Marraskuu 2004

<< Lokakuu 2004 jatko - Marraskuun 2004 jatkot >>

Jos tulit tälle sivuille hakukoneen
kautta, niin pääset tuosta linkistä kotisivuilleni.

Tämä on osa isompaa kokonaisuutta.

Simo Pahulan nettipäiväkirja
Alkaen 9.5.2002

http://simopahula.fi

  Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

 

Tämän sivun merkinnät:

01.11.2004 - Kipujen välissä
01.11.2004i - Suomen ainoa.
02.11.2004 - Tiistaina jolloin maailma muuttuu..
02.11.2004i - kipua
03.11.2004 - Kamerani
04.11.2004 - Kivuton lasange
05.11.2004 - Suurta luottamusta.
06.11.2004 - Neljä astetta lämmintä. se viimeinen omakuva
06.11.2004i - Olkaat hyvät:
07.11.2004 - Tässä iloluoteisessa maailmassa.
07.11.2004i - Matkalla tyhjyyteen.
08.11.2004 - Pelon enkelit III tietokoneet eivät kaatua.
09.12.2004 - Ei lämpötilallisesti kylmänä aamuna.
10.11.2004 - Yöllistä sielunrauhaa. Aika aikuistua.
11.11.2004 - Jälleen jotain on luotu
11.11.2004i - Se tietää asiota..
12.11.2004 - Monia lähtöjä Tallinnaan on peruttu myrskyn takia.
14.11.2004 - Tampere - eroittava tekijä ja liikenteen jakaja.
14.11.2004i - Edelleen matkakuvausta. ala lapsuuden trauma.
15.11.2004 - Tekstiä päivämäärän alapuolella.
16.11.2004 - Jälleen tekstiä päivämäärän alapuolella.
17.11.2004 - -4.6c
17.11.2004i - Itsemurhasta. Tabu rikki. kiitos 4D
17.11.2004ii - Vähän kevyempää tavaraa.
18.11.2004 - Alijäähtynyttä vesisadetta..
19.11.2004 - Kymmenen astetta hallaa.
19.11.2004i - Saavumme Helsinkiin.. Turkuun lähtee raiteelta 8.
20.11.2004 - Kylmää, viileätä ja jäätävää.
20.11.2004i - Tänään käynyttä.
20.11.2004ii - 100 kilotavua ylitetty. Kuka minä olen?
21.10.2004 18:05 - ne räjäyttää Järvenpäätä ilmaan.
Poiminnat tältä sivulta:

Taas yksi pikaelämänkertani >>

Tämä nettipäiväkirja mainittiin ruokajonossa >>

Kun koin kipua, pohdintaa siitä >>

Yksi opiskelupäivä, tapahtumat kerrottu >>

Mitä oppilaitoksemme seinien sisällä juteltiin? >>

Elämäni analysointia, pikaelämänkertaa II >>

ajatusvirtaa maailmasta, aikakäsitysvankila >>

Outo yöllinen tekstviesti, jonka lähetin >>

Kun pidin hemmetin hyvän esitelmätilaisuuden >>

Sateenvarjoni matkusti Turkuun, minä Järvenpäähän >>

Mistä sain traumat lapsena - kipee muisto - >>

Mitä luennolla tapahtui? >>

Katsottuani dokumentin netti-itsemurhista >>

Yksi sähköjunamatka sähkökatkon aikana >>

Perustietoja minusta tuolloin ja ehkä nyt >>



01.11.2004
Kipujen välissä

Oikeastaan nyt on vielä tunnin verran Lokakuuta 2004. Mutta viis siitä. Tänään ei tietoa oikeasta kellonajasta. Tietokone ei herjannut siitä että pitäisi tutkia että onko aika päivittynyt oikein kesä tai talviajan takia. XP teki sen itsestään. Videonauhuri päivitti ajan antennista. Radiossa piti vain hakea uusi RDS-aika. Se oli eteenpäin kun sitä kelloa käännettiin? Ei muistikuvaa eikä mahdollista tajuta sitä kerta kelloni ovat tehneet tuon kääntymisen automaattisesti. Se taisi olla taaksepäin.

Aika aikaa kutakin. Aika alkaa olemaan lopussa. Turvallisuuden aika päättyi jo 9.11.2001. Oma henkilökohtainen aikani kanssa tuntuu olevan lopussa. Siis mä en saa tehtyä mitään enään. Tuntuu että kaikki on jo tehty. Kaikki on kirjoitettu ylös. kotisivut ovat täysi-ikäiset. Kaikki toimii ja on hyvän näköistä. Kotisivut ovat vain kuitenkin osa sitä kaikkea mitä mä teen. Mun pitää tosiaan sitten yrittää kaikkea. Hakea opiskelupaikkaa, töitä, asuntoa.. Sitä kaikkea mitä tarvitaan siihen kivaan pikkuelämään johon tähtään. Olen 27 vuotta. +1 kk ja 10 pv = 28vuotta.

