Simo Pahulan nettipäiväkirja Kevät 2015

Simo Pahulan nettipäiväkirja
Kesä 2015

<< Kevät 2015 - Syksy 2015 >>

______________________

Kylmä kesä kaksituhatta viisitoista.

Tätä nettipäiväkirjaa ylläpidetty
09.05.2002 alkaen

Tää on osa
suurempaa kokonaisuutta:
Kotisivuni

Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

Kirjoitan, siis olen.
Tutustu tekstiarkistoonikin.
Myös kuvablogini on
tutustumisen arvoinen paikka

Tämän sivun merkinnät

22.07.2015 - Jälleen yksi matkakuvaus
27.07.2015 - Silver needle, golden nail.
06.08.2015 - it happened again on these landscape
07.08.2015 - Tunkelheit pursum
09.08.2015 - 14121 päivää
13.08.2015 - Vain kenties neljäkymmentä vuotta aikaa.
26.08.2015 - Kuukauden ensimmäinen yöllinen

Poiminnat

>> Outo ontelokasvikeskustelu junassa

>> matkakuvausta

>> Selvisin paikkakuntakrapulasta

>> kuvitteellinen linja-automatka

Viimein taas tuli käytyä Helsingissä. Oli hieno matka, oikea akkujen latausreissu.

Lähdin kotoa saamallani kyydillä Jämsän rautatieasemalle, josta minut noukki piakkoin juna. IC88 - Suora yhteys Helsinkiin. Matkalla kirjoittelin jälleen jotain tekstiä vihkoon, kuten tekstinalkuja - joita en ole vielä purkanut. Matkasta kun on nyt kulunut jo pari päivää. Lähdin viime lauantaina ja tulin takaisin viime tiistaina.

Matka sujui hyvin, kävin ravintolavaunussa - uudessa bistrovaunussa nauttimassa olusen matkan kunniaksi. Hienoja ovat ne uudet vaunut. Ja koska heillä ei ollut käteista antaa 20 eurosta - tai olisi, mutta mielellään ei.. Niin maksoin ensimmäisen kerran kortilla liikkuvassa junassa ja maksu onnistui. Junissa on nykyään hyvät nettiyhteydet - käytin niitä menomatkalla spotifyyn. Kännykkä - kuulokkeet linjalla. Junissa kun voi samalla ladata nii viihdekäyttö kännykällä ei ole mitään.

Ennen Tamperetta sattui hauska juttu. vastakkaisella paikalla matkusti kaksi miestä, joista toinen oli persoonallisempi mitä se toinen. hän istui ikkunapaikalla ja toinen käytävän puolella. No juna hidasti jostain syystä ennen Tampereen asemaa - ja tämä ikkunapaikkainen hoksasi jotain ihmeen putkiontelokasveja kasvavan radan vieressä. He kumpikin olivat tietääkseni täysin tuntemattomia - joten kun tämä ikkunapaikalla ollut aloitti keskutelun.. siis ontelokasveista - nii käytäväpaikalla ollut hyvin kohteliaasti yritti sanota "vittu mua ei kiinnosta" Ja oli sangen helpottuneen tuntuinen, kun ikkunapaikka lähti vaunun eteiseen kun ulos piti päästä.

Matka meni ilman mitään muuta ihmettä ja nopeasti olin Helsingissä. Kaverit olivat odottamassa asemalla josta ostin tällä kertaan 72 tunnin näyttökortin paikallisliikenteeseen. 24e maksoi. Itse junamatkat maksoivat yhteesä vain 50e. Sitten matka kulki - jo perinteisesti S-market Helsinkiin. Josta ne juomat tuli otettua. Ilta taittui sitten autossa ympäri pääkaupunkiseutua. Espoo oli määränpää, jonne saavuttiin kait joskus paljon puolenyön jälkeen.

Seuraavana päivänä oli vuorossa Suomenlinna. Tällä kertaa oli ihan ohjelmaakin. Tykkisluupilla pitkin Helsingin edustaa merta pitkin. Ja täytyy sanoa että oli kyllä elämys! Sen jälkeen Suomenlinnassa kävelyä ja sitten parin tunnin päästä lautalla takaisin.

Samalla lipulla, jonka ostin rautatieasemalta. Käy niin sillä lautalla, raitiovaunussa, metrossa kun kehäradan junissa. Kaikkia käytin.

