Lokakuu 2003 2. osa << Lokakuu 2003 - Marraskuu 2003 >>
|
tää o mua. |
Simo Pahulan nettipäiväkirja Alkaen 9.5.2002 Tämä
on osa suurempaa kokonaisuutta. Kotisivuillani tämän
nettipäiväkirjan helppo ohjaus, |
|
Tämän sivun merkinnät: 16.10.2003 - Ehkäpä
elämä onkin vain sitä miltä se tuntuu. |
Poiminnat & muistot: |
16.10.2003
Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä se tuntuu.
Jouduin matkapuhelimeni hyökkäyksen uhriksi ennen heräämistäni. Se, kiitos värinäakun, laite kulkeutui herätyksen aikana hyllyn reunalle ja siitä alas, suoraan päähäni.
äsken kävin sammuttamassa valot ja sitten avaamassa verhot ikkunastani vain nähdäkseni ohi ajaneen punaisen pakettiauton katon täysin valkoisena.
Mittarini muistista löytyy lukema -2.2c, nyt -1.3c. Kylmää.
Tänään jouduin jälleen katkaisemaan kuukauden kahdeksi osaksi. Kirjoitan paljon ja hyvää muistijälkeä verkkoon. No maailmassa on taatusti muita mua pahempia nettipäiväkirjailijoita jotka kirjoittavat kaikesta tekemästään verkkoon. Kuten kuonanpoisto-operaatioistaan, mielihaluistaan rakastella omaa sukupuolta olevien kanssa mutta samalla kanssa kehitella raiskausfantasioita naisista.
Kaikkeen netissä törmää.
Aurinko nousee kohta taivaalle lämmittämään tätä ilmaa. Nyt on se hetki vuodessa 2003 että kesäaika loppuu ja talvi saapuu.
Jälleen koetan vaihtaa kirjan ulkonäköä. Se palautunee takaisin mustaan valkoisella tämän keltaisen sinisellä sijasta
16.10.2003i
Kuin huomenna lähden.
Jotenkin tietokoneeni on siinä tilassa, jossa explorer on kaatunut, mutta toimintaa jatketaan normaalisti. Kirjoitan siis kaatuneella koneella, jonka ei pitäisi edes toimia. Mutta kerta tämä toimii niin voisin sitä kertoa tästä päivästä, että
huomenna pääsen junalla Jämsään. Taajamajunalla Järvenpäästä Tampereelle ja siitä sitten Jämsään pikajunalla. Valitsin siis taasen VR:n hienoimmat junat.
Jotenkin aloin tänään katsomaan koulun äidinkielenopettajia. he ovat mielenkiintoisen näköisiä naisia, siis persoonallisen. Tosin se voi olla näissä aivoissa se vika..
Viikon syysloma odottaa. Eli tauko kirjassa. Ehkä se on vain hyvä asia.
16.10.2003ii
Sanoja, jotka tulivat julki vasta
viikon kirjoittamisen jälkeen.
Eli minä menin koululle. Heitin tiedostot nettiin ja surffailin muuten vain. Sitten varttia vaille kuusi kyllästyin nettiin, tosin minulle tuli tarve käydä vessassa. Menin vessaan, joka sijaitsee pitkän käytävän päässä siitä Workshopista missä olin. Siinä on turvaovet jotka aina ovat auki. Tein asiani ja kun vedin vessaa - kaikki pimeni, ilmastointikin hiljeni. Kuului vain kaksi loksahdusta. Kun tulin ulos vessasta, niin koulu näytti olevan suljettu - hälytykset päällä. Turvaovet kiinni. Tulessani portaita alas taisin laukaista jonkun hälytyksen. Neljäs kerros.
Se oli ollut sähkökatko. Varmaan oli pimentänyt puoli Järvenpäätä. Stereoiden kello oli --:-- joten se katkos oli vissiinkin ollut täälläkin.
Liittyiköhän siihen katkokseen sana "OHO" tai "HUPS", mutta todennäköisesti kirosanoja kun on hoksannut että teki väärin. Sähköt poissa koko kaupungista. No teinhän mä sen kerran, mutta se oli ajastettu katkos. Siis painoin liikennevaloissa ollutta nappia ja samalla sadasosasekunnilla sammuivat katuvalot. Se oli aika hieno hetki elämässä. Ennalta-arvaamaton.
Meillä on tässä asuntolassa, tässä kerroksessa imuri jonka nimi on Henry. Sillä on kasvot, se on keltainen ja imurin letku toimii sen nenänä. Se on aika pitkänenäistä sorttia, mutta se niistääkin aika hyvin. Ainakin huoneeni on siivottu lomaa varten.
