Simo Pahulan Nettipäiväkirja

Simo Pahulan nettipäiväkirja
Lokakuu 2007

<< Syyskuu 2007 - Marraskuu 2007 >>
______________________

tää o mua.. vielä tänä vuonnakin

Uusin merkintä
avautuu
tuosta
tuoreimmasta
Simocamkuvasta

Tätä nettipäiväkirjaa ylläpidetty
09.05.2002 alkaen

Tää on osa
suurempaa kokonaisuutta:
Kotisivuni

Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

Kirjoitan, siis olen.
Tutustu tekstiarkistoonikin.
Myös kuvablogini on
tutustumisen arvoinen paikka

Tämä sivun merkinnät:

01.10.2007 - Lokakuun eka
02.10.2007 - globaali eutanasia?
03.10.2007 - Sitten tarvittaessa: tietoa.
05.10.2007 - Aamu tykitys
06.10.2007 - Maailmanaus
07.10.2007 - Groostendia
09.10.2007 - rakas internet.. MEDIA
13.10.2007 - lauaamu
14.10.2007 - zinterlive
15.10.2007 - Zinterlive_ _2
15.10.2007i - Genepulitio
20.10.2007 - Zonzaus
23.10.2007 - Katsaus
24.10.2007 - Reunalla kaunis on maailma.
25.10.2007 - Haluan, ettei maailmankaikkeutta..
28.10.2007 - aika
29.10.2007 - Sanoja
31.10.2007 - Joukkosukupuuttoa odotellessa..

Poiminnat / muistot tältä sivulta

aikarajoitteinen analyysi itsestä

Globaalit muutokset: energian säästö. Joko aika antaa planeetalle eutanasia?

Inhimillinen tekijä. Ajatuksia elämästä ja kuolemasta

Kuolemanrangaistus, räntäsade ja internet. Yhdistetty

Tulevaisuusskenarioita ja lisäaineta

ZINTER - kertomuksellinen kaikki-liittyy-kaikkeen - systeemi

Markkinavoimien harrastamaa rotuerottulua vuonna 2040

Uskonto, ilmastonmuutos ja tulevaisuus. Lisää vain raha

Aika hukkui ajansiirtoon.

*** Kotisivujen kunniaksi, tällä merkintäsivulla nähtävissä kaikki vanhat "welcome"-kuvat **

Tämä on merkintä, joka saadessaan täyden vauhdin, suistuu kiskoiltaan ajan rajallisuuden vuoksi. Muutamia lauseita, ajatuksia jotta uusi merkintäsivu nettipäiväkirjaa ei näyttäisi oudolta. Kun sille ehkä tulisi jotain tavaraa vasta joskus. Eli se olisi tyhjänä.

Aamummalla oli kovin sumuista, siis utua joka puolella tuota pimeyttä jota yöksi kutsutaan. Asun kuten kaupungissa ja toi pätkä ysitietä, Suomen yhtä valtaväylistä joka on tästä kerrostalosta vain 500 metrin päässä - niin juuri sillä kohdalla siinä tiessä on hirvivaaramerkit. Onhan siinä niitä kolareita sattunut. Joten ei ole mitenkään mahdotonta törmätä hirveen työmatkalla kun duunipaikka on toiseen suuntaan 500 metrin päässä. Pieni maaseutukylä, jota kaupungiksi kutsutaan.

Ysitie yhdistää kaksi kasvukeskusta. Tampere ja Jyväskylä. Kaikkihan ton nyt tiesi. Turku, Kanala, Vantaa ja Saaranpaskantamasaari olvat myös Suomen paikkoja. Suomi on pieni maa pohjoiseuroopassa. Rajanaapureita ovat Venäjä, Norja ja Ruotsi. Kaikkihan ton nyt tietää.. Maantietoa, siis tietoa kaukaisista paikoista jonne tahtoisi jotta voisi tahtoa takaisin.

On lokakuu, tuleeko sitä syysmasennusta? Jotenkin sitä vain tuntuu, että voisi olla aineksia tuohon - vaikka kaikki asiat ovat hyvin. Sitä vain odottaa, että jotain tapahtuu. On kuin kivi olisi törmäämässä ikkunaan. Sitä tietää, että kivi on tulossa muttei tiedä kuinka lähellä se on sitä ikkunaa. Sirpaleita.. Niitä on saanut toisinaan kerätä tän elämän aikana.

Onneksi tästä päivästä on luvattu ankea ja pilvinen. Tietty aurinko alkaa paistamaan tossa iltapäivästä, aikaa jolloin tahtoisi lähteä ulos syysmasennuslenkille metsään. Sitä voisi pyörittää ajatusta päässään, ettei kukaan kaipaa mua ennen huomista kello kuutta - kun työt alkavat. Yksineläjän osa on joskus ankeaa. Tosiaan, kukaan ei kaipaa mua tähän asuntoon takaisin kun lähden jonnekin. Onko se sitten huono asia? Jollain tasolla se kiinnostaa mua.

Mä olen kovalla kiireellä muuttamassa itseäni toiseksi ihmiseksi, syystä koska mua kyllästyttää entinen minäni. Tunnen että olisin jotenkin alistettu tähän. Perimmiltään mä tahtoisin elää elämääni jossain muualla, jossa olisin monelle tuntematon. Mä olen juurtunut kuitenkin jo Jämsään. Tää on pieni kaupunki, jossa kaikki melkein tuntee toisensa. Täällä mä oon aina jonkun pikkuveli ja jonkun poika. Järvenpäässä ollessani mä jotenkin koin että olisin vapaampi elämään omaa elämääni kun mitä täällä kotiseudullani olen.

Kuitenkin mä tykkään elämästäni täällä. Paradoksihan se on. Jotenkin sitä vain tuntuu, että tää mun ainainen olotilani on jotain, mitä ei pitäisi olla. Olenko mä sitten piilomasentunut? Alitajuntani tietää asioita, joita en vielä itse tiedä. Olen rakentanut elämääni aika paljon. Hankin tuon työpaikan itse. Itse mä tein töitä, jotta työnantaja tahtoi pitää mut siellä. Ja teen niin vastakin. Eli mä olen kai hyvä ihminen, mä tahdon tehdä oikein niin työelämässä - sosiaallisissa suhteissa, että rakkauselämässäni.

Mä tahdon tehdä yhdestä ihmisestä onnellisen olemalla hänen kokonaan. Ja se tuntuu hyvältä. Tää elämä on oikeastaa...

Saattaisi kenties olla vain lohdullista antaa tälle planeetalle jo se eutanasia, armomurha. Nykyisillä tavoilla tää planeetta nimittäin kohta tekee sen itse. Ilmastonmuutosta ei estetä, siitä on tullut ns. muoti-ilmiö. Siirrytään vain energiansäästölamppuihin, valodiodeihin sekä muihin valaistusratkaisuihin ja annetaan hehkulampulle kuolemantuomio. Ei se sähkönkulutus sillä vähene, sillä tämä nykyteknologiamme on suonut meille jokaiselle hitosti akkukäyttöisiä laitteita, joiden lataamiseen menee sähköä. Moniko pitää laturia seinässä myös silloin, kun se kännykkä, Ipad tai jonkun muun vehkeen akku on täynnä ja latauksen voi lakkauttaa hetkeksi?

Laturi vie sähköä aina kun on liitettynä sähköverkkoon. Eihän nyt yksi laturi mitään tee, mutta kun niitä on miljoonia kytkettynä sähköverkkoon - niin kulutus onkin jo yhtä suuri - mitä hehkulamppujen kiellolla saataisiin aikaan. Eli taas yksi asia aivan turhaan. Hehkulamppujen käyttökielto on siis ihan naurettavan ironinen asia, jolla ei voiteta yhtään mitään.

Talouskasvu ja ihmisten vaurastuminen ei kuulemma saisi estyä ilmastonmuutoksen takia. George W. Bush jälleen laukaisi hienoa. Hänen mielestään Yhdysvallat on esimerkki tämän politiikan onnistumisesta. Maan kansantuote on kasvanut tänä vuonna, mutta ilmastopäästöjä on silti vähennetty. Otti siis kunnian yksittäisten, melkein Saksan kokoisten osa-valtioiden toimista, joita vastaan hän taitaa olla. Ne kun sotivat keskushallintoa vastaan.