Minne se hävisi? Ensimmäiset vuodet olivat lapsuudenaikaa, onnellista ja helppoa. sitten alkoi koulu ja havaittiin oppimisvaikeudet ja niistähän sai hyvän syyn tulla koulukiusatuksi. Mistä sitten se elämänlaatu niinkuin romahti. 9 vuotta ala- ja yläastetta. Sen jälkeen - kun olisi pitänyt hakea ammattikouluun minne vain - niin mä olin niin rikki että piti TUHLATA 3 vuotta ELÄMÄSTÄ siellä HAUKKALASSA ja vain sen tähden että mä halusin tappaa itseni heti sopivan tilaisuuden tultua.. Sitten tuli tämä kaupunki kuvaan. 2 vuotta täällä Järvenpäässä, sain merkantinpaperit. Olisin voinut tehdä paremminkin, mutta kun satuin tulemaan kaukorakkauden uhriksi. Ja jossain vaiheessa mentiin oikein kihloihinkin. Olimme niin rakastavaisia jotka kaipasivat toisiansa - viis muista tehtävistä. Piti vain olla puhelimessa ja kaivata häntä silloin kun olisi pitänyt olla skarpimpi koulussa. Ja sitten kun tuli viimeinen vuosi - niin hän vain petti mua. 5 vuotta siitä sekalaisissa työtehtävissä ja työttömänä. ja nyt 3 vuotta alkaa kohta olemaan täällä valmiina.

Musta tulee Merkonomi, minusta tulee datanomi, minusta tulee joskus hautausmaan täytettä jonnekin. Ja jos sitä hautaa ei hoideta tai sitten se seurakunta jonka hautausmaa se tulee olemaan, ja jos se maa alkaa olla täynnä niin he kiinnittävän hautapaateeni ilmoituksen omaisille että ottakaa yhteyttä tähän numeroon kun me tarvitsemme tämän hautapaikan uudelleenkäytettäväksi:

"Pyydämme lupaanne, että saammeko kaivaa tämän teidän raatonne ylös kun me tarvitaan uusi kuoppa jonne pitäis heittää uusi ruumis mätänemään? Soittakaa numeroon 020-666-666-666 (0.99€ /sekunti) jos olette tätä toimenpidettä vastaan. Jos haluatte pitää tämän hautapaikan, niin se ei kuitenkaan käy sillä tonttimaa on kallista ja hautausmaan pinta-ala rajallinen joten me kuitenkin kaivetaan se raato ylös ja niin halutessanne, lähetämme sen teille.

ystävällisin terveisin ************ seurakunta."

Niin tulevaisuudessa, jossa en enää ole läsnänä.

Mutta tänään..

XP ei voi kaatua.
Siitä on tehty niin vankka
käyttöjärjestelmä - ettei se
kaatuminen ole mahdollista.

Niinhän sitä luulisi..

XP kaatui tänään hienosti ja ensimmäisen kerran. Miten sulkea Windows tehtävien hallintaa, jos Windows tehtävienhallinta itse on kaatunut? Ja tämän sain aikaan niin yksinkertaisella toimenpiteellä kun klikkasin hiiren oikeaa näppäintä korpulla olleen tiedoston päällä, tarkoituksena käyttää sitä Lähetä-toimintoa. mutta se lakkasi vastaamasta.

No se taisi johtua siitä, että XP;tä ei ole tehty toimimaan korppujen kanssa. Nehän ovat menneisyyttä! Käytä CD-levyä. Sille saa tallennettua vaikka 700 MT tietoa.

ok.. mutta jos tahtoo tallentaa vain tiedoston jonka koko on 1kt?

Mä kokeillin tuotakin kerran tässä. Korpulle n. 2kt kokoinen tekstitiedosto meni 3 sekunnissa, kun CD:lle tallentaminen vei minuutin. Eli kyllä se CD on paljon nopeampi ja kätevämpi tapa tallentaa pieniä tiedostoja...

Ja entäs XP:n kohteiden näyttäminen ryhmissä - toiminto oikein laskee tiedostojen kokoja. 100 kt on sen silmissä 'pieni'. Paljon hyötyä.. siis sata kilotavua on suuri tiedosto mun mielestä. No, samapa se. Mähän olen vain se loppukäyttäjä jonka ei tarvitse tallennella satoja mekatavuja joka päivä ja joka käyttää korppuja tietokonevalmistajan ilmeisen vastalausetta vastaan. Tässä koneessa ei ole korppuasemaa.

Kiputilojen välissä oleva aika on päättynyt. kipu on tullut takaisin ollakseen voimakkaana aistimuksena vähän aikaa ja sitten jälleen hävitä. Se hiton hammaspuoskari..




01.11.2004i
Suomen ainoa.

Katsoin väestörekisterikeskuksen nimihakuja. Pahuloita edelleen suomessa kaikkiaan 25 kappaletta. Simo-nimisiä poikavauvoja on 45 kappaletta. Ja Simo-Tapioita vain yksi kappale. Nimeni on Simo Tapio Pahula ja olen nimellisesti ainoa suomessa. Olen ainoa pääkaupunkiseudulla. Taidan täyttää julkisuuden kriteerit.. Mun on kutsuttu kulttikirjailijaksi. Eli kirjallinen tuotantoni, tämä kirjani sekä se että olen suomen ainoa Simo-Tapio sataan vuoteen.

Aivan, sataan vuoteen. Se tilasto ulottui aina vuoteen 1899 ja siitä menneisyyteen. Hauskan näköinen tilasto koko suomen nimistä. Monta nollaa ja ainoa suurempi arvo oli yksi. Minä olen se ykkönen siinä haussa. Ja se Simo-nimenä on harvinainen.