Aika outoa kyllä siivota huone lomaa varten. Siis eihän täällä ole ketään loman aikana. Mutta sellainen on sääntö. No monessa asiassa tässä maailmassa ei ole mitään järkeä. Eikä äsken nauttimani teekään ollut mitenkään hyvän makuista.
Mutta nyt taidan koostaan omista tarinoistani koosteen jonka sitten voisin tulostaa matkalukemiseksi junaan. Siitä on sen verran järkeä, että löydän virheitä paremmin paperista.
26.10.2003
Olen sairastunut pysyvästi
Tätä sairautta ei voi parantaa, hoitokin vain keskittyy oireiden lieventämiseen.
Chondromalacia - rustonopehmentymäsairaus "Tavattoman yleinen" Sairaus on periaatteessa krooninen, eli se ei käytännössä parane koskaan.
Siinä menivät mun haaveet työpaikasta esim. ruokakaupan tapaisessa laitoksessa. Tai siitä että joskus voisin vain mennä suoraan portaisiin ilman mitään huimausta tai heikkoa oloa - pakottavaa tunnetta saada ottaa jostain kaiteesta kiinni. Tai edes siitä että mä voisin kantaa jälleen portaissa tavaraa molemmilla käsillä.
Tämä selvisi siinä tähystysleikkauksessa. Kuljin kepeillä ja nyt vain kepillä. Ja sama sairaus on molemmissa jaloissa sekä taitaa olla myös vasemmassa kädessä. Sain lääkityksen kipuun.
Lähijunassa mä sitten pohdin pitkästä aikaa sitä mahdollisuutta että joska vain sitä tappaisi itsensä. Mutta se ei maistunut hyvältä se ajatus. Mullahan on vielä se silmäleikkauskin tulossa. Se suoritetaan Jyväskylässä. Siis pääsen taas junaan.
Pendolino vastaisuuteni tuntuu täysin naurettavalta ja naivilta paskanjauhamiselta tämän uuden hankaluuden rinnalla. Se jos en pysty enää tekemään pitkiä kävelylenkkejä voi aiheuttaa vakavia häiriöitä mielenterveydelleni ja halulleni jatkaa tätä elämääni.
Mutta jos sitä ei osaisi nauraa elämän hankaluuksille, niin yhtä hyvin sitä voisi tehdä itsemurhan. Mä osaan nauraa sellaista itseironista pakkonaurua. Pakko sitä on nauraa elämälle ja käsitellä kuolemaa huvittavana asiana - muuten sitä voisi masentua ja ottaa yliannoksen vaikka noita lääkkeitä..
Tosin mä en ole ehtinyt tutkimaan netistä mitä mun sairaudestani kirjoitetaan.
Tieto lisää tuskaa - mene siis www.google.fi
Siis ulkona on pelkkää kylmää ja valkoista sillä siellä on lumipeitteen lisäksi myös sumua. Eilen katsoin tai yritin sitä nelosen Ben Stiller - elokuvaa mutta kyllästyin tunnin päästä siihen etten ollut saanut sen juonesta kiinni. Kaksi pappia ja nainen. Kun en saanut niin en saanut siitä kiinni mistään. Joten työnsin videonauhuriini kotoa tuomani kasetin - katsoin vielä huononpaa leffaa, kolmekymmentä vuotta sitten tehtyä. Russ mayerin juttuja. Jos elokuva on huono niin kyllä siinä voisi ainakin olla paljasta pintaa.
Kylmää valkoista.. Tänään pääsen nettiin. Ehkä se on vain huono asia sillä mä kyllä haen tietoa sairaudestani tai oikeammin sairauksistani. Internet - näytä pahat puolesi (jotka ovat oikeammin sen hyötypuolia) Mutta miksi mulle sattuu näitä? Miksi olen antanut yhden naisen sekoittaa pääni ja antanut sen tehdä sitä jo monta vuotta? Miksi mun haaveista ei nyt mikään toteudu?
Tosin jos sitä alkaa kyselemään noita kysymyksiä niin monta kertaa päivässä, että se on jo vaaraksi itselleen niin sitä ei kannata tehdä. Ei ainakaan vielä. Mä haluun pysyä elossa - jos en kenenkään muun henkilön takia, niin ainakin itseni. Eli en ole aikeissa sittenkään itseäni murhata pois.
Tosin tämä on kirjoitettu ennen nettihakuja..