Maanantaina oli vuorossa sitten tutustuminen Suomen uusimpaan rautatiehen - kehärataan. Se oli mahtava kokemus. Lentokentän rautatieasema on todella alhaalla ja sieltä päästäkseeen maanpinnalle - on mentävä ensin yhdet lyhyet liukuportaat, pitkä kaareva tunneli ja sitten... oliko niitä nyt 5 kappaletta pitkiä liukuportaita ylös. Tai sitten hissi.

Aviapoliksen asemallakin pysähdyttiin. Todella jännä oli sen asemaman toinen pääty. siis täysin kaksistaan oltiin kaverin kanssa, kuvattiin se läpi. Liukuportaat käynnistyivat vasta kun oli ihan niiden edessä ja hissi piippasi näkövammaisille tarkoitettua opastetta - joka muuten kaikuu aika kauhuelokuvamaisesti niissä kalliotunneleissa.

Tiistaina oli aika lähteä takaisin. Taas bussilla Kamppiin ja sieltä - tietenkin - Helsingin katuverkostoa pitkin rautatieasemalle.

..on Amenra- yhtyeen yksi hieno kappale, josta löytyy youtubesta mahtavasti toteutettu video pohjautuen junamatkaan norjassa. Toimii loistavasti kun kuuntelee junassa. Kokeilin viime tiistaina. Toimi mahtavasti ja onnistui tahdistaminen hyvin. Samalla hetkellä kun biisi pysähtyi, niin junakin pysähtyi Tampereen asemalle. suosittelen. Junissa langattomat verkot ja kännyköissänne kuitenkin se spotify. Itse käytin kuitenkin matkapuhelinverkkoa - tuntui ainakin siinä junassa vähän pätkivän yhteys. Muutenkin sen yhtyeen musiikki vain toimi junassa kuunneltuna.

Junamatkustaminen avartaa aina. Ainakin huomasin junan mennessä Järvenpään ohitse, että entinen oppilaitos on alkanut purkamaan vanhoja rakennuksiaan.

Puupaaluille rakennettu, vanhaan suohon joka oli yleinen käymälä. Harvoin kuin siellä käy ja menee Kaivokadun pääovista sisään - niin tuntee kyllä historian havinaa ja samalla tietää että kyllä 90 vuotta sittenkin siinä ovilla kirottiin sitä - kun ihmiset yrittävä tulla samasta oviaukosta samaan aikaan sisään ja ulos. Aina kun aloitan paluumatkan Helsingistä takaisin Jämsään - kävelen Kampista katuja pitkin asemalle, koska se vain tekee hyvää. Viimeinen kävelymatka pääkaupungissa. Olen myös päättänyt että tästä lähtien, en tule käyttämään bussia Helsinginmatkoihin koska se on kallis ja epämukava.

Tällä kertaa yhtä maamerkkiä ei näkynyt - nimittäin Eduskuntataloa. Se on paketissa, remontin alla ja hyvin maisemoitu pois katukuvasta. Eli se ei osu silmään, ellei sitä katseellaan etsi. Kyllähän sen eduskunnan - mielestäni - ruma lisärakennus näkyi.

Kyllähän toi matka teki hyvää, paljon hienoa nähty. Kehäradan Aviopolis, Tikkurilan uusi asema ja sitten se merimatka tykkisluupilla - vielä kun sää näytti siltä että voisi tulla kesken kaiken myrsky. Eli oikea seikkailu. Ne purjehditaan aina tilanteen mukaan. Tuolloin kävi niin kova tuuli ulkomerellä - ettei sinne menty. Kaikki miehet purjeisiin! oli käsky joten itsekin sain vetää niitä naruja.

Kuvia on sieltä, mutta vielä en ole jaksanut niitä muutella sopivan pieneen kokoon - jotta kotisivuille voisi laittaa.

Wikipedista löytyy paljon vanhoja kuvia, joista esimerkkinä tässä yhteydessä tietenkin se päärautatieasema. Jos artikkeli on tehty hyvin - niin sen yhteyteen on liitetty paljon myös kuvia ja wikipedian kuvaselain on nykyään aika toimiva.

Kunhan tätä taas jaksaisi tätä elämää ja silleen. Toisaalta paikkakuntakrapulaan - jonka aina koen noiden Helsingin matkojen jälkeen - on parantunut hyvin. Toisaalta siinä kävi niin, että töiden jälkeen mä vain jäin Jämsänkoskelle. Menin paikalliseen ottamaan parit koska en halunnut palata heti Jämsään. No sitten lähdin bussilla, samalla linjalla matkusti yksi tyttö jolla oli kiire junalle. Hän jäi bussin etuosaan juttelemaan kuskin kanssa. Kyseinen vuoro sattui olemaan se "tarvittaessa rautatieaseman kautta" niin se tieto tuli sille tytölle yllätyksenä. Tyttö ehti junaan ja kiitti kauniisti.