Google haku "väestönrekisterikeskus"

Kirjani on huomattu siis netissä. Kuulin siitä ruokajonossa, siis jos pulla on ruokaa. Siis kahvijonossa. Ne jonot olivat tänään aika hullut.. Siis se jono joka ei kierrä koko tarjoilulinjaa oli paljon lyhyempi kuin se jono josta saa nopeammin kahvit. Eli kyllä siitä jonosta saa kahvit nopeammin kun kiertää koko linjan jonka pituus kyseisenä hetkenä oli lyhyempi kuin sen nopean kahvin jono joka tuli jo ulos ruokalasta käytävälle.

Käytävälle, jonka toinen seinä on lasia. Se kiertää sitä ammatti-opetuksen puolta siinä rakennuksessa jossa se ruokala on. Tänään siellä oli Tuusulanjärven pohjamutaa. Siis aurapataa. JA SE EI OLE TURUSTA.

internet. Sinä kerroit tänään minulle visuaallisesti, että Jyväskylän korkeudella on jo lunta.

Miksi kertoa internetille asioita? Eihän se ymmärrä mitä pitää sisällään. Kyllä se joitain juttuja ymmärtää, mutta ihmismäinen käyttäytyminen... sitä se ei osaa. tietty on mahdollista koodata ohjelmanpätkä joka kertoo että miten kone osaa eroittaa värit. Kuva omenasta. tietokone osaa ymmärtää sen että siinä on kuva jostain punaisesta pyöreästä, mutta onko se pallo vai omena?

Tässä ei ole kuvaa omenasta, koska minulla ei ole kuvaa omenasta.

Eli minä olen suomen ainoa Simo-Tapio.. Siis aikuinen sellainen. ja aina suomen ainoa joka on syntynyt 1970-luvulla.

Ja Järvenpää saa olla kunnian olla opiskelupaikkakuntani.

Ja jos mä matkustan ulkomaille, niin silloin suomessa ei ole yhtään Simo-Tapiota.

 


02.11.2004
Tiistaina jolloin maailma muuttuu..

Siis vain yhden maan pressanvaalit (USA) ovat niin mielenkiintoiset. Mielipiteeni on se että äänestäisin Kerryä. Mutta se siitä ikkunasta maailman tilaan. En ole katsellut uutisia. En tiedä mitään.

Hammassärky johtuen uusista paikoista - oli tänään hiljaa särkylääkkeiden voimasta. Tiedän että saan sen kivun väliaikaisesti takaisin jos syön viinirypäleen. Silti syön sen.. Nyt.

Söin sen ja seuraavankin rypäleen. Kohta se taas alkaa.. Kolmas rypäle mennyt. Ei tämä ole tuskan tavoittelua. Mulla on vain nälkä. Siitä tunteesta puhuen, mulla oli aikaisemminkin tänään nälkä.

Kävin siksi mäkissä. Se asiakaspalvelija ei ollut valmistautunut siihen, että asiakas saattaisi luetella koko tilauksen. Hän sekosi hetkeksi kun ilmoitin putkeen tahtomani: "yksi nugettiateria. Curry-dipillä. Juomaksi cokista, saisko kannen sen juoman päälle? Syön täällä."

Se currydippi on kyllä tutustumisen arvoinen. Vain dipattava loppui kesken. Ja sitten vinkki asiaan liittyen: Siihen dippiin ei ole hyvä ajatus työntää kieleään.. Tulista.

Siitä sitten vaeltelin takaisin koululle. Simua loppuun asti.

Vielä huomenna on selkeätä säätä. Siis sitä suuren yleisön suosikkisäätä. Sataa kun ei saisi. Ei pisaraakaan. Olen huomannut että televisiossa meteologit anelevat armoa, jos suomea sattuu uhkaamaan matalapaine sateineen. Siis he tekevät sen olemuksellaan. Antakaa anteeksi, mutta suomessa sataa. Tiet menevät liukkaiksi ja sitten venäläisiä kuskaavat linja-autot suistuvat ojaan matkallaan Tuuriin.

Olen siis Suomen ainoa Simo-Tapio. jotenkin se on tylsää ettei kellään muulla tosissaan ole tätä nimeä. 100 vuoden tilasto väestönrekisterikeskuksesta ja sä olen siinä listassa oleva ainoa numero. 1

yksi kuudesta miljoonasta. Olen Google-haun "Pahula" ensimmäinen osuma.

Ja tuo juna takuulla ajoi ylinopeutta. Intercity2


02.11.2004i
kipua

Siis se hammassärky. Se aiheuttaa jomottavaa oloa, jonka koen haitaksi. Tältä tuntuu kipu, tunnen sen nyt. Sekalaisia aistihavaintoja hermoissa. Jatkuva kipu vaikuttaa mielialaan. Kuten on käynyt..

Siihen tottuu kun sitä on kestänyt aikansa. Ehkä se kipu oli poissa päivän ajan särkylääkkeillä estettynä, mutta kun niitä asperiineja ei viitsi syödä putkeen, niin välillä sitä vain on kärsittävä. Itseaiheutettua tuskaa, jonka olisi voinut estää. Jomottava, vähän vihlova ja pistävä. Eikä purentani ole sama kun oli ennen sitä hammaslääkäriä

Mutta voiko sitä niinkuin vaihtaa kivun tunteen johonkin muuhun mielessään? Mä viimeisen juurihoitoni aikana, joka oli vuosia sitten, suuntasin sen kivun pois mielestäni muuttamalla sen mauksi. Sitruuna tai mansikka. Jompi kumpi maku tuli. Siis juurihoidossa se aiheuttettava tuska on reippaasti yli kipukynnyksen ja silloin pitää luoda eri mielikuvia johon sen kivun suuntaa.