No eipä siis mitään sellaista netistä löytänyt mitä en olisi jo tiennyt. Vikatilalle vain on tullut nimi - sille jota olen kärsinyt jo muutaman vuoden. Siis jos on pitkään istunut, niin pitää jalka välillä oikaista koska tulee sellainen pakottava tunne tehdä se. Ja kun sen tekee - kuuluu kova naksahdus. Joskus myös kävellessä. Tänään käytin vielä keppiä, mutta huomenna en enää sitä käytä.
Pakollisissa yhden kerrosvälin hissimatkoissa on jotain mitä en halua. Ja se jokin on vapauden tarpeeni - olla riippumaton apuvälineistä, joihin hissinkin voi lukea. Tai ei mulla oli mitään hissejä vastaan - se vain tänään tuntui pahalta se yhden kerrosvälin hissimatka. Siihen liittyy ajatus, että tätäkö tämä mun elämä sitten tulee olemaan? Kaipolassa ei ole hissiä siinä kotitalossa.
Mutta tänään ostin uuden takin ja paidan. Meni 35 ja siksi kävin pankissa muistamassa että mun pitää ostaa spottivalo. Huomenna kai sitä sitten viimein muistan ostaa sitä palasokeria. Eli se meni näin:
Tarvitsin uuden takin sosiaallisten tarpeitteni takia. Ja sen että vanhan takin väri on huono, samoin paidan. Tarvikekeskus on Jämsässä, mutta jospa sitä muistaisin Järvenpääläisen saman tapaisen liikkeen nimen... Joka on Tarjoustalo. Niin menin sinne ja sain hyvää asiakaspalvelua. Tarvetäsmennysvaiheesta tein myyjälle helpon sanoessani heti sen, että mitä tarvitsen. Sitten tuotteiden valinta. College vaiko kauluspaita. College. Sitten Takki. Musta ja lämmin, hyvin taskuja ja tilaa kannettavalle CD-soittimelle junamatkojen ajaksi. Kun takki on naulassa ja soitin taskussa.
Ne maksoivan yhteensä 35 euroa ja lompakossa oli 30. en ollut muistanut sitä, että olin tehnyt sille vitoselle aikaisemmin jotain. Ja tarkemmin miettien - mä en todellakaan muista että minne se vitonen meni.. No maksoin pankkikortilla.
maksutilanteen yhteydessa, kassan käymästäni parin lauseen dialogista, tuli mieleeni että olisiko sitä voinut hoitaa muulla kielellä kuin suomella.
"Menikö yli? kirjoitanko tunnuksen?
"Ei, ei mennyt"
Tai oikeammin nyt lukiessani sitä näytöltä - sen voi kääntää kyllä eri kielille niin että sen meinauksen ymmärtää.
Ol vain 85 spämmiä ja kaikki koulun postilaatikossa.
Mutta siis menin laittamaan tilille ne lompakon rahat, vaikka kyllä se 35 oli tilillä. Onhan siellä ainakin enemmän nyt ja aina tämän päivän loppuun asti jolloin tietokoneet toimivat ja poistavat ne rahat sieltä. Järvenpään Nordeasta näkee järvenpään toisen Tarjoustalon joka myy rautakauppatuotteita. Kävin siellä hommaamassa tuon hyvän spottivalon.
Ja tämä kaikki tapahtui minun ollessani koulusta sairaslomalla. Tarkoituksena oli vain käydä koululla kahvilla, mutta yksi asia johti toiseen ja olin matkalla Tarjoustaloon.
Ja pankissa minua onnistui palvelemaan se sama nainen. Hänkin suhtautui siihen iloisesti. Siis on käynyt jo 5 kertaa niin että palveluvuoroni sattuu aina hänen kohdalleen.
Ne televisiossa lupasivat että tulee täksi yöksi myrsky. Se on nyt jo ulkona - kova tuuli. Onneksi en ole laskeutuvassa lentokoneessa. KH tulee kuulemma tänä yönä takaisin Lontoosta. Saahan hän siellä rampata. Mäkin olen ajatellut lähteä tässä joskus. Siis Helsinkiin. Ja Jämsässä kun kerron olevani Helsingissä niin se tuntuu siellä yhtä hienolta kun Helsinkiläisestä se jos saa puhelun Lontoosta. Lontoo paloi joskus, niin teki monen muun kaupungin tapaan Turkukin.
Miksi mä en koskaan pääse Turkuun? Haluaisin Turkuun. VR tarjoaisi mahdollisuuden päästä Turkuun. MAV on Turkulainen. Jotenkin jonkun tylsän syyn tähden mietin hetken sitä hauskaa tapausta. Hauskoja muistoja vuosien takaa.
Sekin kun J. Neemo V. Tampereelta pudotti repullaan vahingossa sen tietokoneen pyödältä, jossa oli muistaakseni MAVin spostit.