Suomellekin on annettu tulevien vuosien päästökiintiö. Tää on pieni maa, joten onko sillä merkitystä että jos me vaikka rajoitamme sähkökulutusta, kun suuremmat maat tekevät mitä huvittaa? Jos Suomen kunnilla olisi rahaa kun roskaa - niin palaisivatko silloinkaan katuvalot läpi yön kaupunkejen raja-seuduilla? Tehtäisiinkö kunnasta oikein ympäristöystävällinen vaiko laitettaisiinko viimein se homehtunut kaupungintalo täysremppaan? Kunnallistekniikkaakin pitäisi jossain vaiheessa uudistaa. Rahasta kaikki kiinni.

Toisaalta on lohdullista se, että Yhdysvalloissa ovat jotkut osavaltiot ihan itse alkaneet taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Jotain hyvää siis. Mutta se on liian myöhään. Ilmastokysymyksissä on taidettu tehdä siten, että se on kaikkien huulilla nyt - kun alkaa olemaan jo selviä merkkejä ilmaston todellisesta muutoksesta. Euroopassa on liian kuuma tai sitten siellä tulvii joka paikassa.

Ihmiskunnan vanhat toimintamallit eivät enää toimi ja se on havaittu liian myöhään.

Televisiosta tuli historiadokumentti siitä tapauksesta, kun vuonna 1940 lapsia turvaan Kanadaan kuljettanut matkustajalaiva torpedoitiin. Osa selvisi, osa ei - sattui sankaritekoja. Ja ohjelmassa ne selvinneet lapset - nyt jo vanhukset - kertoivat asioista. Joka oli menettänyt sisaruksensa, niin kyllä se edelleen 65 vuoden päästä itkettyttää tarvittaessa ihan isoa miestäkin.

Voisinko olla sankari - siis antaa elämäni jotta joku toinen saisi elää? Ja kuka se joku olisi, jonka eteen voisin uhrata itseni?

Lapset - tietenkin. Jos vaikka olisi tilanne, että vaarassa olisi lapsia, niin sehän nyt on aika selvää että lapset ensin. Tässä on itse kyllä viettänyt elämää enemmän kun he. Toisena tulisivat naiset. Ja jos ei olisi naisia tai lapsia vaarassa, vaan miehiä - niin tuolloin antaisin henkeni miehen puolesta, jolla on pieniä lapsia. Ne tarvitsevat isää. Eli jos vaikka ruuasta on pulaa, niin voi jättää syömättä jotta joku toinen saisi sen annoksen. Sellainen mä kai olisin tuollaisessa tilanteessa. Mä antaisin henkeni, jotta muut voisivat elää.

Tietenkin sitä pidettäisiin itserakkaana tekona, minuahan jäisi ikävöimään liuta ihmisiä. Lähimenneisyydessäkin on sattunut vastaavanlaisia merionnettomuuksia, Estonian uppoaminen. Tuolloin elettiin 1990 - lukua. Muistan iltasanomien lööpin. 900 hukkui itämerellä. Siitä kärsitään vieläkin.

Siis tarvittaessa tarvittavaa tietoa. Näin se ajatteli tästä asiasta tuolloin. Ja kyllä uskallan sanoa, että ajattelen näin tästä asiasta aina.

Jos satun kuolemaan, niin krematoikaa ruumiini. En halua hautaan matojen syötäväksi.

Mutta siis vain JOS satun kuolemaan. En ole ajatellut tehdä sitä vielä seuraavaan 120 vuoteen.

Eilen viimein mä sain jotain aikaa, uuden tekstin tonne arkistooni. Kertomus on raju, tyyliin sopiva. Olin kaivannut tuota, miten kun kirjoittaa omaa tuotantoaan, että miten saa ikäänkuin päättää siitä, että mitä tapahtuu. Niin.. tuon uusimman tekstin nimi on "Utuinen". Olin ajatellut kirjoittaa sille toisenlaisen lopun, mutta nyt on lokakuu. Siis syysmasennuksen luvattu aika.

Oikeastaan tälläinen - heh "utuinen" olo - on hyvästä tolle kirjalliselle tuotannolleni. Mun teksteissähän loppu menee melkein aina "Ja ainakin joku heistä eli elämänsä loppuun onnellisena" Niin, toi saduissa käytetty hokema ei kerro mitään sen elämän pituudesta.

"..ja niin prinssi sai prinsessan omakseen ja he molemmat elivät onnellisina elämänsä loppuun asti (Viikon kuluttua häistä prinssi joutui salamurhaajan uhriksi ja prinsessa otti itselleen uuden miehen, jonka kanssa hän eli onnellisehkona elämänsä loppuun saakka)

Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan, kaikki päättyy surua tuottavaan kuolemaan. Heitin tässä tuonne blogiini Zimophotos oheisen kuvan:

Ehkä oma luonnollinen loppuni tapahtuu noin. Kaiketi se sitten on se sydänkohtaus, en mä varmaan enää noin nuorelta näytä.

Lokakuun jälkeen tulee marraskuu, sitten joulukuu. Olo jossain vaiheessa kait helpottuu. Tää on tätä. Jokavuotista syysmasista.

On aika varmaa, jos menisin lääkäriin jonkun toisen syyn vuoksi - ja tää syysmasis tulis puheeksi - niin toi tohtori olisi pumppaamassa muhun jotain piristeitä. Ei kiitos, olen itse selvinnyt pahemmastakin masennuksesta ilman mitään lääkkeitä.

Kerranhan niitä söin, mutta vain sen yhden kerran. Kas mä menin täysin sekaisin niistä. En tiennyt, että oliko aamu vai ilta - tuolloin oli talvi. Ajatukset olivat täysin hajalla. Erittäin ahdistava olotila. Ja sellaisen pitäisi muka masennusta auttaa? Aika hiton outoa.

Pitäisikö tämän olla helppo maailma, jossa jos muuten ei jaksaisi olla onnellinen - niin pumpattaisiin pää täyteen lääkkeitä. Jotta voisi olla lääkeriippuvaisen onnellinen. Siihenhän tää on varmaan menossa. Ihmisille aletaan syöttämään salaa lääkkeitä, jottei ne masentuisi ja ei sitten tarttis niin hitosti rahaa tuohon mielenterveyshoitoon. Tässä pätkätöillä pätkityssä elämässä kun on sitä ahdistusta aika paljon. Kansainvälinen terrorismi, ilmastonmuutos, väkivalta..

Itse en ota mömmöjä enää koskaan. Itse täytyy masennuksesta selvitä. Itse olen selvinnyt siitä pahasta masennuksesta.

Hei, en mä tahdo kuolla. Mä haluun vain kelata näitä asioita päässäni. Tiedän, joistakin se on sairasta. Tälläinen mä kuitenkin oon. Ja kohta mä ladon ruokaa hyllyille, joista tämän kaupungin ihmiset sen ottavat syödäkseen tietämättä millainen ihminen on sen sinne laittanut

Tää maailma, missä me elämme ja jota meidän pitää sietää? On olemassa asioita, joista ei puhuta - on asioita jotka pitää vain hyväksyä ja on olemassa asioita jotka pitää hyväksyä tai jättää hyväksymättä. Meillä on mielipiteenvapaus, kunhan ne mielipiteet eivät ole tuomittavia. Tää on tää maailma jota raha hallitsee. Raha on vihollinen, sitä tarvitaan aina. Sen vähyys on pääsyy tulevaan joukkosukupuuttoomme eläinlajina. Sinänsä kätevää kuluttaa yhden meille annetun planeetan voimavarat loppuun - ennenkun olemme kehittäneet teknologiamme riittävälle tasolle, jotta voisimme elää muuallakin samanlaista elämää kun elimme täällä.

Avaruuslentojen aiheuttamat psykologiset haittavaikutukset ihmiselle on tulevaisuudessa hoidettavissa lääkityksellä. Kas, avaruudessa saattaa käydä niin, että mieli sekoaa ja tapahtuu jotain pahaa. Tulevaisuudessa, jos sinne asti tällä nykymenolla päästään, noi avaruusalukset ovat suurempia. Joten sinne voi luoda ehkä star trek-maailman. Tietokoneet hallitsevat nyt maailmaa - ilman tietoliikenneyhteyksiä ei ruoka kulje. Näin on siis nyt. Ehkä tulevaisuudessa asiat ovat toisin. Ehkä kuitenkin tietotekniikkaa tullaan yhä käyttämään, mutta ihmiset ovat omavaraisempia kun nyt. Tulevaisuudessa käytävät sodat varmaan ratkaisevat tämän liikakansoitusongelman. Ihmisien määrä nyt lähentelee kuutta miljardia, muutaman vuoden päästä summa on kahdeksan miljardia.