Ja onko sekään laitaa, että kivusta kirjoittaessa se voi hävitä. En tunne enää mitään. Paitsi ehkä sitä kuuluisaa tuskaa joka ei satu.

Koska olen tosiaan ainoa Simo-Tapio Suomessa, niin olen miettinyt että jos ottaisi sen Tapionkin mukaan. Yhdysnimi? Sataan vuoteen ei ketään samannimisiä ole suomessa syntynyt tai kuollut. Yksi Simo-niminen nainen oli kuollut sen tilaston mukaan ennen vuotta 1900.

Ja se nimi on kelvannut vain 45 vauvalle kaikista 1990-luvulla syntyneistä - jos oikein muistan tällä interenetittömällä koneella.

Laitteella, jossa olevassa opiskeluprofiilissakaan ei ole enää XP-tyylilajeja. Se näyttää oikealta windowsilta. Ainoa visuaallinen efekti on "näytä ikkunan sisältö vedettäessä"

Eli käytin liian pitkästä aikaa taas niitä asetuksia, sitä profiilia Opiskelu. No, sainhan jälleen tehtyä sitä päättötyötäni eteenpäin.

 



03.11.2004
Kamerani

Siemens MC60 mustilla kuorilla ja itse muokkaamallani väriprofiililla. Varustettu kameralla ja kaijuttimella.

Aamulla mä tilasin siltä lisää aikaa olla sängyssä, 20 minuuttia ajastimella. Niiden kuluttua toistin toimenpiteen. Puolivälissä sitä aikaa mä kuuntelin CD:ltä tämän saman kappaleen kuin nyt. KORN - MR ROGERS. Hyvää musiikkia, jos saanen sanoa.

Sitten pesin pääni ja samalla kiroten tätä skeidaa hiuslaatuani. Muutama hajanainen ajatus värin muuttamisesta valui mielessäni pois. Lähdin koululle, koska kämppäni ei enää jaksanut kiinnostaa - ja sitä paitsi niin piti tehdä. Eli lähteä koululle. Oppilaitokseen, jossa remontin takia kaikki on sekaisin. Missä luokka? Kierrettyäni koulun kaikki rakennukset joita siis on yksi enemmän kuin aloittaessani opintoni, sain tiedon jossain välissä lähettämääni viestiin että missä he ovat.

Siinä menossa hammasta alkoi särkemään ja polvi taas muistutti että on viallinen. Ja se viesti kun tuli niin sen mukaan mun olisi pitänyt taas mennä toiselle puolelle sitä koulutuskeskusta joten säryistäni tuskastuneena - annoin piupiaut koko laitokselle ja lähdin keskustaan. Kello oli 10:10 ja siihen aikaa täältä lähti joku outo paikallisjuna helsinkiin. Ei se juna ollut mitenkään outo, vaan se kellonaika. Tavallisesti junat pysähtyvät 18. ja 41. minuutti tunnissa.

Luin siinä sitten sen junan syötyä ne ihmiset mukaansa, tyhjentyneellä asemalaiturilla sen uutislehti satasen. Tornitalohanke hyväksytty. Maailman tila paheni tänään. Jos se W valittiin eräissä vaaleissa sen ison maan presidentiksi. En ole katsonut uutisia.

Yleinen mielipide. Maailman tila on huononpana. Kaikkihan sen tietää. Sekunti sekunnilta lähempänä kuolemaa kulkee täällä jokainen.

Mutta tultuani takaisin koululle, oli sen aikaisen ruokailun aika. Ruoka tuotiin keittiöstä tupakka suussa. ja se oli tällä kertaa kirjolohikeittoa.

Söin lautaseni tyhjäksi, vaikka syödessä tämä mun paikattu hammas aiheuttaa suuret kivut. Sitä vihloo. Ja hetken syönnistä se loppuu. Minuun sattuu tätä nykyä kun syön jotain lämmintä.

Ruokailun jälkeen etsimme jälleen luokkaa. Ja kun
luokka oli löytynyt niin oli maikka hetkellisesti hukassa.
Seuraava tunti oli Saksaa. Siis se tunti oli siellä missä piti.

Emme saaneet poissaoloja koska olimme siinä luokassa missä piti. Vain se tunti oli muualla. Saksan kieliopin lisäksi tunnin aiheena oli tervehtiminen.

Puhelimeni soi kesken tunnin koska olin unohtanut äänettömyyden. Se ei ollut päällä. Ohjasin puhelin äkisti vastaajaan (mitä varmaan Nokioissa ei saa tehtyä).

Saksan jälkeen kävin kaupassa. Uudistuneessa S-marketissa. Siis he olivat vaihtaneet leipähyllyjen asentoa sekä sen hedelmävaa'an paikkaa. Edelleen banaanejen numero on 13. Sama kun on Prismassa. 13.

Tultuani kämpille niin menin makuulle lukemaan lehtiä. Siis Aku Ankan taskukirjasta Milla Magia-sarjista koska pidän erityisesti juuri Milla Magiasta. uusi paljastus..

Sitten se kamarakännykän piti soida ja - tervetuloa entinen aika.


04.11.2004
Kivuton lasange

Tänään ruokana oli lasangea. Siis kuumaa pastaa, jota ei myöhäisen kellonajan takia saanut santsata. Se ei siis sattunut sen syöminen. Siis ei vihlonut se uusi paikka. Ehkä sen lämpötilan neutralisoinut kylmä maito aiheutti sopivan lämpötilan jossa ei syntynyt kipuaistimuksia.