Vielä vanhempi muisto on se kun kakarana heitettiin kavereiden kanssa mutakakkuja kerrostalon seinään. Ne pysyi siinä seinässä monta vuotta. Nyt se ikäiseni kaveri on naimisissa ja ehkä tuleva isä.
Ulkolämpötila siis nousee. se oli tuossa -0.0c eli paljonko silloin on lämmintä.
Sehän on vain hyvä. Varsinkin kun unohdin ohuemman takkini Jämsään ja ostin vahvemman.
28.10.2003
Jotenkin tuttu päivämäärä.
Tulossa tekstiviestirikas päivä. Sattuu olemaan nimipäiväni. Seuraavan kerran kuin tämä päivä tulee, niin siitä puolitoista kuukautta lisää ja täytän 28 vuotta. Mutta ennen ikäkriisiin vajoamistani..
Ulkona on kylmä, tapahtumarikas aamu. Jollain junapysäkillä juuri nyt pääkaupunkiseudulla tai sitten jossain muualla - ihminen liukastu asemalaiturilla. En tiedä mistään vielä mitään. Mikään media ei ole viela heittänyt minulle uutisia.
"Ja on tuskallisen selvää" - kiitos CMX loistavasta tapaa käyttää suomen kieltä. Voisiko missään muualla:
Siun ei tartte hönsyillä! Ota iha
releesti vaan tai sun käy hömmösti.
Sinun ei tarvitse kiirehtiä. Ota ihan rauhallisesti tai sinun
voi käydä huonosti.
You do not need to be hurry. Take it easy or YOU WILL GET HURT! i
will take good care of that. you bastard..
Ok englennus alkoi heittämään.
Kamerakännyköissä on yksi hyvä puoli. Jos sellaisen omistaja, syistä emme ala spekuloimaan mitään, ottaa itsestään sillä laitteella alastonkuvan ja lähettää sen kullalleen, mutta lähettääkin vahingossa joko pomolleen, äidilleen, veljelleen, opettajalleen..
Siis nimipäiväni tänään. Se tarkoittaa tekstiviestejä ja onnitteluja sille jonka nimi sattuu olemaan päivän kohdalla kalenterissa. Olen saanut tähän mennessä 9 viestiä.
Kun kävelin sauvoilla ja tulin Järvenpääääähän, niin aina kun tapasin ensi kertaa loman jälkeen tutun ihmisen niin tämä ihminen kysyi aina
"Missäs sä oot ittes telonut?"
Siis n. 14 kertaa eri ihmisten suista ja vielä samassa sanamuodossa. En epäile että sen takana olisi salaliitto. Edella kirjoitettu pitkän ään Järvenpää synty aivastuksen sivutuotteena. Kuten olen joskus maininnut niin kirjoitaessani tätä en poista suurimpia kirjoitusvirheita. Annan vain ajatuksen lentää.
Kävin mäkissä, söin nugettiaterian koska se on hyvän makuista. Ne pystyvät kuulemma jäljittämään pihvien lihan jopa tietyn tilan tiettyy eläimeen saakka.
Isä ja tytär, joka on menettänyt lempilehmänsä Minsekin. he ovat mäkissä. Isi kysyy lapselta että onko pihvi hyvän makuista. Lapsesta se on. He ovat huomanneet tuon jutun että lihan alkuperä voidaan jäljittää hyvin tarkasti ja isi on pyytänyt selvitystä. Tarjoilia tulee ja kertoo selvityksen tulokset. Selviää että liha on peräisin heidän tilaltaan, Minsekki-nimisestä naudasta. Lapsi alkaa itkemään mutta syö ruokansa loppuun.
Mutta minä lähdin mäkistä että olisin ehtinyt tunnille koska se aloitettiin aikaisemmin kuin olisi pitänyt. En kerro miksi.
Koulutusohjelma muuttui mun osalta. En voi tehdä seisomatyötä, joten muutan suuntautumista tietohallintoon. Ehkä musta tulee ATK-tukihenkilö.
Pirun pieniä laitteitä nämä tietokoneet nykyään. Tämäkin laite, vaikka onkin 2.5 vuotta vanha - on samarin-pakkauksen korkuinen. Näyttö-osaa ei lasketa mukaan.
Kyllä.. Mä kyllä kiitän itseäni sinä aamuna kun herään polttavaan närästykseen. Kiitän siksi että ostin tuota Samarinia.
28.10.2003iii
Its not done yet
Koulutyö ei ole lähelläkään valmista, mutta ainakin sain sen puoliväliin valmistumista. Tein koulu juttuja koneella.