Niin.. Jämsä on kuitenkin rautatiepaikkakunta ja rautatie tulee pysymään täällä aika hyvin. Suunnitelmissa on tehdä pieni oikorata Partalan mutkaa oikaisemaan - ja siitä tulee kaksiraiteinen osuus. Kyllä täältä pois pääsee -jos paikkakunta alkaa ahdistamaan liikaa.

Juna on halpa. Tästä lähimpään suureen kaupunkiin, joka on kuulunut elämääni paljon - Jyväskylään - matka junalla maksaa vähän päälle tai alle kymmenen euroa.

Minulla on ollut pitkäaikainen masennus päällä ja ei se noin vähästä poistu. helpottaa vain tiedostaa nämä asiat.

Sain uutisia tuossa. Hirteen mennyt, tästä ei varmaan muualla lue. Tämä oli luotettavalta ystävältä kuultua. Tapahtuma.

tuossa pari päivää sitten tuli uutinen rautatien varrasta löydetystä vainanasta. Tietenkään ei valtauutismedia siitä enempää kertonut, puskaradiosta tämän kuulin ja se on paha asia. Vielä kun ei tiedä kenestä oli kyse. Hänestä - josta luulin uutisen kertovan, niin ainakin joku oli laittanut sen kämppään valot päälle, eli näkyi ikkunasta. Kerron myöhemmin mitä tänään tapahtui.

Soitossa muuten nyt TOTALSELFHADRED Albumi TOTALSELFHADRED kappale TOTALSELFHADRED . suomeksi. totaallinen itseviha. kai se on toteutunut jälleen näillä kulmilla Suomea.

Ok. asiaan. Se mitä tilannehuoneessa luki - mitä virkavalta kertoi paljastamatta yksityiskohtia - oli karkeasti tämä:

Joku oli mennyt hirteen rautatiesillasta, siis roikkumaan narun kanssa. heilurina. vainaja löydetty radan vierestä. Taas.

Melkein tasan vuosi sittenhän täällä tapahtui se kun kaksi hyvin tunnettua Jämsäläistä vain päätti jättäytyä junan alle. Se oli

tavarajuna. Siis taas itsemurha tapahtunut täällä.

Tietenkin siitä tuli olot päälle, mä mietin silloin vähän liikaa tätä kaikkea. Mikä ajaa ihmiset tappamaan itsejänsä. Vaikka tiedän sen vastauksen. Paskaa mitä ne päättää arkadianmäellä. Koko rakennus oli kuten paketissa viimeksi kun sen näin. siis eduskuntatalo.

On sekin liitetty viemäriverkkoon, eli paskaa sieltäkin kirjaimellisesti tulee ulos.

Hiljaista itsemurhaako minäkin tässä olen tekemässä? Tässä Suomessa, jossa samaa tekee tuhannet muutkin. Ei tätä vaan kestä, mutta samalla on vain kestettävä. On vain kestettävä tätä mitä tulee vastaan.

Oman elämän pettymykset ja saavuttamattomissa olevat tavoitteet.. Kenties niitä ei tarvitsisi miettiä - muttei ihmistä ole ohjelmoitu siten - ettei hän niin tekisi, ettei ajattelisi elämäänsä.

nyt on yö. 6.8.2015 ja ulkolämpötila on +17.7 astetta, luvassa ilmatieteen laitoksen wigdetin mukaan ukkosta. Näin ainakin kännykän näyttö kertoo. Tuoreimman ennusteen mukaan tänä vuonna Suomen kesän helle toistuu vain parina päivänä tätä kuukautta.

ei sillä ole väliä. kuullut vähän liikaa asioita, ja tilannehuoneesta voi löytyä niitä otsikolla "Jämsä, raideliikenneonnettomuus, keskisuuri"

Vanhemisessa on se paha puoli, että kaikki elämän osa-alueet tulevat tutuiksi. Muttei kai sille mitään voi - tämä on vain elämää ja täytynee kai jaksaa kerätä ymmärrystä ja hyväksyntää sille, ettei kaikki sitä vain kestä.

