Nightmare 3a

Ulkona on sumuista. Tänään oli aurinkoista. Kävin kaupassa, pankissa sekä venttaamassa katuvalojen vaihtumista oikean värisiksi. En enää tahdo saada punaista päin kävelemisestä sakkoja. Kävin myös ostamassa junamaatista matkalipun Tampereelle.
Siivosin kämppääni koko illan, katsoin vain televisiosta uutiset ja sään. Katsoin ne, laitoin laitteen kiinni ja kävin nukkumaan. Jotenkin tiesin sen taas alkavan. Tuon näytelmän päässäni. Mutta valveilla.

Minne tahdot mennä? Kysyy automaatti. Junia on jokapuolelle, joten, saatana, valitse nyt joku niistä. Ai, sä oot menos Tampereelle. ETKÖ SÄ HITTO TIEDÄ ETTÄ HESA OLIS LÄHEMPÄNÄ! Tahdotko tulostaa maksukorttitositteen? Odota, lippuja tulostetaan. OTA NE NYT JA HÄIVY!! Kiitos käynnistä - tervetuloa uudelleen. Minulle on tyypillistä se, että tapaan epäkohteliaita laitteita. Pidän siitä ajatuksesta, että ne ovat suunnittelemassa minun murhaani. Kävelin siitä sitten pankkiin laittamaan eli tallettamaan rahaa tililleni. Pääsinkin heti palveltavaksi. Tervehdin virkailiaa ja hän sanoi

"Taivas ja tulipalo tulee jostain punaiseen maailmaan, jossa kaikki kasvaa juheliumia. No, vitun mulkku - mitä sä vittu niiku haluut?"

"Ta- tallettaa rahaa tililleni, kas nämä 349 euroa ja 69 senttiä."

"Kiitos, saisinko henkilötunnuksenne ja tilinumeronne, kiitos?"

"Joo, kyllä. Kas tässä ole hyvä."

"Ai et sä haluut panna 69 senttistä. Sul, vitun pervo, varmaan nyt saatana on stondis! Kyllä mä, vittu, tiedän mitä tuollaisilla saatanoilla on mielessä. No ok.. Oota vähän aikaa. Tää sun tilinumeros on niin vitun vaikee näppäillä.. No, oliks sul, hintti, sitte jotain muutaki?"

"Ei.. eiköhän tässä ollut kaikki.."

"Saisinko vielä kertoa tästä meidän pankkimme uudesta talletustilistä. Sinä olet sen verran komea mies, että miten olisi pienet päiväkahvit tuolla meidän holvissa?"

"Ei.. mä kuule taidan tästä lähteä"

"Kuule, se on nyt sellainen asia, että jos sä nyt siitä häivyt - niin mä painan äänetöntä hälytystä ja alan huutaan ryöstöä, eli sä tut mun mukanani holviin tai sitten menet vankilaan"

Lähdin juoksemaan pakoon, mutta jouduin pysähtymään. Kaikki salissa olleet mummot olivat kaivaneet käsilaukuistansa pistoolit ja he tähtäsivät minua.

Huusin BINGO! ja he kaikki juoksivat kassoille kyselemään mitä voittivat. Lähdin pankkisalista.

Olen ulkona uudessa vaiheessa tätä outoa päivää. Pankin edessä olevilla mummoilla ovat kirveet kädessään. He tulevat päin minua. Pakenen paikalta, he saavuttavat minua pyöräkelkoillaan.. Juoksen bussipysäkille jolla on auto odottamassa. Hyppään sen sisään ja ovet sulkeutuvat. Pyydän kuskia - katsomatta häntä - auttamaan minua. Hän vetäiseen kahvasta, jolloin bussin etuosasta työntyy ulos jättimäinen ruohonleikkurin terää muistuttava pyörivä teloituslaite. Linja-auto nytkähtää liikkeelle ja alkaa jahtaamaan murhanhimoisia mummoja. Dösä on nopeampi kuin pyöräkelkka. Verta loiskuu tuulilasiin. Kiitän kuskia palveluksesta mutta hän on viikatemies. Katson matkustamoon joka on täynnä ruumiita. Tämä ei ole kaupunkiliikenteen autoja. Muistelen tarkemmin linjan numeroa. Se oli 666.