Tänään oli mielenkiintoinen TV-ilta. Ne pystyvät tuottamaan nykyään sikoja, joiden sisäelimet käyvät ihmisille ilman ihmisruumiin hylkimisreaktiota ja muuttamaan kärpäsen ulkonäköä täydellisesti. Silmien alapuolelle, suun paikalle on mahdollista kasvattaa lisäjalat ja ne silmät saa vaikka kärpäsen jalkaan tai tuntosarviin. Delfiineille kasvatetaan kädet. Ja pian tutkiat pystyvät muuttamaan isommankin eläimen ulkonäköä.
Tulevaisuudessa jos ihmiselta menee onnettomuudessa käsi tai sormia, niin ihminen pystyy tekemään sisiliskot. Eli kasvattamaan irronneen raajan tilalle uuden.
Mutta miltä tuntuisi seurata uuden käden kasvamista?
Sitten oli ohjelma tyypistä, joka pystyi puhaltamaan ilmapallon silmällään täyteen. Epämuodostuneen kyynelkanavat. Se pystyy suihkuttamaan vettä silmällään yli kaksi metriä. Sitä edeltäneessä ohjelmassa oli kuvia ihmisten epämuodostumista.
Mullakin oli epämuodostuma vauvana. vasemman käden peukalo ja sen viereinen sormi oli kasvaneet yhteen. Siinä oli koko lapsuuden ajan sellainen kipeä rupi, siis ihonvärinen. Koska se hävisi? No sitä en tiedä. Nykyään siitä sormesta ei erota mitään outoa. Tavallisen näköinen sormi. Huomasin vain kerran ettei siinä enää mitään ole.
mutta kyllä ihmisenkin saisi kai näyttämään kuvottavalta.
Silmien, korvien, sormien ja varpaiden lukumäärä on kerrottu DNA:ssa. Nyt ne pystyy tekemään vaikka mitä. Perintötekiät menevät kylläkin pieneen tilaan. Eläimet ja ihmiset ovat ohjelmoitu lisääntymään, ruumiissa on niin monta eri järjestelmää joiden tehtävä on ylläpitää elämää.
Mäkin tässä koko ajan istuessani teen siittiöitä, muutan happea hiilidioksiviksi. Ja olen saanut juuri viestin ruumiiltani että se on väsynyt. Eli menen nukkumaan.
Delfiinille kädet.. Sotateollisuutta.
Sama se.. Hemmetin hieno kappale kylläkin Metallican "My friend of misery"
Ja minulla on lievää päänsärkyä.
Huomasin tänään että olen pukeutunut hyviin väreihin. Kuten kotisivuni ja nettipäiväkija. Tumman sinistä sekä mustaa. Empä taida muuttaa sivujen ulkonäköä. Miksi puuttua toimivaan.
29.10.2003
sumua, intercityä ja teetä?
Siis ulkona on sumuista ja kait tihkusateista. Sitä katsellessani intercity ajoi ohi. Teenkeittimeni ääntelee jotenkin oudosti.
Viikko sitten olin leikkauksessa. Sairaalassa. Ne puudutusaineet aiheuttivat sen etten tuntenut muniani tai takapuoltani. Vessassa käynti oli siis aika kokemus.
Eli ensimakua tulevaisuudesta, siis vuodesta 2042. Apua huosujen alas vetämisessä.
Mutta palataan tähän vuoteen 2003. Jossa sekä lintu että ihminen säikähtivät yhtä paljon. Siis pikkulintu oli laskeutunut oksalle, noin metrin päähän ikkunastani. Ja kyseinen tapahtuma onnistui toistumaan vielä kerran kun katsahdin ulos. Mutta kirjoittamista ei tarvitse ainakaan minun lopettaa ulos katselemisen ajaksi. Eli mitä näen. sauvakävelijän. ja bussin.
Teeni on valmista. Tänään.. mitä tänään tapahtuu? Ainakin uutiset kertoivat uudesta kaivosonnettomuudesta venäjällä. Monet ovat menettäneet työnsä suomessa, etelästä saapuu sadealue. Ensi yönä lapissa voi olla kireää pakkasta. -10c
Täällä ei.
Olen kiinnittänyt seinävaatteeseen narun. Käytän sitä narua maksamattomien laskujen sijoutuspaikaksi. Nytkin siinä on kuivumassa 4 laskua. hoidan ne ajallaan.
Ei tule mitään kirjoittamisen arvoista mieleen juuri nyt. Joten siirryn juomaan teeni ja katsomaan ikkunasta ulos kuin joku vanhus jolla ei ole mitään muuta tekemistä.
Ja elämä jatkuu loputtamasti kuin sade.