Aamulla niitä ei ollut. En myöhästynyt paljolti. Meillä oli sitä harjoitusyritystä jonka tähdet sain selata kaikkia Kotkan kaupungin kotisivuja. Karttahakua ja sen sellaista.

Mutta siis katselin www-sivuja. Suomessa on sanomalehti nimeltä "Matti ja Liisa." ja se on totta.

Tänäälliset keskustelun aiheet olivat viinalastit, nudistit, itsensäpaljastajat, vessatarinat - paras keino avata tukos, se kuinka V-mäisiä taksit saattavat olla sekä suomen kielioppi ja mitkä ovat sukulaiskielet. Katselimme myös videota jossa ihmiset tanssivat jossain urheilukentällä laulun "Karhu meni yli järven" tai jotain sinnepäin. Se otso ei kuitenkaan ollut se, jonka juna tappoi täälläpäin lähivuosien aikana.

Tänään aamulla mä tein päätöksen jossa pysyn. Se on oikeastaan aika jännää herätä ja huomata että päässä on ajatus niin selvänä kuin vain voi olla. Minä en lähde Tallinnaan. kun tuli se TV-lupa maksettavaksi. Ja hammaslääkärit. No, oikeastaan Tallinna ei kiinnosta minua vaikka minulla ei ole mitään Tallinnaa vastaan. Tai Viroa. Tuleehan sieltä toisinaan Suomenlahden ylitse radioaaltoina hyvää musiikkia.

Mutta tuli selväksi se asia että välillä Kouvola - Kotka ON henkilöliikennettä. Jos nettiin on luottamista ja VR:n matkahakuun.

Koulun ja saksantunnin jälkeen siirryin hetkiseksi uusrakennukseen, kirjastoon. ja nettiin. Päivitin kirjani ja sitten netin kaaduttua siirryin lukemaan muutaman lehden.

Keinovaloitettu kaupunki on kaunis.

Huomasin sen kun kävelin mannilantietä pitkin keskustaan. Tarkoitukseni oli hankkia asperiinia, mutta ajattelin ettei se ole kenties hyvästä, että syö asperiinia putkeen jonkun hammassäryn tähden. Siitähän saattaa seurata vaikka mitä muita terveydellisiä haittavaikutuksia.. Joten minä meninkin S-markettiin hankkimaan banaanitäydennystä.

Siellä oli jo joulukinkkuja myynnissä.

Ulkona ei sada rankasti ja se sotii sääennustuksia vastaan. Ikkunaverhot ovat auki joten näen rautatielle. Siellä kulkee aina silloin tällöin, joskin harvemmin kun päivällä, junia. Jännä juttu.. Näin Helsingistä tulevan valoviivan häviävän kerrostalon taakse ja tulevan se takaa, mutta aivan kun ylempänä kun se valo - mitä tuli junasta - meni sen rakennuksen alle. Talon, jota ilman minulla olisi parempi näkyvyys rautatielle jotta näkisin junia. Ja näkee niitä tässä. Varsinkin nyt kun puista on lehdet poissa. Ne kaatoivat sittenkin sen yhden puun siinä koulun pihassa, uusrakennuksen edestä. Siihen jalankulkutiehen jää kyllä aika jännä suojatie sen vanhan Invantien kohdalle.

Kun suojatien tarkoitus lakkaa, niin eihän se enää anna suojaa oikeastaan mistään? Se on vain jäänyt siihen, koska se vanha tie raivattiin pois. Oikeastaan se olisi ollut aika tyhmän näköistä jos ne olisivat jättäneet sen tien siihen.

Halloween on tulossa. Ensi viikonloppuna voipi siis jälleen miettiä kaikkia niitä ihmisiä. joita on asunut tässä asuntolarakennuksessa joka on 50 vuotta vanha. Eli kaikki mitä mä näen ikkunastani, on joko rakennettu tai kasvanut siihen siinä ajassa. Raiteetkin on jossain vaiheessa uusittu. Se varmaan oli iso päivä kun tuo väli sähköistettiin. Kuinka upea päivä se oli kun Järvenpään kaupungin viemäriverkosto saatiin valmiiksi? Noteerattiinko sitä edes mitenkään.

Kirottiinko sitä missään kun tuo Mannilantie asfaltoitiin ensimmäistä kertaa? Hitto mikä lemu. Laita ikkuna kiinni.

Mutta tällä hetkellä lämpötila on lämmäksi +8 c astetta hivuttautunutta ilmamassaa.


05.11.2004
Suurta luottamusta.

Mä suljin ATK-luokan. Se oli luottamustehtäväni. Minä ja 15 tietokonetta joissa internetyhteys. Miksi mä en tehnyt taidekuvaa? Miksen mä olisi laittanut kuvaani jokaiseen näyttöön ja ottanut kuvia luokan perältä? Se ainakin oli melkoisen varmaa, ettei muita olisi tullut tekemään opinnäytetyötään siinä luokassa, jossa on hienot ohjelmat koneissa ja joka on varattuna tähän tarkoitukseen.

Miksi mä en ottanut tilaisuudesta vaaria? kun kiinnostaa kaikki hauska mitä tietokoneella voi tehdä. Siis ei-vahingoittava hauska. Sitä vahingoittavaa hauskaakin olen päässyt tekemään. Sekin kerta kun se tyyppi pelas tetristä koneella ja mä otin kulmapihdit ja napsasin näppäimistön johdon poikki. Siihen jäi tetris. vaihdoimme näppäimistön.