Ilmastonmuutoksen selityksen vaihtoehtoiset teoriat? Totta - ihminen on kiihdyttänyt sitä, mutta entä jos se on planeetan oma suojautumiskeino? Että planeetta käyttää sääkoneistoaan sekä tulivuoria ihmisien määrän säätelyyn? Jättimäisiä tulivuorenpurkauksia on tiedossa ja ne tulevat vaikuttamaan globaalisti. Nyt, ennen noita purkauksia.. Suomen syksyt ovat nykyään aika lämpöisiä, hellepäiviä kesällä oli aika monta. Rajuja myrskyjä on ollut. Talvisin pakkasta on ollut lähempänä -40 astetta. Uusi jääkausi? Kyllä, siinä tapauksessa kun Gronlandin jääpeite sulaa, vettä kertyy sen jäätikön alle järviksi jotka vain odottavat että pääsevät murtamaan viimeisen jääpadon ennen merta. Se olisi aika paljon lisävettä mereen tukehduttamaan Golf-virtaa. Se aiheuttaa Suomeen kylmää säätä tulevaisuudessa. Siis ei jos, vaan kun.

Raha määrää kaikkea tässä maailmassa, se on hyvinvointimme perusta josta on pulaa. Tieverkko on aikapommi, samoin ne suuret ikäluokatkin eli eläkepommi. Rahaa pitäisi riittää vähän kaikkeen, muttei riitä. Tulevaisuuden Suomi? Osavaltio EU:ssa. Meidän nyt kolmekymppisten elämä 30 vuoden päästä - on aika ankeaa. Rahaa ei varmaan riitä meidän eläkkeisiin, EU rahoittaa varmaan jotain sotaa Irak - Iran linjalla tai jossain muualla, ehkä yllättävässä paikassa. 30 vuotta riittää ilmastolle ajaksi muuttua pahemmaksi. Eli rahaa pitää syytää sinnekin, Eurooppaahan se ilmastonmuuttuminen rankaisee ankarammin. Eli miten me eletään vuonna 2037? Asteroidin Apophis törmää maapalloon - ehkä - vuonna 2036, joten eipä ole varmuutta siitä, että tuleeko vuotta 2037. Mutta jos tulee - niin elämme köyhyydessä kipeinä. Moni varmaan tappaa itsensä, kun ei jaksa enää. Pätkätyöputki verottaa ihmistä aika lailla. Maailma oli eri paikka vuonna 2007, mitä se oli 1987. Kaikki on tehokkaampaa.

30 vuoden kuluttua? Ketkä meitä vanhuksia hoitavat? Ulkomaalaiset, varmaankin - mistä ei minun mielestäni ole haittaa. Nykyäänhän tilanne on se, että vuoden 2007 vanhukset jotenkin vierastavat tummaihoista hoitsua. Lisäksi on se kielikysymys. Mutta tulevaisuudessa noi ongelmat poistuvat. Suvaitsevaisuus on valttia. Varmaan myös tehokkuus. Raha tuolloinkin hallitsee maailmaa. Uskonnot? Varmaan yhtä tärkeitä kun nykyään. Teknologia? Meillä on robotteja, joita on vaikea erottaa enää ihmisestä. Jo nykyään meillä on aika ihmismäisiä robotteja olemassa.

Asteroidi Apophis ei ole kyllin suuri aiheuttamaan joukkotuhoa, mutta se riittää muuttamaan maailmamme erilaiseksi. Siis jos törmää meittiin. Ihmiskunnan pitäisi lähteä tältä kiveltä jonnekin muualle, ennenkun kolahtaa isompi pommi taivaalta. Se vaatisi nykytaloudessa aika paljon rahaa. Ehkä tulevaisuudessa raha muuttaa niin olomuotoaan, kun tarkoitustaan. Nykyisen kaltainen markkinatalous pitää haudata ja rakentaa joku uusi systeemi. Talouskasvu? Se on kaksipiippuinen juttu. Sen pitäisi tapahtua luontoa yhtään riistämättä. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä pitäisi päästä eroon, vasta tuolloin maailmalla olisi edes toivo pelastautumisesta myös tuleville sukupolville.

Olkaa hyvät, merkintä voidaan aloittaa. Kuolemanrangaistus, räntäsade sekä internet. Lista tarkoittaa niitä seikkoja, joista syydän mielipiteitä ja ajatuksia nyt.

Joskus maailma näyttää paremmalta mustavalkoisena. Värit ovat tietty mukavat olla olemassa. Kun ne vähentää pelkkiin harmaasävyihin, niin lopputulos on kuvia, joita minä katson mielelläni.

Kuolemanrangaistus? EU:n alueella sitä ei saa jaella laillisesti. Toisen ihmisen tappamien on väärin ja sen puolesta vedotaan korkeimpiin tahoihin - jottei kuolemaa aseteta käytäntöön.

Näin lakien ja oikeuslaitoksien puolesta. Mutta katuoikeus langettaa koko ajan kuolemantuomiota.

Jos sinä - tämän lukija - olet kuolemanrangaistusta vastaan, niin kyllä kummasti se mieli muuttuu kunhan tapahtuu tarpeeksi pahaa. Valitse seuraavista tilanteeseesi sopivin skenaario, mieti asiaa ja tee päätöksesi.

Joku raiskaa vaimosi / naisesi ja hakkaa tämän siinä samalla. Mitä sinä hänen miehenään tuntisit sitä tyyppiä kohtaan - joka on tehnyt rakkaallesi pahaa?

Joku ajaa tahallaan perheenjäsenesi päälle ja tappaa hänet. Mitä tunnet kuskia kohtaan? Lisää kuvaan mukaan huumaavat aineet.

Saat aivovaurion toisen ihmisen toimesta ja koko elämäsi romahtaa kasaan. Mitä tunnet tuota ihmistä kohtaan?

Noissa varmaan lukia pääsi ajattelemaan fyysisen kivun tuottamista toiselle ihmiselle. Eli henkilökohtaisella tasolla jopa kuolemanrangaistus kyllä hyväksytään, mutta kun se ei kosketa henkilökohtaisesti - niin sitä vastustetaan moraallittomana tekona.

Oma mielipide? Jos tosiaan tapahtuu joku noista skenaarioista, niin kyllä tahtoisin vahingoittaa toista ihmistä. Tavallisesti en. Siinä tarvitsee tapahtua jotain, jotta sitä tekee mitä tekee.

Entä sitten toi, ettei koskaan tahtoisi kuolla? Kyllä uskoisin, että seuraavat skenaariot voivat muuttaa suhtautumista - siis jos ajattelee asiaa. Että missä vaiheessa sitä vain ei enää jaksa edes välittää mistään?

Perheesi ja ystäväsi sattuvat valitettavasti kuolemaan yhtä aikaa. Itse joudut työkyvyttömäksi ja ajan kanssa taloutesi romahtaa. Miten jaksaisit?

Saat tiedon, että sinulla on vakava sairaus - arvioitua elinaikaa 5 kuukautta jonka pitää olla eristyksissä taudin leviämisen estämisen vuoksi. Sinä et siis saisi tavata ketään. Jaksaisitko?

Ne lupasivat räntäsadetta tälle viikolle. Talvi on tulossa. Tietääkö se siis, että tää pieni syysmasennus jota olen tässä viettänyt - että se alkaisi loppumaan jo kohta?

Heitän kysymyksiä ilmaan.. Vastauksista ei niinkään ole tietoa. Mä olen muuttunut mies. Olen alkanut juomaan kaljaa. Jännä asia..

Nuorempana mä olin sitä mieltä, että en juo yhtään - olen absolutisti. No, en ole nyt. Sen muutti kun sai kolhun elämältä. Tupakointi? Satunnaisesti. Itse en askia osta, mutta jos tarjotaan niin silloin poltan.