29.10.2003i
kello 16:45 - vesitihkua ja
musteettomuutta
Tulostimeni ei toimi kunnolla. Vika korjautuu patruunaa vaihtamalla, mutta sen tekeminen aiheuttaisi liian monta toimenpidettä joten jätän sen tekemättä. Tulostimeni on TV:pakkaulaatikossa joka on muokattu sille sopivaksi. Johdoille on reikä takana ja ulostulevalle paperille reikä edessä. Ja paperien vaihto onnistuu edestä. Virta ei aina päällä. Ja se ei tee kunnolla mustaa. Pitäisi vaihtaa patruuna mutta onhan koululla laserkirjoittimia.
Kirjoittimet kansioon saa näemmä kommentin lisättyä. Onhan se vaihtoehto ollut siinä, mutta koskaan ei ole vain tullut testattua sitä. Kirjoitin kommentiksi tiedon siitä koska patruunat ovat viimeksi vaihdettu. Ongin sen tiedon nettipäiväkirjastani. Tästä on tullut näemmä työkalu itselleni. Muistikeino. Esineet eivät liiku kuin niitä ei katsele sanotaan laulussa jota kuuntelen. No tietty CMX.
Tänään otettiin tikit pois ja nyt jalkakin liikkuu paremmin. Siinä oli isot neliönmuotoiset laastarit polvissa joten se aiheutti hankaluuksia. Mutta eipä enää. Mutta koko viikkoon en saa käyttää portaita. Menen hissillä. Ja kun kuntoudun kylliksi että voin mennä portaita - niin enpä taida sitten käyttää hissiä. On tullut vastenmieleisyys niitä laitteita kohtaan koska niitä on nyt pakko käyttää. Kun tavallisesti en tarvitse koneellista nostovoimaa.
Kauppoihin on tullut jo joulu. Ja suklaarasiat. En tuhlaa euroakaan niihin tänä vuonna. (tämän päivän jälkeen)
ulkona sataa vettä ja on 7 astetta lämmintä. Hyvä Ostos - appelsiinimehu on hyvää. Joskus sitä vain on mukava ostaa uutta, ennen maistamatonta tuotetta.
30.10.2003
- 22:33
Fade to black
Fade to black eli hävitä mustaksi, jos tuota alettaisiin huonolla käännöksellä suomentamaan.
Se hajosi - lasiesine kivilattiaan. Ääni kuului edessäni. Sellainen posahdus kun pudottaa esim. täyden kaljapullon lattialle. Pudottajana oli ostoskärryjen istuma-alustalle sijoitettu lapsi. No siinä olivat majoneesit tai jotain muuta kellertävää ainetta lasisirpaleissa pitkin Järvenpään Prisman lattiaa, mutta vain alueellisesti. Menin ohi ja katsoin tilannetta. Lapsiperhe hädässä ja häpeissään. En voinut hymylleni mitään. Se vain syveni kulkiessani enempi pois tapahtumapaikalta. Vahingonilo - parasta riemua.
Menin pankkiin, kulkureittini kulki prismalta suoraan pankeille. Siis autoparkkialueiden läpi. Ei siellä tapahtunut mitään. Kuljin Sampo-pankin ohitse vain pienellä mietteellä siitä, josko sitä vaihtaisi pankkia. Tosin en taida tehdä sitä. Menin Nordeaan tallettamaan rahaa tilille. Ei sattunut sille samalle naiselle palveluvuoroni, putki meni siis poikki. Söin koulussa koska oli hyvää ruokaa. Kanaa, riisiä ja keltaista kastiketta. Tulin kylläiseksi silloin ja nyt minulla on nälkä. Siitä on kaksitoista tuntia.
Oli englantia. Yritysideansa englistämistä.
"Our main customers will be local townspeople. Because in Jämsä there aren't any specific mobile phone shops in town centre, people have to go to outskirts of Jämsä to find specific mobile shop. There are a couple of shops in the town centre that sell mobiles, but there isn't a specific mobile store so they can't keep a big stock of mobiles and they can't serve customer like a specify store."
Sitä siis osaan kirjoittaa myös
englantia. Vain muutama kielioppivirhe joita maikan kanssa
käytiin läpi. artikkeli 'the' määrittää tiettyyn asiaan ja
ilman sitä se on määrittelemätön. Mutta siis teen
matkapuhelinliiketta Jämsään. En tiedä mitä siellä
nykyään on koska en ole ollut siellä pariin viikkoon eikä
koillis-hämeen nettiversio ole mitään internetin paras palvelu.
Mutta tein kyllä hienon logon yritykselleni. Se on tässä
negatiivina ettei se aiheuttaisi nettipäiväkirjassa liian isoa
kontrastiheittoa. Se on siis mustaa valkoisella.