Mutta mä vain olin netissä kyllästymiseen asti etsien jotain opinnäytetyöhöni sopivaa.

Sitten tein sen, mitä piti. Sammutin tietokoneluokan kaikki koneet tulostinta myöten ja lukitsin oven. Vai menikö se lukkoon..? hitto.. siis menikö se ovi lukkoon, jonka takana on monen tuhannen euron edestä tavaraa?

Tosin kyllä se meni lukkoon. Mä vielä kokeilin sitä kun naapuriluokassa opetettiin tietokoneen sulkemista. En tiedä vain sitä että oliko heille jo opetettu tietokoneen avaaminen. Samapa se..

Järvenpään kirkon kellot soivat antaen KORNIN RIGHT NOW-kappaleelle sopivan taustan. Ja mitkä sanat siinä hyvässä kappaleessa on.. Englanniksi.

Jossain välissä se Maaritkin oli tunnilla mukana pitämässä sitä koossa. CTRL + S tallentaa.

On pyhäinpäivän aatto ja huomenna kaupat ovat kiinni. Eli ei saa ruokaa, ellei ole hamstrannut. Mä olen varastoinut huoneeseeni banaaneja ja mehuja. Ostin imupillejä, koska se hammas valittaa jo liikaa. Naapuritalossa sijaitsee Järvenpään hammaslääkärikeskus ja toisessa naapuritalossa on yksityisen hammaslääkärin vastaanotto ja Järvenpää on opiskelupaikkakuntani, jonka tehtävänä on huolehtia terveydestäni? Missä täällä on hautausmaat?

Piittaako Järvenpää minusta? Siis kaupunkina? Tokkopa Järvenpään kaupunki sentään haluaisi tappaa mut?

Pitää kysyä jostain. Siis se on aika typerää että pitää käydä hammaslääkärit Jämsässä, 200 kilometrin päässä (150km linnuntietä, mutta en ole lintu. ) Mutta toisaalta jos olisin lintu, niin en tarvitsisi hammaslääkäriä koska linnuilla ei ole hampaita. Mutta siinä tapauksessa olisin ulkona istumassa jollain oksalla kiroillen lähestyvää talvea.

Mutta mä päästän ulkoilmaa sisään, koska täten isken kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mehut pysyvät viileinä ja huone tuulettuu.

He lähtevät Tallinnaan ensi viikolla. Tervemenoa, mutta tulkaa takaisin.. Ilman teitä olisi kovin yksinäistä.

Ryhmäni TIE02. jonka luokkakuva taisi epäonnistua, mutta viis siitä.

On siis marraskuu.. Toivottavasti tässä kirjassa ei lue kovin pahoja asioita ensi joulukuussa.


06.11.2004
Neljä astetta lämmintä. se viimeinen omakuva

Ulkona on neljä astetta lämmintä. Loin kuvan.

se viimeinen omakuvaJoka on tässä. Siis omakuva kyseessä. Se viimeinen photo. finaali, muutama sekunti. Mutta koska osaan kuvankäsittelyä - niin se on muokattu. En ole kuollut jättäytymällä henkilöjunan alle. Saaden sen seisahtumaan katsomaan seurauksia, jolloin nekin ihmiset myöhästyisivät jostain.

Mutta ei ajankohtaista. Miksi sitten mieli ItSeNsÄ tUhOaMiSeSsa?

Koska on pyhäinpäivä, halloween. Mä kyllä palaisin kummittelemaan. ilmestyisin tuolla radalla liikenöiviin juniin. Olisin kuin kuka tahansa junaan menevistä ja sitten kun istuisin jotakuta vastapääta - repisin päähi irti ja nauraisisin pää kainalossa.

Se voisi olla aika tylsä välikohtaus maanantaiaamussa..

Ehkä siitä tulisi joitain seuraamuksia junamatkojen määrään. Ja tästä saamme matematiikan tunnille sopivan laskutehtävän:

Jos tämän koulun oppilas heittäytyy junan alle ja palaa kummittelemaan tuota rataa pitkin meneviin juniin, niin kuinka monta matkaa jää tekemättä ajan kanssa? Anna vastauksesi runomitassa, ottaen huomioon Muumitalon jokaisen huoneen keskiarvoisen tilavuuden jaettuna nollalla.

Olin tänään ulkona. Kävin ruokakauppojen ollessa suljettuna, ylikansoitetussa R-kioskissa jossa oli lapsia.

Ostin ale-hyllystä Jyväshyvän Paussi-keksijä. -50% hinnasta. Miksi ostin niitä keksejä? Miksi kotonani ostetaan tätä nykyä Jyväshyvän Paussi-keksejä? Syy on M An. Ja kiitos siitä.

Jyväshyvä.. arvioisin että alkuperäpaikkakunta tuotteella on Jyväskylä. ah.. Jyväskylä.. kivoja muistoja ja vähemmän kivoja. Taitaa se olla tulevaisuudessa Keski-suomen keskussairaala, jossa kuulen jotain pahaa itsestäni.

otin juuri 800 milligrammaa Ibuxiniä. Se on päänsärkylääke.

Tänään heräsin lopullisesti kahdeltatoista. Eilen menin nukkumaan yhdeltätoista. Eli tuli nukuttua 12 tuntia. Ehkä olin sen tarpeessa.