Elämä muuttuu koko ajan, ei tiedä mitä voi olla seuraavana vuonna. Noi skenaariot.. ajatuksen aihetta - muttei liiaksi. Sillä ainoa ihminen, mitä todella tarvitset tässä elämässä - olet sinä itse. Raskaiden asioiden ajattelu - siis käsittely - antaa uutta näkökulmaa elämään, sitä kuten saa samlla pientä suojapanssaria aikaan. Tää elo ei ole aina kivaa, mutta sitä vain pitää yrittää.

Oletteko miettineet sitä, että millaiseksi tämä nykymeno tekee nykyajan lapset?

Kaupungissa asuvat lapset näkevät pelkkää mediaa, ovat kaverisuhteita ylläpitävien markkinavoimien armoilla. Siis jos joku ei tykkää vaikka BB:stä, niin hänet leimataan tuossa teinimaailmassa hylkiöksi. Median vaikutus on jättänyt pahat jäljet, joita vasta aletaan tajuamaan. Ohjelmat, joissa voi äänestää ylihintaisella tekstiviestillä - ovat kasvattaneet suosiotaan. Radiosta kuunellaan pelkkää hittimusaa, jonka puuduttava jumputus yhdistettynä kaiken pintaliidon palvomiseen - tekee ajan kanssa tästä maailmasta kamalan paikan.

Vuonna 2107.. Internet on kaikkialla, me kaikki olemme netissä - joko tietoisina siitä, että meitä isoveli kyylää - tai sitten emme. Jo nyt on mahdollista päästä kuvatuksi yhteisen turvallisuuden nimissä. Media on kasvattanut sadan vuoden kuluttua sukupolven, joka on hyvin ahdistunut ja siksi aggerssiivinen. Kotimaa ei merkitse tuolloin enää yhtään mitään, koska sähköisessa mediassa noi rajapyykit jyrätään matalaksi.

Maailma on nykyään, vuonna 2007 aika paha paikka. Paljon kylmiä uutisia, ihmisten pelottelua ilmastonmuutoksella - jotta he tekisivät sille jotain - omalle kulutukselleen.

Ensimmäisessä maailma on jakautunut täysin kahtia. Ne, joilla ei ole ruokaa ja on nälänhätää sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia sotia - ovat sen toisen puolen viidettä. Uutislähetykset saavat viihteellisiä sävyjä jo nykyään. Sota on mediatempaus. Mitä järkyttävin ja mieleenpainuvin kuva, niin sitä enemmän katsojia ja pontentiaallista riistää mainostulvalle. Mainoksilla rahoitetaan nykyään paljon asioita, ja tässä oli juttua että mainostaminen vain kasvaa. Siis lisää roskapaperia keräykseen. Liika mainonta voi ahdistaa yksittäistä ihmistä, mikä ei liikuta tippaakaan mainosmoguuleita.

Eli median ohjaama tulevaisuus, joka on oppinut aivopesemään ihmiset tekemään mitä valtamedia tahtoo.

Televisio pikkuhiljaa aivopesee ihmiset, ns. viihdeohjelmien katsojaluvut ovat kasvussa. Nyt jo viihdeohjelmat näkyvät ihan katukuvassakin ilman töllötintä. Iltapäivälehtien lööpit julistavat täydellisesti turhien ihmisten elämästä. Siis turhat julkkikset ovat tarpeettomia. Heillä taitaa olla vain se oman itsetunnon pönkittäminen käynnissä. Kauneuskuvaa joka tuutista.

Miten sitten kun nämä nykyajan kauneutensa ylläpidosta elämäntehtävänsä tehneet nuoret naiset rupsahtavat? Masentuneistuutta, itsemurhia.. jne.

Lisäaineita. Nykyään ruuissamme on lisäaineita tai ne ovat ainakin geneettisesti muunteltuja. Mitä tulevaisuudessa todetaan niistä? Oliko se sittenkään hyvä idea? Ajatuksena sama asia - mitä oli laivojen painolastivedet. Kas, laivat ennen ottivat painolastivetensä sieltä mistä lähtivät - matkasivat maapallon toiselle puolelle ja siellä tyhjensivät tankkinsa palkailliseen vesistöön. Siinä kulki mukava mikroskooppisen pieniä eliöitä, jotka ovat aiheuttaneet monilla alueilla sen, ettei kala enää nouse. Ja kalastus on noiden alueiden se pääasiallinen tulonlähde. Laivat tarttevat sitä painolastivettä, etteivät kaadu kun niitä lastataan tai puretaan lastia. Painolastivesi oli laivatekniikassa iso askel - se lisäsi tuottavuutta.

Biotekniikka on nykyään elintarviketeollisuudessa iso askel - se lisää tuottavuutta.

Tehokkuuden etsiminen on nykyään muotisana. Säästöjä joka paikassa, koska meidänkin elintasomme kasvaa koko ajan - ja sitä pitää jotenkin ruokkia. Eli toisin sanoen se - ettei ole rahaa palkankorotuksiin - on elintason kasvun syytä.

Toinen skenaario vuodelle 2107. Elintason ylläpitoon ei ole enää raaka-aineita kuten rahaa, ruokaa tai tilaa. Ihmisistä on tullut enemmän omavaraisempia, eli he tuottavat itse sen mitä tarvitsevat. Teknologiaa ei ole hylätty, vaan se on tullut tasolle joka sopii kaikille. Kaikki toimii. Ilmastonmuutos on tapahtunut ja suuria alueita on jäänyt meren alle. Ilmastopakolaisille on tilaa, koska kolmas maailmansota tai sitten joku suuri luonnonkatastrofi kuten supertulivuoren purkautuminen pohjois-amerikassa verotti maapallon väkiluvun kolmeen miljardiin. Se olikin jo lähellä yhdeksää miljardia. Maapallon luonto alkaa toipumaan pikkuhiljaa. Menneiden sukupolvien virheistä on opittu. Samoja virheitä ei tehdä.

Maailmasta on tulossa pelottava paikka. Osa hylkää uskontonsa, jolloin kirkot eivät saa enää rahoitusta - ja he jotka uskovat joutuvat näin ikäänkuin maksamaan lisää veroa uskostaan jumalaan. Osalle uskonto on kaikki kaikessa ja sen puolesta käydään sotia. On kunniallista kuolla uskonnon eteen. Minä itse kuuluin heihin, jotka eivät usko mihinkään jumalaan, joten edellinen lause on oudon tuntuinen. Sen hyväksyy, muttei täysin ymmärrä.

Uskonto on tulenarka asia ja hyvä niin. Sehän tarkoittaa että osalla ihmistä on jotain, joka auttaa jaksamaan elämää.

Jehovantodistajat ovat uskovaisia ja jos heitä saa ovensa taakse - niin yleinen mielipide on että lähtisivät jo pois. Kiteytettynä se, että kuinka uskonasiat ovat nykyään. Se on asia, josta pitää maksaa veroa - ja jos joku siitä alkaa puhumaan kadulla, niin se on oudoksuttavaa.

Muiden ihmisten aivotoimintaan on mukavaa puuttua. Luet tätä tekstiä, se tarkoittaa sitä - että aivosi toimivat. Kuvittele kasvot, joissa on suun, silmien ja nenän kohdalla ammottava punainen aukko täynnä jotain kasvainta. Epämääräisiä muotoja, ylähampaat näkyvissä. Ei tuollaista naamaa tarvise kuvitella, jos ei tahdo - sen voi nähdä seuraavassa uutislähetyksessä Tasmanian tuholaisesta. Kas ne ovat nyt kuolemassa sukupuuttoon tuon naamakasvaimen vuoksi. Siitä tullaan näyttämään meille kammottavia kuvia - koska se myy. Ja koska meitä kiinnostaa tuollainen epämuodostuneisuus alitajuisesti.

Ilmastonmuutoksen aiheuttavalla saastutuksella on tietyllä tavalla ajatellen hyvä vaikutus liikakansoitusongelmaan. Kas, ilmansaasteet uusimman tutkimuksen mukaan - vähentävät elinaikaa aiheuttamalla ennenaikaisia kuolemia. Liikenteen kasvaminen on pääsyy. Ilman liikennettä ei talous kasva. Liikakansoituksen estämisen näkökulmasta on sekin hyvä asia, että Euroopassa joka kolmas raskaus päättyy aborttiin, maailmassa YLEN uutisten mukaan vastaava luku on viisi - eli maailmassa joka viides sikiö tapetaan.