"What the customer seeks in our
store?
Mobile phones and accessories like batteries, covers, and data
products. We offer new solutions in how to use mobiles and we
offer that knowledge to our customers, too. "
Yritystoiminnan maikan mielestä minulla on suuret suunnitelmat. No eihän hän usko että nämä meidän yrityksemme, jos ne oikeasti perustettaisiin, menestyisi.
Ääntä tietokoneesta, siis mp3. Se on syytänyt Metallicaa jo kaksi tuntia. Eikä ole soinut sama kappale kahta kertaa. Ostin uuden levyn. "Kilpi - sähköistä sympatiaa" Aika hyvää musaa.
Toimin namusetänä tänään. Tarjosin koko luokalle namut. Mintun makuista mentholia. Se vain jotenkin alkoi niin kun tarjosin AM:lle karkin ja siinä oli muitakin niin sitten tarjosin niillekin ja sitten tultuamme luokkaan siitä välituntiaulasta jaon kaikille muillekin. Sekä sitten enkun maikalle.
Eilen tehdessäni koulutyötä kone
herjasi näin:
Aika selkeätä..
31.10.2003 - 7:30
Nerokasta ikävää
Kilpi on hyvä bändi. Sanoitukset ovat onnistuneita ja itse musiikkikin kanssa onnistunutta. Tää on taas tätä nerokasta ikävää. ostin levyn vaikka Prismassa ei vieläkään ollut helvetisti itään.
Tänään on kuukauden viimeinen päivä ja huonemma on marraskuu. Tänään on perjantai. Huomenna ei ole kaupat auki, eli jos tänään ei tee ostoksia niin kärsit huomenna nälkää keskella hyvinvointi yhteiskuntaa, jossa melkein kaikilla on sähköpostiosoite vain sitä varten että sieltä saa poistaa viikottain 137 roskaa. ja jos sattuu olemaa toinen postiloota, niin siellä on toiset 84 kpl spämmiä.
Syön viinirypäleitä viitsimättä poistaa kielen avulla siemeniä.
Siinä meni ohi aika ruma polkupyörä. Sen pääasiallinen väri oli keltainen.
Ja Juha-pekka "naula" tolvaselta otettiin suihin jossain nimeiltämainitsemattomassa Jyväskyläläissessä ravitsemusliikkeessa naistenvessassa. Kaipa munkin nettipäiviksessä lukee jotain sellaisesta kokemuksesta..
Linkki naulan nettipäivikseen löytyy kotisivuilta.
Lapsella on ongelma tuolla ulkona: MÄ EN KUULE MITÄ SINÄ SANOT! sAMAPA SE. jos vielä muistais ottaa Caps locking päältä. Mutta ongelmansa kullakin. elämä on yllätyksiä täynnä. Ensinnäkin - mä en ajatellut kirjoittaa nettipäivistä nyt. Ajattelin pelata mutta kovalevy tilttas. Nyt siis tietokone toimii taas.
Hän on Juhapekka Tolvanen eikä sama väliviivalla. Kätevää lukea se hänen sivuiltaan juuri kuin päivitin kotisivut verkkoon, jossa tuo virhe oli.
Nyt se lapsi on heittämässä jonkun hanskoja roskiin. Kenen hanskat ne ovat ja miksi tuolla kiroilevalla lapsella on ne hanskat? Kysymyksiä vailla vastauksia. Mutta sävelletään tässä jotain.. Ne ovat kaverin hanskat ja nyt roskiksessa koska heillä on erimielisyyksiä jostakin asiasta.
Viikon päästä menen junalla Lahteen. En siis suomenlahteen vaan siihen kaupunkiin. En kerro matkani syitä. Jokin privaatti pitää säilyttää.
En sitten löytänyt omasta nettipäiviksestä mainintoja viime kesänä tapahtuneista - sen laidan toiminnoista joita käsittelin edellisessä merkinnässäni.
- - - - <-- tarkoittaa kirjoituspaussia.
ja etsittyäni tiettyä päivämäärää jolloin, no joo.. :) mutta kuitenkin en löytänyt merkintää. Siis omasta kirjasta viime keväältä. Se on vain sellaista sairasta mielenkiintoa sitä päivämäärää kohtaan. No onhan muistot.
No tämänkertainen tämä ns. likainen olo alkoi matematiikan tunnilla. Maikka kaiketi tarvitsi hermolääkitystä.