Tekstiksi päivämäärän alle nyt osui tuollainen tekstinpätkä, suomennennosmuunnos englanninkielisestä nimestä, musiikista joka soi nyt aamuhetkessä. Samalla kuten yrittäen sitä, ettei tulevaisuudessa google löydä tätä asiakirjaa kappaleen nimellä haettavana.. haettuna.. äh siis jos joku etsii sitä. Ei oikein pää toimi vielä, lisää aamukahvia.

Kellon ollessa nyt 07:15 niin voihen kertoa mitä on tapahtunut Oulussa vartti sitten. Linja-auto kohden Jyväskylää on lähtenyt matkaan. Oulu? Joskus ajateltiin sitäkin kaupunkia, ennen Järvenpäätä, mahdollisena paikkakuntaja jonka alueella kävisin koulua. Sanajärjestyksissä jotain häikkää joka pimentää perusideaa.

Jos alan vanhoja muistelemaan, niin se tarkoittanee että tästä nykyajasta - nykyhetkestä tahtoo pienelle matkalle pois. Tämä linja-auto ei sitten pysähdy Kempeleellä. Siis sillä paikkakunnalla, jonka ohi ajaessamme - olimme tulossa takaisin Torniosta - niin kyseltiin numerotiedustelusta missä mahtanee olla seuraava Alkon myymälä kun Kempeleen Zeppelini meni jo ohi. Saimme tietää, että seuraava on Pihtiputaalla ja matka-aikaa sinne oli tuolloin meillä kolme tuntia.

Seitsemältä aamulla lähtenyt linja-automme on Pihtiputaalla klo 10:06 - joten me tuolloin myöhästyttiin Pihtiputaan Alkon aukioloajoista joten seuraava oli Viitasaari. Meillä oli tuolloin aikaa kaiketi puolitoista tuntia ehtiä Pihtiputaalta Viitasaarelle. Bussi pysähtyy Viitasaarella klo 10:36 - joten tuolloin me ehdimme ostoksille Viitasaarelle noudattaen pientä ylinopeutta. Automme oli vaalea farmarimallin Toyota. Rekisterinumero koostui kolmesta kirjaimesta ja kolmesta numerosta.

Miten se on sittemmin vaikuttanut kaveriporukkamme elämään? No osa on hävinnyt porukoista parisuhde-erojen takia, osalle tullut perhettä ja osa jatkanut elämää muilla paikkakunnilla

Elämä on kuten vanhojen bussiaikataulukirjojen vertailua. Osa vuoroista on lopetettu, osan lähtöajat muuttuneet ja hinnat kallisuneet. Osa yhteysväleistä on uusia, osaa liikennöi eri yhtiöt, mitä ennen. Ja osa reiteistä on niitä yhteysvälejä, joita ei enään niin mielellään matkustelisi.

Taisi mennä väärin, eipä se mitään. Kyseessä kuitenkin se päivien lukumäärä, joka on kulunut syntymästäni. Ja siitäkö pitäisi jotain suurta proosaa muodostaa? Katselin tätä kirjaani. Tietenkin sattuu yli kymmenen vuotisessa päiväkirjassa mietteet muuttuvan ajan kuluessa. (kenties loppuun, ilmastonmuutos on täällä nyt)

Tänään ei ole oikein mitään tapahtunut. Tuli viimein se helleaalto tänä kesänä. Pohdin tuossa ulos lähtöä sisälämmön ollessa taas yli hellerajaa. Taisin hylätä ajatuksen. Eilen vietettiin iltaa ulkona kun oli yksi hellepäivä menossa. Digitaali seinässä kertoo ulkolämpöä +17.3c kellon ollessa 2203 Tai nyt tietokoneen kello vaihtui minuutilla eteenpäin.

Tehtäväpalkissani on seuraavat pikakuvakeet: Näytä työpöytä, oma tietokone, sähköposti, Motzilla firefox.. Kerrotaan sitten kaikille kaikki. Tämä on kuten käynnistystä aivoille ..Google Earth, Opera, Emule, Lochjuornal, FST FTP, Frontpage Experss, kotisivukansio, muistio, CD-asema, imgburn, isobuster, Nero, Mininotetab, omat tiedostot, Realtech audio, Audacity, Paint, Winamp, XnView, Abode photoshop, Windows media player, Motzilla sontalintu, toimitamaton pikakuvake nro 1, toimimaton pikakuvake nro2, spotify, toimimaton pikakuvake nro 3 ja jostain ihmeen syystä pasianssi. Ikinä en ees pelaa.