Al Gore sai nobelin rauhanpalkinnon ilmastonmuutoksesta tiedottamisesta. Eli nyt on tietoa - käytännön toimet vain puuttuvat, jotta dokumentissa "epämiellyttävä totuus" ennustetut katastrofit voisi estää vielä kun on aikaa. Rahasta kaikki on kiinni. Sitä mielummin rakennetaan uusia kaupunkeja - kun puututaan itse ongelmaan. Kohta on liian myöhäistä. Jotain oli muistaakseni ennustettu tapahtuvan vuoteen 2010 mennessä - eli kahden vuoden päähän. Liian myöhäistä tehdä mitään? Ilmastotalkoot epäonnistuivat, luki uutisissa tässä taannoin.

Tämä maailma? Miltä tuntuu asua siinä kun koko ajan tulee joka tuutista yhä ennemmän tietoa, joka pitää suodattaa jotta pystyisi edes toimimaan? Talvi on tulossa, siis kylmiä lämpötiloja muutama kuukausi. Sitten pikkuhiljaa lämpenee kun tulee taas kesä. Sitten tulee syksy.. Tuttu rutiini nimeltä vuodenajat.

Tuuli repii puun viimeistä lehteä, puu kasvaa kevyenliikenteenväylän vierellä. Tuota väylää kävelee tyttölauma joka puhuu kouluasioista. Heillä on eriväriset reput, joista yksi on vaaleanpunainen. Sisällä repussa on matkapuhelin, jonka muistissa on maksullisiin äänestysnumeroihin lähetettyjä viestejä. Tyttö on siis osanen suurta kokonaisuutta nimeltä valtamedia - osa: päättäjät.

Lauma likkoja kävelee eteenpäin ja väistää vastaantulevaa vanhusta. Hän on potkukelkkanainen, jotain 80+ vuotta vanha. Tytöt muistuttavat vanhaa mieltä 60 vuoden takaisista tapahtumista. Tuolloin hän petti miestään naapurin pojan kanssa, eikä sitä koskaan ole miehelleen kertonut. Nainen oli salaa hyvillään siitä, että se naapurin poika kaatui sodassa - joten salaisuus säilyi. Nyt toi nainen on menossa ostamaan ruokaa paikkakunnan suuresta S-marketista, ruokakaupasta siis. Tultuaan sen parkkipaikalle, hänet ohittaa Toyota Hiace - pakettiauto. Kuskina on 35 vuotias mies syrjäkyliltä. Vanhan naisen takana tuleva nuori nainen saa auton vauhdin hidastumaan hetkeksi ja sitten tilanne jatkuu kuten ennenkin. Kuski ajaa kotinurkilleensa ja masterboi autotallissaan. Nuori nainen sen sijaan menee ostamaan itselleensä alusvaatteita, rintaliivit ovat tällä kertaa pääasiallinen ostoskohde. Kas, tuon naisen miesystävä hajotti edelliset rintsikat.

Liivitön neito ohittaa vanhuksen ja astuu sisään myymälään, ottaa korin pääsisäänkäynnin vierestä ja häviää asiakasvilinään. Vanha pettäjä astuu sisään ja menee kahvilan puolelle. Häntä palvelee iloinen tyttö, tämä on vanhuksen kantapaikka. Kahvia ja pullaa. Kahvilan ohittaa keski-ikäinen mieshenkilö kantaen ruokakassia, joka muistuttaa, että bonustaa saa etukortilla. Mies astuu ulos pieneen syysmyrskyyn, kävelee autolleen ja avaa keskuslukituksen kaukosäätimellä. Ostokset asettaa pelkääjänpuolen jalkatilaan ja lähtee kohden kotia pidemmän kautta - jälleen. Onneksi vaimo uskoo aina sen tarinan, että kaupassa piti taas jonottaa - tällä kertaa niin ei tarvinut tehdä, mutta mies tahtoo pitää mahdollisimman pitkän pikkuloman pois vaimon nalkutuksesta. Hän pysähtyy suojatien eteen antamaan jalankulkijoille tietä.

Nainen lapsensa kanssa ylittää suojatien, nainen hymyilee kuskille ja jatkaa matkaansa. Lapsi tahtoo jo kotiin pelaamaan playastationilla. Äiti paimentaa, ettei saa juosta päin ihmisiä. Onneksi kotiin on lyhyt matka, sillä on alkanut satamaan. Sadepisarat osuvat läheiseen lampeen saaden sen näyttämään harmaammalta, kun muuten. Sade on voimistanut tuulia, lehti irtoaa puusta ja muutaman hetken kuluttua päätyy pakettiauton tuulilasiin.

Lentokone lentää pilvien yläpuolella. alhaalla näkyy jotain loistetta merkkinä asutuskeskuksesta joka ei ole lentoreitin välilaskupaikka. Pilvet ovat osa saderintamaa, joka on jo ohittanut asutuskeskuksen. Lentokoneen äänen kuulee postijakaja, nää lehdet pitää saada ihmisille ennen kello viittä. Hän kiroaa tätä pimeyttä - kyllähän ne tota keskustan aluetta valaisee,

mutta syrjä-alueet saavat olla pimeinä. Hän tulee pimeän kerrostalon luo, jota vain pihavalot valaisevat. Joissain ikkunoissa sentään on valot merkkinä heräämisestä. Sisällä asunnossa kuuluu kahvinkeittimen porina, kohta hänen on lähdettävä töihinsä itsekin. Odottaessaan kahvia, hän katsoo MTV3:n nettisivuilta säätä joka lupaa sään lämpiävän hetkeksi. Samaa sivustoa tuijottaa naapuritalossa asuva ihminen.

Hän saa tarpeekseen netistä, joten sulkee kannettavansa näyttökannen ja lähtee kotoaan kävelemään yhä niin pimeitä katuja pitkin kohden keskustaa, jossa hän on töissä. Tultuaan vähän suuremman kadun varrelle, hänet ohittaa auto - punainen Mazda. Kuski miettii elämäänsä, sitä kuinka helppoa sitä olisi mennä valtatielle ja vain ajaa rekan alle. Niin hän ei tällä kertaa - tai koskaan tee, koska sattuu olemaan isä. Takapenkillä nukkuvat lapset ovat menossa äitinsä luo. Joka toinen viikonloppu sama juttu. Mazda ohittaa toisen aamuvuoroon menijän, naisen tummissa vaatteissaan.

Nainen kävelee eteenpäin kuulokkeet korvissaan, Goottimusaa hänelle kiitos. Ei hän ulkoisesti mitenkään näytä gootilta - eikä sitä hänestä voisi tajuta koska se on tietoinen valinta. Ruokakaupan kassa kun ei tässä pikkukaupungissa saisi olla kovin paljon normaalista poikkeava - jottei ihmiset säiky. Toi nainen tahtoisi asua isommassa kaupungissa, jossa voisi olla kuten oma itsensä. Hän tuntee piston pimeässä sielussaan nähdessään pikavuorobussin kääntyvän linja-autoasemaa kohti. Bussin opasteissa lukee "Helsinki". Autossa on vain muutava väsynyt matkaaja, ehkä tältä pysähdykseltä tulee lisää väriä auton sisään. Vuoron on määrä poiketa Helsinki-Vantaalla sitten aikanaan.

Televisiosta tuli kiinnostava dokumentti ihmisaivoista, siitä mitä tekee niistä ne. No, geenit tietenkin. Hermosoluyhteydet, etuaivolohko joka hallitsee ajattelua. Aivotoimintaa, koko ajanhan sitä omillani aivoillani teen.

Geneettisesti täydellinen maailma on pelottava paikka. Geneetiikan historia? Tunnetteko sen? Juutalaisvainot toisen maailmansodan aikana, keskitysleirit - uuden rodun synnyttämisen vuoksi. Geneetiikkaa, tieteen pimeällä ajalla. Se oli viime vuosituhannella. Meillä olisi nykyään keinot tehdä sama - siten, että hanke todellakin toteutuisi.