Jospa alkaisi pelaamaan Age Of Empiresia. Perjantai-ilta. Ulkona sataa vettä. Mulla ei ole Coca colaa. Pitäisikö lähteä sitä hommaamaan? En taida - sanon nyt ja löydän itseni tunnin päästä R-kioskista ostamasta cocacolaa alitajunnan tehtyä työnsä. Nyt tämä tarve jäi tietty sinne muhimaan. Siitä ehkä tulee pakottava tunne saada sitä tuotetta. Vaikka näen että ulkona sataa vettä ja tuulee, on kylmää mutta silti aivoni saavat minut lähtemään ostamaan sitä juomaa, vaikka nyt en halua lähteä ostamaan sitä ainetta.
Aivot ovat ihmeelliset.
Otin voiton alitajunnastani. Aivoni eivät saaneet minua menemään limsa-ostoksille, vaikka kumpikin sijaitsee samassa paikassa. Olen vain harmaata aivomassaa. Huomenna eivät ole kaupat auki. Pitää turvautua huoltoasemiin tai kioskeihin, jos joku huomaa ettei ole tuonut kaupasta jotakin mitä olisi pitänyt tuoda.
Se on heidän haittansa. Mutta mä kuuntelen YleQ ta Sieltä hyvää ohjelmaa. Työstin koulutyötä taas ja sain sitä taas hivenen eteenpäin. Se oli kun käytin konetta opiskeluasetuksilla. Eli se käytännössä tarkoittaa sitä että kaikki viihde on karsittu koneesta pois. Ja lisäksi se käyttää toista kansiota omiksi tiedostoiksi jolloin kouluhommat ovat toisaalla kuin muu.
Vain kun sais itsestään sen irti, että saisi kirjoittettua ne keskeneräiset uudet tekstini valmeiksi. Mutta kaipa se aika menää tässä uusia sanoja kehitellessä suomen kieleen. 'valmeiksi'
Joo.. kävin tutustumassa Naulaan, menin syvälle hänen kotisivuihin. Sieltä löytyi kuvia. Hänellä on suurikokoinen nenä. Tai kamera lisää jotain. Se nenä oli kolmio. Tosin taitaa olla munkin nenä. Mutta muistan sen yhden nenän jonka näin Jyväskylässä vanhalla linja-autoasemalla. Se kuului naiselle. Olisikohan se ollut 1,5cm pitkä ja käyrä. KH:lla on pieni ja siro. Mutta miksi mä nyt aloin ajattelemaan KH:n nenää? Omani vuotaa.
Näin viime yönä outoa unta siitä että minulta olisi jossain koulun yhdeydessä sahattu poikki muutama sormi.
Nyt on Halloween ja voisi valvoa. Voisi, ellei väsyttäisi niin. Mutta näin kuoleiden muistopäivänä voisi ajatella sitä että tämä rakennus on seissyt tässä kohta 55 vuotta. Se on aina ollut invalidisäätiön ja sittemmin -liiton asuntola. Täällä on ollut sekalaista väkeä vuosien mittaan. Sairaita, heikkokuntoisia ja masentuneita. Jotkut heistä ovat kuolleet näissä taloissa. Ehkä tässäkin huoneessa on joku kuollut. Ehkä pyhäinpäivänä he tulevat haamuina tänne. En ole koskaan muuten ollut pyhäinpäivää näissä asuntoloissa. En silloin kuin olin vuosina 96 - 98 täällä enkä viime vuona.
Aivot tekivät nyt itselleen pahaa. ne eivät pääse lepäämään, sillä juuri kirjoittamani teksti alkoi kummittelemaan päässäni. Itse loin sen. Outoa ja kummaa. Pirun hieno tietokone nämä aivoni ovat. Mutta otetaan tiede avuksi. Kummitukset syntyvät vain näköhermoissa häiriötilana. Ei ne ole siis oikeita.
Kaikki mitä ihminen kokee maailmaksi on vain hänelle aistihavaintoa. Joten entä jos aistit valehtelevat? Tosin mekaaniset laitteet ovat tähän asti kuvanneet maailman sellaiseksi kuin me sen näemme. Mutta silloinkin on kyse vain aistihavannoista. Näkö, kuulo, tunto. hajuaisti. Kaikkien saamat ärsykkeet käsitellään aivoissa. Aivoihin tallentuu päivän aikana helvetisti uutta tietoa, mutta se osaa karsia siitä turhat pois ja se tapahtuu unessa. Tilassa johon ilmeisesti olisin valmis. Väsyttää.
sormeni alkavat hiljentämään kirjoitustahtiansa. Tosinaan ne liikkuvat näppäimistöllä silmää nopeammin. Singaalit käsien lihaksille eivät silloin kai ehdi tulla aivoista käsin joten mistä nämä sana tulevat?
Menen nukkumaan.