Alistun kohtalooni ja käyn istumaan kauniin naisen viereen. Hän on luonnollisesti kuollut, kuten ovat kaikki muut matkustajat. Mutta silti hän vastaa flirttiini. Meillä on mukava keskustelu tuonpuoleisesta. Huomaan ikkunoista että kaupunki on muuttunut yhdeksi infernoksi, tulimereksi. Keskustelukumppanini pää putoaa syliini, josta teen sen johtopäätöksen että keskustelumme on päättynyt.

Siirryn auton etuosaan ja pyydän kuskia jättämään minut seuraavalle pysäkille. Vasta silloin huomaan, ettei autolla on kuljettajaa. Se vain pysähtyy ja ovet aukeavat. Poistun dösästä ja alan kävelemään välittämättä siitä, että kaupunki on tuhoutunut jossain yliluonnollisessa ydinräjähdyksessä. Kuulen ääntä takaani, katson tulosuuntaan ja näen sen linja-auton seuraavan minua leikkuri ulkona. Etuvalot loistavat punaisina, alustasta syöksyy höyryä kun auto kiihdyttää vauhtiaan ja käynnistää leikkurinsa. Alan juosta, mutta saatanan riivaama paikallisbussi saavuttaa minut. Viimeisellä hetkellä bussiin osuu pendolino joka tuhoaa pahan linja-auton. Sen tehtyään sen junan ovet aukeavat.

Astun sisään. Ovet sulkeutuvat ja juna lähtee. Sisäovet aukeavat ja sisään astuu konnari.

"Helsingistä junaan tulleiden matkaliput, olkaa hyvä!"

"Anteeksi, sanoitteko Helsingistä tulleiden? Eihän ulkona ollut muita kuin raunioita? Eikä oikeastaan mitään rautatietäkään.. Missä junassa minä olen?"

"Tämä on pendolinojuna Kuusamoon, suomen pääkaupunkiin. Jos teillä ei ole lippua, niin voitte ostaa sellaisen minulta"

"Paljonko se maksaa, montako euroa?"

"Taidatte olla maalta? Lippu Kuusamoon maksaa 293 markkaa. Ettekö muista sitä, että euroista luovuttiin vuoden 2096 euroopan tuhonneen ydinsodan jälkeen? Mutta kyllä voitte maksaa sen euroillakin"

"Anteeksi että vaikutan tyhmältä, mutta mikä vuosi nyt on? Onko enää EU; ta?"

"Ei se mitään, nyt on vuosi 2104. EU johtaa tällä hetkellä euroopan jälleenrakennusta. Olkaa hyvät, tässä lippunne. Kärrymyynti kiertää osastoissa 3 ja 9. Lippunne on osastoon 4."

"Kiitos."

Vasta nyt huomaan että juna kulkee jollain ilmaradalla. Infomonitoreissä näkyy matkavauhti: 500 km/h
Tunnen että tämä on liikaa. Ruumiini ei ole tottunut moiseen vauhtiin. Menetän kai tajuntani..

"Saavumme Kuusamoon. Paikallisjunat esikaupunkeihin Oulu, Rovaniemi ja Kajaani - lähtevät laiturilta 4. Häipykää nyt helvettiin tästä junasta! Tervetuloa uudelleen"

"..eteläsuomessa saattaa tänään tulla sadekuuroja. Lämpötila kieppuu +13 vaiheilla. Matalapaine fennoskandiasta.."
On aamu. Suljen kelloradioni. Nousen istumaan sängylleni ja löydän lattialta junalipun Kuusamoon.

Taidan olla lopullisesti hukassa..