Kaikilla varmaan on joku tuttu, jolla on kehitysvamma? Tunnette ehkä sellaisen ihmisen ja olette sitä mieltä, että hän on arvokas lisä tähän maailmaan. Tulevaisuudessa syntymättömästä sikiöstä voidaan ottaa näyte - siis jo silloin kun sikiö on noin herneen kokoinen. Eli siitä voidaan ottaa geeninäyte, josta voidaan tutkia että onko kehitysvammaa tiedossa? Mitä sairauksia lapselle tulee? - jotta lapsesta kasvaisi ns. normaali henkilö - joka olisi terve. Kylmää ajattelua - mutta meillä on teknologia siihen.

Markkinavoimat hallitsevat tätä maailmaa. Kun geenitestistä pystytään tutkimaan tarkka älykkyysosamäärä - niin tietoa voidaan käyttää esim. työhaastatteluissa. Sori, sun älykkyysosamäärä ei ole kyllin suuri tähän tehtävään.

Maailmasta on tulossa pahempi paikka koko ajan. Evulaatiolta kesti tuhansia vuosia tekemään ihmisaivoista sellaiset - mitkä ne ovat nykyään. JA nyt ihmiskunta on tekemässä niistä paremmat ja ihan muutamassa vuodessa.

Jälleen - jos asiaa muutetaan nopeasti tutkimatta jälkivaikutuksia, niin saattaa tulla jossain vaiheessa ilkeitä jälkiseuraamuksia. Ehkä olemme jo käynnistäneet joukkosukupuuttommen tämän keinotekoisen radiosäteilyn lisääntymisen myötä. Tulevaisuudessa havaitaan jotain huolestuttavaa - ihmisille tulee selittämättömiä sairauksia kunhan geenejä sorkitaan tarpeeksi. Kun markkinavoimat kiihdyttävät geenimanipulaatioita vain rahan kiilto silmissään - virheitä saattaa tapahtua.

Tehokkutta etsitään sellaisesta, johon hosuminen ei kuulu. Perintötekijöiden kanssa pitäisi olla varovainen. No - kun kuvassa on mukana rahoituksen loppumisen pelko jos tuloksia ei ala tulla - niin kaikkea ei tutkita.

Seuraavissa lauseissa on ilmeämismuotoja, joita voidaan havaita vain kirjoitetussa suomenkielessä.

Kuuntelemani musiikkiesitys tuo mieleeni henkilön menneisyydestäni nimeltä Anu. Hän asuu Järvenpäässä - terveisiä sinne. Tahdon sinne joskus takaisin, edes käymään. Mutta muistoon numero 8. Tämä kappale on yhtyeen CMX "lapsi", löytyvyys on taattu heidän albumiltaan "Kolmikärki Gold". No minä enkunluokassa kuuntelin kyseistä levyä kuuloikkeilla ja tämä Anu tahtoi kuulla mitä kuuntelen. Soitin tämän laulun hänelle. Muistan hänen ilmeensä. Terveisiä sinulle Anu. Voi hyvin.

Tämä ilta.. on hyvä. Ajattelin vielä tässä tehdä juustopaahtolehmiä mikroaaltouunissani.

Ja jos vielä kirjoittaisi sanat oikein, niin tarkoitin juustopaahtoleipiä. Eli Mansikit ja Mustikit saavat olla rauhassa, teitä ei uhata nyt millään juustopaahdoilla. Ja se on hyvä asia.

Sade pyyhkii taas niin kylmänä.. CMX:n lyriikkaa. Taas minä ajattelen näin, eli miksen ole tätä musiikkia kuunnellut aikoihin? Koska se on hyvää ja pidän siitä.

Tämä blo.. tai siis nettipäiväkirja on aikaisemmin tarjonnut drinkkiohjeita. Ja tässä kohta tulee uusi sellainen - heti tämän tähdennyksen jälkeen. Tämä siis on nettipäiväkirja, älä kutsu sitä blogiksi. Sillä jos tää olisi blogi niin siinä lukisi niin. Siis noissa nimitunnisteissa sivuilla. Tämä tiedonanto siis koskee tuota tapiomiesblogiani.

Olvi Classic cola, kossu ja Golden cap Move sekoitettuna yhteen sopivalla tavalla, eli sitä kokista eniten - niin se on aika maistuva juoma. Varoitan vaan, että se juoma saattaa aiheuttaa juustopaahtolehmien ilmentymistä teksteihin, jos samalla kirjoitette jotakin kaunista.

JA sitten tuijotetaan mennyttä aikaa. Mitä hittoa kirjoitin aikaisemmissa vuosissa 20.10? Hei, tää vain sen vuoksi että se on kivaa.

Tuliko noista niitä haluttuja muistoja mieleeni? Eipä tainnut. Joten tämä merkintä loppuu tähän.

Espanjassa on odotettavissa todella paha rautatieonnettomuus. Siellä tehdään nopeasti rataa suurnopeusjunille, viranomaiset kieltävät tiukasta aikataulusta johtuvat mahdolliset laiminlyönnit. Suurnopeusjuna on hieno mainosvaltti ja se olisi kiva olla totta jo minuutti sitten. Voi tietenkin olla niinkin, että viranomaiset puhuvat totta - eikä Espanjassa satu pahaa junaturmaa.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi 455 miljardia US dollaria? Sen verran rahaa on Yhdysvallat käyttänyt Irakin sotaan tähän mennessä. Ja lisää pitäis saada sellaiset 186 miljardia dollaria. Ilmastonmuutos voi johtaa uusiin sotiin - näin Ruotsalaistutkimuksen mukaan. Eli siellä naapurimaassa joku tutki päivänselvää asiaa. Tuon globaalin muutostilan voisi estää tai ainakin hidastaa rahalla. Sellaisella vaatimattomalla summalla, kuten 455

miljardilla dollarilla sen ehkä olisi voinut tehdä.

Uutinen siitä, että ilmastonmuutos johtaa uusiin sotiin verrattuna siihen uutiseen, että maailman asemenot ovat kasvaneet. Eli nyt kansakunnilla on enemmän aseita kun koskaan. Sota on tulossa siis jossain vaiheessa.

Nyt on vuosi 2007 ja seuraava on 2008. Eläkepommi räjähtää vuonna 2010 eli melkein kahden vuoden kuluttua. Kaikessa säästetään nyt jo. Palveluiden lakkauttamisia ja elintason pientä putoamista siis tiedossa. Ja kaiken aikaa esim. toi rataverkko alkaa rapistumaan. Samalla rapistuu myös tieverkko, eihän se muuta - mutta kun meitin ruoat tulevat niitä pitkin kauppoihin.

Valtamerien kyky sitoa hiilidioksiidia on vähentynyt nopeasti. Tutkijoiden mukaan kyse saattaa olla luonnollisesta kiertokulusta. Niin varmaan.. Miksi toi sitten o tärkeet? No kun se vain kiihdyttää ilmastonmuutosta. Eli olemme päässeet ilmastopelissä uudelle tasolle, vaikutukset alkavat näkymään selkeämmin tästä eteenpäin. Ja sehän aiheuttaa luonnollisesti maailmalaajuiselle talouskasvulle pientä nykimistä. Eli palkat tippuu jossain vaiheessa samalla kun tavaroiden ja tuotteiden hinnat nousevat.

Ja mese kiinni. Siis vie hiiren kursori mesekuvakkeen päälle, klikkaa hiiren oikealla valikko auki ja valitse "Lopeta" Kas näin - sinuun ei saada mitään yhteyttä koska sinä niin haluat nyt. Siis käyttäydyt päinvastaisesti, mitä valtavirta tahtoo sinun käyttäytyvän.

Vaihdetaan aihetta. Minä voin kirjoittaa sitenkin, etten katso samalla näytölle. Oikeastaan noiden käsivarsien jänteiden liike tässä samalla on aika jännä asia. Lopetetaan tämä aihe, ennenkun se aiheuttaa lukijalleen epäilyksiä kirjoittajan henkisestä tilasta. Eli taasko se kirjoittaa tätä nettipäiväkirjaansa kännissä..

Ainoa päihde mitä otan nyt on toi kahvi, joka tuli valmiiksi juuri. Tuli valmiiksi? Aivan, se ensin kävi Tampereella, sitten matkusti Iittalaan, otti maisemakuvia Ylivieskasta ja tuli sitten pannuun odottamaan juomistaan.