Tutustuin pitkästä aikaa omaan tuotantooni, siis teksteihini. Kun niitä en muista mitä olen kirjoittanut, niin saattaa tehdä löytöjä. Ne Nightmaret, joita olen toisinana kirjoitellut - niin ne on kyllä aika sekavaa. Siis miten mä olen pystynyt kirjoittamaan niin ihanan sekavaa tekstiä? Miten se prosessi toimii kirjoitaessani? ja miksei mulla voi olla hammastikkuja huoneessani?

Siis edellämainituista kekseitä, jotka ovat vähärasvaisia ja täynnä kuituja, jäi jotain hampaankoloon. Eli voidaanko sanoa, että se on äidinkielenmaikkani syy että minulla on jotain nyt kirjaimellisesti hampaankolossa?

Minulla ei todellakaan ole mitään edellämainittua naista vastaan. Tosiaan nyt kuin aloin miettimään asiaa, niin minulla ei OLE mitään M Aa vastaan. Pidän hänestä. Suhteemme on neutraali.

Mutta se koulusta, jonka uudelle parkkipaikalle ei saa pysäköidä liikennemerkin mukaan. Siihen jäi tyhmännäköinen suojatie kun ne siirsi sitä katua. Invantie Järvenpäässä on siirtynyt muutaman metrin pohjoiseen.

Siis se tie reunusti sitä puistontynkää, jossa kerran oli Sibeliuksen patsas. Se siirrettiin Järvenpäätalon pihaan toiselle puolelle rataa joskus.

Järvenpää on saanut nimensä Järvenpään jo puretusta kartanosta ja se sai nimensä järvenpään takia. Sen Tuusulanjärven pää on tuossa missä on ystäväisyyden puisto ja Texasin neliruusu.

Tai jos se kartano oli saanut nimensä sukunimen perusteella. Järvenpää on sukunimikin, niin luulisin että se sukunimi on tullut siitä kun suomessa on tuhat järveä joilla on päät.

Hyvä ettei kaupungin nimeksi tullut Järvenperä..

Paikannimista puhuminen saa riittää.


06.11.2004i
Olkaat hyvät:

Olkaat hyvät. Tässä kertomusta minusta. Syvällistä skeidaa..

Miksi skeidaa? Miksi luonehdin seuraavaa skeidaksi, joka on sisältöä halventava ilmaus. Luin sivujani. Kas kun ne ovat aika suuret sisällöltään. Minä-osio.

Tekstit Haukkalamuistoista. Ja ne ovat tapahtuneet joskun minulle. Kaikki se mitä siellä lukee - minun elämääni. Ja mistä tämä nyt tulee? Miksi kirjoittaa sellaista kirjaan, jonka tietää olevan aika paljastavaa ja sitten julkaista sen netissä? Sitä on tiedusteltu että mikäs se päiväkirja on joka on netissä? No tämä on nettipäiväkirja. Jossa lukee seuraavaa tietoa menneisyydestä.

Siinä työkeskuksen ja asuntolaosaston välissä oli peltoa jossa oli kaupungin vuokrapalstat. Miltä heistä jotka viljelivät siinä vaikka perunaa, tuntui se meidän hullujen läsnäolo? Oliko kellään edes asetta mukanaan? Ainakin siitä oli valituksia kun jotkut sieltä valvotulta osastolta kävivät aina syömässä niistä pelloista.

Sitten siinä sen asuntolan edessä oli urheilukenttä. Kerran sielä kävi kuumailmapallo joka oli maailman kartalla kuvioitu. Se oli vuonna 1993. ja syksyllä. kerron tässä oloistani nuorisopsykiatrisella. Onneksi kukaan ei tappanut itseään huoneeseensa mun siellä olo aikana. He vain ottivat troppinsa ja sammuivat vuoteisiinsa.

Tosin oli siellä se yksi joka taisi nirhata itseään aika pahasti.

Kun sinne menin, niin ensimmäisenä vuotena mä olin ihan kakara. Lapsi vielä. Ja kun lähdin kolmen vuoden päästä - olin aikuistunut. Olen aikuistunut psykiatrisella osastolla. Ehkä siksi mä olen tälläinen.

Vuonna 1994 taisin olla jo hivenen aikuistunut kun tuli yritettyä itsaria. Siis apuväline oli läsnä ja kädessäni. Ja sitten se iski. Muistikuva silloisesta naisestani. Sitten se iski aika kipeesti :Että mitä hittoa mä olen tekemässä kun mä rakastan häntä. Se oli 10 vuotta sitten. Siinä ajassa on ehtinyt rakkaudet haihtua tekojen seurauksina.

Mutta tän enempää mä en jaksa muistella niitä vanhoja aikoja. En sitten millään.

Tänään, vuonna 2004 marraskuussa. 6. päivä kyseistä kuukautta mä en sitten polttanut röökiä. Tupakkaa.. Ehkä mä vain tarvitsen sitä. Olen polttanut 10 vuotta. Tietty on ollut taukoja, tupakkalakkoja joista pidemmät ovat tainneet olla vuoden mittaisia.

Mitä mut nyt saa polttamaan?

Tiedän vastauksen mutta en kirjoita sitä kirjaan.

Tässä ei ole karsastanut pitkään aikaan niin että mä tuntisin sen. Ja se hammaskaan ei ole mitään valittanut. Tosin se johtuu alhaisesta verenpaineesta. Luulisin niin..

ulkona sataa ja tuulee. On yö marraskuussa 2004.


