7.2.2010
Kynttilä
Kynttilä tuottaa kuumaa ilmaa,
joka sekoittuessaan muuhun huone-ilmaan katoaa ja viilenee. Se
tuottaa myös valoa, joka on rauhoittavan lämmintä.
Tieteellisesti se on vain pieni kaasupalo. Mutta kaunis sellainen.
CMX soi. kappale on Ruoste
Elämä? Se saattaa yllättää
juuri silloin kun ei ole varovainen. Miksi pitäisi olla
varovainen? Miksi rakentaa itselleen suojaa, jottei sattuisi?
Sitten kun löytää mitä etsii niin aivokemia muuttuu
täydellisesti. Dopamiinia erittyy koko ajan.
Seuraavaan asiaan. Eli
kirjoittamiseen, tekstit vain ovat jämähtäneet, tahtoisin
luoda ne jo valmeiksi. Tahtoisin luoda tekstiä, joka olisi
kaunista. Mutta silti sellaista jossa olisi realismi mukana. Jos
tuska on kadonnut tunnetila, niin kuinka voin luoda sellaista
johon en enää voi samaistua täysillä?
Tiedän kuitenkin sen,e ttä on
täysin mahdollista stimuloida itsensä mihin tahansa tunteeseen,
mukauttaa päässään se tunne novellinsa henkilöhahmojen
elämään.
Mikä ääni sopii luomiseen?
Trancekanava space music. Johon minä vaihdon juuri cmx.n Ei
lyriikkaa, pelkkää ääntä. ääniä, stereona.
Entä jos tulee eteen tilanne,
jossa aivot eivät yksinkertaisesti enää tuota ajatuksia? Kuten
nyt - tämän kirjoittamishetkellä. Silloin teksti loppuu
jatkuakseen joskus.
10.02.2010
ulkona pakkasta
Ulkona on talvi, mikä
tarkoittaa sitä että siellä on pakkasta. Faktatietoa.. nyt
sitä pakkasta on ulkona se -22 astetta. Kuulemma lauhuu.
Eipä minulla sen kummallisempia
ajatuksia tällä hetkellä ole heittää. Tämä olo on jatkunut
aika kauan jo. Ettei ole viimevuosien tapaan heittää koko ajan
suurta tarinaa. Livejuornal on kuollut, paljon ajatuksiani
surullisenkuuluisalla tagiselauksella toteutettuna, muttei kukaan
sitä lue.
Vuodatustako? No jotain tähän
piti kertoo pakosta. Ettei teksti olisi niin kovin lyhyt.
Minulla kuitenkin menee
loistavan hyvin, voisin sanoa olevani jopa onnellinen mies
tällä hetkellä.
Simo Pahulan Nettipäiväkirjaa
luettu 14:45 2.10.2017 lähtien
kertaa