Kahvinkeiton alku tällä kerralla ei sujunut ongelmitta! En muistanut aloittaa laskemista ajoissa, vaan lappasin kahvia suodattimeen ja jossain vaiheessa juuri minä - jota joku tahtoo seksuaallisesti - aloitin laskemaan: yksi.. kaksi.. Mutta Lopputulos on loistavaa kahvia jälleen kerran. Toi musta keitin oli hyvä ostos (ei mitään viittausta ko. tuotemerkkiin)

Sain ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua silloin taannoin, kun valitsin tuota keitintä. Ja toisaalla taannoin taisin vahingossa koskettaa asiakaspalvelijaa takapuoleen - mutta se on toinen asia, josta en taida kertoa - koska tiedän ettei se kiinnosta ketään.

Tokkopa sekään aiheuttaa mielenkiintoa, jos kertoisin - taas vahingossa hipaiseeni väärää ja epäsoveliasta paikkaa.

Jännä ajatella, että tämä kaupunki syö ruokaa - joka on kulkenut minun käsieni kautta. - Ja vielä jännempää tai sairaalloista (mutta, heh ,mä oon mä) ajatella tuota ja sitä niitä asioita joita olen käsilläni tehnyt. Taas lukija haukottelee, joten empä taida kertoa mitä kaikkea on tullut tehtyä ja minne olen sormiani mennyt tunkemaan.

Bluethoot - teknologia on loistava asia, sitä kautta pystyy vaikka tässä samalla päivittämään kännykän sisältämän musiikin. Olen pitkään tahtonut sinne tätä - nyt kuuntelemaani musiikkia - eli .. tietty .. CMX - KolmikärkiGOLD. koko albumi muistikortille. yes.. Tekniikkaa pitää käyttää koska se on olemassa, muutenhan se olisi aika turhaa.

En ala kirjoittamaan nyt siitä, kuinka tämä alati kehittyvä teknologia lisää ihmisuhrejaan aivopesuhittimusiikin avulla.

Minä tahtoisin nahkatakin. Se on asia, minkä tahtoisin. Minä tahdon muuttua paljon ja heti.

Olen polttanut röökiä, ehkä myös tulevaisuudessa. Pitkäaikainen ajatus siitä - etten joisi kaljaa - niin no.. mä juon nykyään. Nuoruudessani ajattelin, etten juo koskaan alkoholia.. no.. juon mä. Paljastuksia internettiiin.

..koskaan olisi ollutkaan. Siis kyseessä CMX:n laulu "mielipuolinen rakkaus" joka löytyy albumilta KolmikärkiGOLD - joka puolestaan löytyy hyvin varustettujen S-markettejen tai Prismojen levyhyllystä ympäri suomea. Jos siinä liikkeessä, jossa asioitte - ei tuota levyä löydy - niin kertokaa toiveestanne henkilökunnalle, sanoen että tätä levyä on suositellut eräs toinen HOK-elannon työtekijä.

Suomi - Finland. Tuhansien järvien maa. Viime jouluaattona tai joku aatto sitten, televisiossa kerrottiin että järviin on lohdullista hukuttautua. Sopiva aihe nelosen tai kolmosen jouluohjelmaan. Voi olla mahdollista, että se tuli Subiltakin. Meillä on kolme kanavaa, jotka mainostavat ja täysillä - jotta ihmiset kuluttaisivat enemmän jotta elintaso nousisi - jotta maailmanloppu saapuisi nopeammin ilmastomuutoksen myötä. Kai siinä on järkeä.

Uskonto.. Seuraava mielipide saattaa loukata heitä, jotka uskovat hartaasti jumalaan. Pyydän jo etukäteen anteeksi mielipiteenvapauttamme. En usko enää Jumalaan, taivaaseen yms. Olen eronnut kirkosta - sori jos sait tiedon siitä nettipäiväkirjastani, mutta omapa on asiani. Pyydän vain, että kun mä kuolen niin krematoikaa ruumiini. En halua matojen syötäväksi. Ja sitten siihen ajatukseen, jonka mukaan sitä voisi uskoa smurffeihin - sillä perusteella ettei niitä näe, eli niitä ei ole olemassa järjen mukaan. Olisihan sekin uskomista, mutta koska se on ironinen ja todella pahasti luokkaava ajatus - niin pyydän sitä vielä kerran anteeksi.

Yhdysvalloissa raivoavat erinäiset luonnonilmiöt, nyt päällimmäisenä ovat ne Californian metsäpalot joissa on tuhoutunut omaisuutta - tämän hetkisen tiedon mukaan miljardin dollarin arvosta. Jos heidän päättäjät tahtovat mielummin tuhlata miljardeja dollareita tuhojen korjaamiseen, kun tuhojen välttämiseen? No.. näyttäähän se korjaaminen paremmalta koska siinä syntyy koko ajan konkreettista uutta materiaa.

Ilmastonmuutos on meillä jo, mutta vasta kun muutama saarivaltio on merenpohjaa - niin sitten vasta siihen aletaan heräämään - siis ihan politikkopiireissä, jotka muuten vain katsoisivat omaan napaansa. Elintasoa pitää kehittää koko ajan - vaikka se tappaa tämän meitä elossa pitävän planeettamme. Me varmaan jo asuisimme kuussa, ellei avaruusohjelmia olisi 35 vuotta sitten lakkautettu. Eli meillä olisi uusi taivaankappele käytettävissämme ja varmaan olisi jo tukikohtia tuolla Mars-planeetallakin. Siis me siirrytään ajan myötä naapuriplaneetalle, kun omamme on kuolemassa käsiin.

Tulevaisuudessa ihmiskunta muuntaa Marssin ilmaston maankaltaiseksi ja sitten vielä kaukaisemmassa tulevaisuudessa pitää sen luomansa ilmaston, koska ihminen ei koskaan opi omista virheistään. Osa syynä tuossa on raha, vaurastuminen. Maapallon väkiluku kolminkertaistuu seuraavien 200 vuoden kuluessa ja jo nykyään liikutaan äärirajoilla kun katsotaan sitä lukumäärää - jonka tää planeetta pystyy pitämään elossa. Luonnonvarat kun alkavat loppumaan kohta.

Huolestuttavia merkkejä tyhmyyden lisääntymisestä on havaittavissa. On tehty tutkimuksia siitä, että television viihdetarjonta tyhmentää ihmistä. Siis se kasvava viihdetarjonta joka vain yhdenmukaistaa kaiken. Musiikki pitää olla hittikamaa, kertakäyttösysteemiä siis. Yhdysvalloissa on tapahtunut jo se, että jossain paikossa ei opeteta enää evoluutioteoriaa - vaikka se on totta.

Vielä uskonnosta... se on ollut hyödyksi ihmiskunnalle menneisyydessä, kun on ollut katovuosia ja ruttoja, sairautta ja sotaa. On tarvinnut olla joku juttu, joka on auttanut jaksamaan eteenpäin. Jos mennään vielä kauemmaksi historissa taaksepäin, niin juuri uskonnon kehittyminen sai aivomme kasvamaan nykyisen kaltaisiksi. Eli aivojen piti olla kyllin hyvin kehittyneet - että alkuihminen kykeni tajuamaan käsitteen - että kuollut lajitoveri ei ole ruokaa, vaan jotain suurempaa.

Nykyään kirkosta eromaminen on helppoa ja sitä perustellaan sillä, ettei tartte enää maksaa kirkollisveroa. Eli raha määrää nykyään sen, että kuuluuko kirkkoon vaiko ei. Jos ovikello soi ja siellä on ihminen kertomassa jumalasta - ovi laitetaan kiinni. Tämä nyky-yhteiskunta tarjoaa myös loistavat mahdollisuudet ihmisille olla yksinäisiä. Ihminen on kuitenkin sosiaallinen eläin, joka haluaa kuulua johonkin - tietty poikkeuksia on.
Uskonlahkot etsivät juuri noita yksinäisiä ja heikkoja ihmisiä. Aivopesu suoritetaan ja uhrilta napataan sen omaisuus - rahat pois.

Valuutta, talous, raha, kulutusjuhla. Kun ihmiskunta keksi noi käsitteet - niin me painoimme silloin maailmanloppumme käyntiin.

Aika käännettiin takaisinpäin viime yönä. Sitä vain ei muistanut kyseistä asiaa millään lailla. Mä siivosin ja ajattelin että siivoan kaksi tuntia niin kello tulee 12 ja pääsee kauppaan ostamaan, jos täytyy - niin maitoa.