Tässä tänään kokeilin kaunokirjoitusta vasemmalla kädellä. Kyllähän mä nyt vasemmalla osaan kirjoiittaa - mutta se on vain tällä näppäimistöllä.

Mitäs muuta? Eilen vetäsin kännit ja tänään oli krapulaa. mitä sitä peittelemään. Olin kavereitteni kanssa koolla, meidät kaikki ihmiset täällä Jämsässä tunnistaa näöltä. Kotikaupunkia.

Kuuntelen tällä hetkellä Amenra-yhtyettä. Olen tykästynyt heidän musiikkiinsa.

Mä yritin käynnistää aivoni. Kyllähän ne käynnistyivätkin, masennuksestaniko tässä pitäisi kirjoittaa? En taida. Tekstitkin ovat jumissa, en ole aikoihin kuitenkaan niitä eteenpäin saannut. On pari hienoa ideaa - mutta niiden jatkot.. Tai sitten teen taas jonkun koosteen tarinoista, jotka eivät pääse eteenpäin.

Sitä vain tahtoisi kirjoittaa toisen yhtä mahtavan, kuten se Lago morte oli. Pitää vain varoa tekemästä sitä virhettä, että kirjoittaa itselleen kuten jatkoa tai tekstiin paljon liittyvää tekstiä, että toisen juoni menisi pilalle.

Tässä takavuosina joku heitti idean, että näistä teksteistäni saisi jo muuten ihan kirjan. Ystävä, joka on valokuvaaja - niin voisi ottaa teksteihin toimivat kuvat. Itsekin voisin kyllä sen tehdä. En tiedä mitä se sitten saisi aikaa tässä pakko-positiivisessa-maailmassa-kaiken-pakosti-ollessa-pakkoaivopesua mutta voihan kokeilla.

Tosin vasta kuolemani jälkeenhän kaikkia alkaisi ne kiinnostamaan. Kuka oli minä? Arvioisin, että kiinnostus voisi alkaa tuossa noin 30 vuoden kuluttua.

Aikamäärre on kyllä vähän positiivinen, kyseessä siis koska Golf-virta pysähtyy ja mm. Suomen sää kylmenee rajusti saaden yhteiskunnan romahtamaan pikkuhiljaa.

Syy ilmaston lämpeneminen, joka johtaa ilmaston kylmenemiseen. Syy on selvä: Grönlanti. Kun ilmasto lämpiää, niin se vähentää merijäätä maailman suurimman saaren lähettyviltä. Merijää toimii silleen kuin patona, ettei mannerjäät sula suoraan mereen. Se olisi makeaa vettä, jolla on eri ominaisuudet mitä suolaisella merivedellä on. Kun merivesi kylmenee, se vajoaa pohjaan. Makea vesi jää pinnalle kellumaan hidastaen Golf-virtaa.

Mikä johtaa sitten Euroopan lämpötilojen kylmenemiseen. Jo ennen tuota, muuttuneet ilmasto-olosuhteet tekevät planeetastamme pahan paikan. Suomessa tämä kesä on ollut kylmä, muualla maailmassa liian kuuma. Vedestä on pulaa niinkin kehittyneessä maassa, kuin Amerikan Yhdysvalloissa. California on kuivunut.

Uusiutuvat luonnonvarat ovat tänään tältä vuodelta käytetty. Loppuvuosi menee laskuun, jota kukaan ei voi maksaa.

Mutta koska ilmaston lämpenemisen hidastaminen, joka nykymenolla on sama kun yrittäisi tyhjentää ämpärillä järveä vedestä - on hyvin paljon valuuttaa ja talouskasvuun sekä tulokseen sidottu. Sille ei tehdä mitään.

Raha on elämääkin tärkeämpää ja ilmesen selvää on että tänä vuonna syntyvät vauvat joutuvat aikuisina elämään täysin erilaisessa maailmassa mitä me -70 ja

1980 luvulla syntyneet olemme saaneet. Olimme kenties viimeiset sukupolvet, jotka saivat nauttia kohtuullisen tasaisesta säästä.

Siperialaiset ilmastotutkijat varoittavat Siperian soiden muuttuvan nopeasti metaanipommiksi. Metaani = ilmastokaasu, joka kiihdyttää ilmastonlämpenemistä. Merien pinnat ovat noussussa jo nyt. Vaikutusta merivirtoihin ei tiedetä, mutta maalaisjärki kertoo että kyllä se niitä muuttaa. Tilavuus kun kasvaa, missä virtaus menee, niin se muuttuu.