Aika kului, kellojeni mukaan ne puolitoista tuntia. Kello 11.30, lämmitin einesmaksalaatikon ja söin sitä katsellessani televisiouutisia internetistä. Uutisankkuri kertoi kaikenlaista, ei kuitenkaan sanallakaan Californian metsäpaloista vaikka ne tuottavat paljon surua ja kyyneliä - siis materiaalia, joka saisi katsojia. Sitten hän kertoi, että kelloja käännettiin tunti taaksepäin viime yönä.

Kello olikin 10.30 ja mä olin menettänyt tunnin. Ajattelemisen aihetta.. Jos tekee jotain tunnin, jota ei ole olemassakaan niin tekeekö silloin yhtään mitään vai onko toi tunti vain harhakäsitys - unelma - siitä, että tekee jotain?

Hukatusta tunnista tulee aika tyhmä olo, ensimmäisen kerran oikeastaan kun niitä käännetään. Toisaalta olin unohtanut koko asian. Ulkona on kuitenkin pilvistä ja melko leutoa. Vuosi sitten satoi lunta aika paljon, mutta se suli sitten pois. Joku sanonta viime vuoden lumista - että joku asia on kuin viime vuoden lumet. Eli poissa, mutta edelleen olemassa jossain olomuotoaan vain muuttaneena.

Tuleeko talvea tänä vuonna? Ei kait, mutta toivossa on hyvä elää. Vielähän on sentään mahdollisuus valkoiseen jouluun, siis vielä pari vuotta. Sittenhän saapuu ne pimeät joulut jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta. No, sittenhän se on niin.

Mä siis siivosin, paikkailin pakkausteipillä vanhaa imuriani, vuosimallia 1985. Pölypussi taitaa olla täynnä ja vääränlainen, mutta vanhoihin laitteisiin ei taida enää saada varaosia. Ehkä saisi, pitää tutkia asiaa. Typerähän se on, mutta toi imuri kuului lapsuuteenikin, nuoruuteeni. Sehän on lapsuudenkotini vanha laite.

Minä omistan sohvan. Siirsin sitä eilen. Metafora tai jotain muuta. Siis sohva on huonekalu ja huonekalun paikka on huoneessa. Oma asunto, oma elämä. Työpaikka, nainen. Puheita perheen perustamisesta. Elämä joka puolesta - ihan kai hyvin. Kavereita muuallakin, jotta mahdollisuus päästä ihan Helsinkiin käymään. Syyllistyn tähän taas, "Helsinki" tarkoittaa Vantaata, Espoota ja pääkaupunkiseutua - niin täälläpäin kun siitä sanotaan. Ja oma terveys? no joo.. kai se kestää. Täräytetään sitten täydellä teholla nettipäiväkirjaa.

Hei, mä teen sen mitä mä teen ja koetan tehdä sen hyvin. Mä yritän olla hyvä mies, että mua kunnioitettaisiin ja oltaisiin ylpeitä. Minusta. Minusta ei pitänyt lausuntojen mukaan tulla mikä minusta tuli. Paljon tapahtunutta - siis elämää takana ja uusi annos edessä.

Olen kolmekymppinen, täytän kohta 31. No nii - siinä se sitten on. Toi luku. Sitten vähän matematiikkaa - mä vihasin sitä koulussa ja se on oikeastaa aika kivaa: 31 + 31 = 62

Ensi ikävuoteni tekisi tuon yhtälön summaksi 64, sitten seuraava olisi 66..

Matematiikka on kivaa.. Mitä vielä? Kai tämäkin merkintä täytti yleisön odotukset?

Aamu, jolloin tuuli ei seisonut vaan oli raju ja repi ulkona olevia ihmisiä hajalle. Maanantai-aamu, jolloin tajuttiin katsoa sääennusteesta talven saapuvan julmasti viikon päästä. Nyt ulkona sellaista +9c lämpöastetta. Tämä väsymyksen seinä tuhotaan kahvimukin purkukuulalla.

ja kas niin, siihen tuli reikä - väsymyksen seinään joka sijaitsi asuinkerrostalossa.Sori vaan - te kauhusta kiljuvat naiset vaahtokylpyjenne radikaalista lopetusmetodista. Kyllä sen nyt ymmärtää - lillut rauhassa kylpyammeessa vajoten syvimpään mielihyvän tunteisiin ja sitten vessasta häviää kaksi seinää.

Vastoin yleistä väärinkäsitystä siitä, että jos betoninkappaleita kylvää maahan - niin niistä EI kasva uusia kerrostaloja, vaikka kuinka niitä lannoittaa.

Lukijakysymys: Monenko kerrostalon kivijalkaa sitä on tullut kasteltua? Entä roska-astioiden kyljet? Kerta aloin juttelemaan erinäisistä nesteistä, niin kerrottakoon - että minulla on laite, joka muuttaa keltaisen veden siniseksi vedeksi, WC-kukka - tuote luo tämän. Sekavaa? Tämän tekstin taso on kohta sillä tasolla, että lukijalle tulee mieleen eittämättä se - että onkohan kirjoittajalla joku mielialalääkitys päällä? Ja kirjoittaja vastaa - ei ole muuta kun toi kahvi.

Tämä nettipäiväkirjani täyttää huonenna 2000 päivää. Siitä myöhemmin..

Tänään minulla on hammaslääkärin varattu aika. Sanajärjestykset kusee alleen, mutta johan tässä merkinnässä kusesta puhuttiinkin..

Onkohan hammaslääkäreiden joukossa myös sadisteja? Siis onko jossain lääkäri, joka saa seksuaallista tyydytystä tehdessään potilaalleen juurihoitoa? Sehän tuottaa asiakkaalle suuria kipuja ja lääkäri tietää sen. Kuinka kierojen ihmisten sormet ovat käyneet suissaimme?

Uusi viikko alkaa, ihmiset ovat pakotettu käyttämään tietotekniikkaa - ja se on yleisesti hyväksyttävä metodi. Olemme mikrosirujen armoilla, niitä on kaikkialla. Kun pesemme pyykkiä - mikrosiru varmistaa koneen toiminnan. Mikrosiru on pieni tietokone.

Sanoja.. tässä pitkään olen havannut sellaista, että mä olen alkanut tekemään aika paljon kirjoitusvirheitä tahattomasti. Se tietenkin vituttaa ja masentaa. No.. ehkäpä siinä käy sitten niin lopulta. Loppuu tääkin kirja - ja se myös tarkoittaa tapiomies-blogin loppua.

Ihmiskunta tuhoaa planeetan ahneudellaan. YK:n ympäristöohjelma UNEP varoittaa maailman johtajia melki 600 sivusella raportilla siitä - että jos mitään ei tehdä niin voi voi.. Jälkipolville jää kuollut planeetta asuttavakseen - jos ne meidän lastenlastenlapset edes enää pysyvät elossa. Meret kalastetaan tyhjiin, viimeinenkin puu kaadetaana jne. tuttua meininkiä elintasomme ylläpitämiseksi. Eli rahaa jokapäiväiseen leipäämme ja joka puolivuotiseen etelänmatkaamme. Niin.. ja toi viihdetekniikkakin olisi kiva joskus päivittää uusiin laitteisiin, autolla on kiva mennä vaikka se vähän saastuttaisikin - ei ainakaan joudu istumaan ventoviereen viereen ympäristöystävällisessä bussissa. Näihän ihminen ajattelee - omaa napaansa. Sitä se elintaso meinaa. Ja piru vie - mehän mennään sinne Kanarialle lämpöseen joka vuosi kerta on rahaa.

Noin ajattelee moni jo. Tottahan se siis on, että ihmiskunta tappaa tämän planeettansa ennekun avaruusteknologiamme saavuttaa sen pisteen - että voisimme paeta naapuriplaneetallemme. Koska? No, ei siihen mene kun se 200 vuotta tällä nykymenolla. Ihmisen ahneus on pysyvä luonnonvara - vaikka muut luonnonvarat loppuvatkin.

Tulevaisuus on paha paikka johon me kaikki ollaan matkalla. Nyt loppuu Lokakuu 2007. Eli taas on yksi vuosi mennyt tätä elämää eteenpäin.