Jos ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja sen vaikutus voittaa menetetyn Golf-virran aiheuttaman jääkauden - niin ilmasto on paljon epävakaisempi ja vaarallisempi mitä nykyään on. Vaikutus ihmiskunnalle? Valtava.

Avaruustutkimus on junnannu paikoillaan jo kauan, ja jos valuutat pitää siirtää siltä ihan hengissä pysymiseen - niin eipä me tältä kiveltä koskaan päästä pakoon vaan kuolemme lajina kädet ristissä rukoilen jotain näkymätöntä.

Jos jostain kaukaisesta galaksista sitten joku tulee joskus tänne, niin tämä planeetta tullaan muistamaan tyhmän sivilisaation hautana.

Uusin GFS-ennustekartta, siis kartta jossa näkyy ennustetut lämpötilat väreinä - sanoo Grönlandin osalta sitä, että sinne ennustetaan yli +1c asteen lämpötiloja. Jään sulamispiste on 0 celsiusta.

Suomen osalta ne näyttävät, että saattaa tulla uusi hellekausi rajuine lämpötilavaihteluineen. Se synnyttää rajuja ukkosia.

Siis yöllisethän ovat olleet niitä tekstejä nettipäiväkirjassani - joissa kerron elämästä ja silleen.

Musiikkinautintona tällä hetkellä laulu nimeltä Du er alene - yhtyeeltä Make A Change.. kill yourself. Että niin positiivista musiikkia, melkein radio novan soittolistalta.

En mä paljon mitään tietenkään täällä voi kertoa.. Mainitaan siis lähiviikkoina tapahtuneet asiat näin. Kuolemantapaus perheessä, ensimmäinen papan jälkeen. Ja sitten asia - joka on aiheuttanut mietteitä. Mutta jälleen.. en mä tarkempaa tietoa mistään tapahtuneista täällä kerro, koska eivät ole minun omia henkilökohtaisia asioitani.

Kun ihminen vanhenee - näitä asioita vain tulee eteen. Kaikki ei ole tai tule pysymään ikuisina. Joskus tulee vain muistutuksia siitä, että vaikka sanotaan - että ikä on vain numeroita - niin kun ne numeraalit muodostavat luvun 40, niin asioita on tapahtumassa.

Näillä seuduilla tuossa heinäkuussa paljastui paha juttu. Rautatiesillasta oli henkilö mennyt hirttäytymään. Kyseinen osuus kiskoja on välillä Jämsä - Jyväskylä. Tuhannet ihmiset kulkevat sen kautta viikottain.

Oma elämä? Tässä sain olla taas ystävää, ja hyvältähän se tuntuu. Jos jotenkin pystyy auttamaan - niin hyvä.

Jäi vain mieleeni, kun aloimme juttelemaan asioita, että kuulin olevani hänen mielestään "vahva ihminen"

Kaiketi mä sellainen sitten olenkin. Kun ajattelee mitä kaikkea on tapahtunut ja yhä sitä olen pitänyt vereni sisälläni.

Elämäni heijastuu tietenkin teksteihini. Rikotaan nyt näiden "yöllisten" merkintöjen pakko olla mustaa luettavaa. Siis tänään viimein sain uusimman tekstini edistymään. Siis idean, minkä varaan rakentaa.

Ei tällä hetkellä, vaikka musiikki onkin black metallia - niin minusta tunnu masentuneelta tai onnettomalta. Ihme sinänsä, tavallisestihan näin asia ei ole. Se kai on sitä - kun masennus alkaa olemaan kuten elämäntapa. Hyvää on tapahtunut.

Työt jatkuvat ja melko varmasti pääsen taas käymään Helsingissä. Se onkin pitkästä aikaa vuodessa kolmas reissu sinne. Jotain mitä odottaa. Sitä se on.

Junalla taas sinne, liput kun varaa aikaisemmin niin ne maksavat taas vähän päälle 50e. Väli Jämsä - Helsinki ja menopaluu siihen hintaan on aika hyvin.

Jos jotain synkempää saa etsiä, niin taas jouduin muokkaamaan sitä mun parhainta - Lago Mortea. tällä kertaa itseäni häiritsevät puuttuvat rivinvaihdot ja vain pari sanaa muutin.

Voisihan sitä masentua kuulleista uutisista, on ollut muitakin asioita ilmassa joista olin huolestunut, mutta elämä on taas näyttänyt olevan sellainen voima - jolla on vain tapa korjata itse itsensä. Tulen jatkossakin yrittämään olla hyvä ihminen.