07.11.2004
Tässä iloluoteisessa maailmassa.

Oikeastaan ihmissuhteeni on epäkunnossa. Ainakin saamani tekstiviestin mukaan:

"Minä tapan itseni jos et ala seurustelemaan . Minun kansa."

Monenlaisia tunteita on jo käyty läpi, vaikkei kello ole tänä sunnuntaina edes 12. Keskipäivää ei ole vielä. Jossain paikoissa ollaan hartaita tänään. Pidetään jumalanpalveluksia. Toisaalla taas koetaan pieniä vihan tunteita. Kirjoitetaan tekstiviestejä. Puhutaan puhelimessa. Ja lopulta päätetään vakaasti että puhelinnumero menee uusiksi huonemma. Eli olen saanut tarpeekseni. Lähestymiskielto?

On siis sunnuntai, luojan lepopäivä jolloin elämän pitäisi olla rauhallista. Sitä pitäisi kuunella novaa ja lukea sarjakuvia - tuntea itsensä rauhalliseksi. Ettei mikään painaisi mieltä. Ilmeisesti en ole oikeutettu siihen tunteeseen.

Eli se kai on sitten aivan normaalia että sitä ihmissuhteen raunioilla tulee itsemurhalla uhkailuja. Että silloin kun rakkaudesta on jäljellä vain rauniot, sinut kiristetään sillä jatkamaan tuhoon tuomittua ihmissuhdetta. ja vain sen takia ettet halua ottaa yhtäkään itsemurhaa tunnollesi. Ja sen uhka on todellinen. Mutta onneksi siitä ei tarvitse välittää huomisen jälkeen. No.. mä ainakin yritän olla välittämättä. Ja mä tunnetusti olen huono siinä kun on tämä asia kyseessä. Missä hiton välissä tästä elämästä tuli näin aikuismaista ja vakavasti otettavaa?

Minua naurattaa vain se, että sitten ihmetellään että miksi mun tekstini ovat sellaisia kun ne ovat.

Eli siinä ole ote mun elämästä. Sitten ote teidän tulevasta elämästä. Uusia sotia ja terrioiskuja. Pahaa oloa ja kipua, kuolemaa. Englannissa sattunut junaonnettomuus. 154 luokkaantunutta tämän hetkisen tiedon mukaan mitä mulla on käytettävissäni.

- - -

hain sitten enemmän tietoa wapin kautta, koska asia alkoi kiinnostamaan. Niitä kuolleita onkin 6 ja 200 luokkaantunutta. Oliko se itsemurha? henkilöauto ajoi tasoristeykseen ja odotti junaa? Ja nyt he tutkivat asiaa.

 


07.11.2004i
Matkalla tyhjyyteen.

Toisinaan sitä vain tuntuu että olen matkalla tyhjyyteen.

Tänään oli taivaalla kuumailmapallo. Luulin tuossa puussa olevan aika iso varis. Se ei ollut varis, vaan kuumailmapallo. Kerron kuumailmapallosta koska on aika vaihtaa aihetta.

Juuri tuosta meni ohi se Pendolino, jonka tiedän menevän Jämsään. Olen toisinaan matkustanut siinä.

Mutta tänään saa olla se päivä, kun en käy ulkona. Ellei sitä lasketa kun virittelin tuon lämpömittarin anturin jälleen oikeaan asentoon. Se oli jo tippunut ikkunalaudan alle. Saa nähdä että kuinka kauan se tuossa pysyy. Vahvistin rakennelmaa langalla.

Minulla on huoneessani ompelutarvikkeitakin. Sekä sinitarraa ostin kerran tässä Tarvikekeskuksesta. Se sijaitsee samassa rakennuksessa kun on Musta Pörssi, josta on turha haeskella C-kasetteja.

Tarvitsen C-kasetteja nauhoittaakseni sitä metalliliittoa. Halpa tapa saada musiikkia. Nauhoittaa radiosta.

Ja näinäkin sekunteina mitkä tuhlasin kirjoittaakseni jotain turhaa sinitarrasta, c-kaseteista ja ompelutarvikkeista, on maapallo kanssa universumin matkalla tyhjyyteen. Aurinko joskus käräyttää tämänkin planeetan tappaen kaiken elämän. Sitten se keskustähtemme räjähtää supernovaksi jolloin painovoima, joka piti tätä rakasta kotiplaneettaamme radallaan, lakkaa olemasta jolloin se häviää avaruuden mustaan syleilyyn.

Joka hetki kun kirjoitin jotain tähtitieteellistä, ovat lukuisat solut minussa kuolleet ja uusia syntynyt. Kuintenkin koko ajan tämäkin ruumis vanhenee, täyttää sen 28 vuotta. Sen jälkeen täytän 29 ja sitä mitä sen jälkeen tulee ei lasketa vaikka se ikä olisi se helpoin laskutoimitus.

Miksi mä en ole kuunellut aikoihin eppu normaalia? Sehän on hyvää.


08.11.2004
Pelon enkelit III tietokoneet eivät kaatua.

Internet pätki tänään, siis se sivu ei latautunut jonkun verkkoprotokollan takia. Haettua dokumenttia ei löydy. Missä ovat ne tehtävät jotka piti olla nyt valmiina? Mä teen ne ensi kerraksi - luvataan. Ja tehdään myös.

Pelon enkelit.. se on hyvä laulu CMX-yhtyeeltä. Eteenpäin johdattelevaa musiikkia jota kuunellessa tällä kertaa sotii mielessään mahdollisuuden lähteä käyttämään Järvenpään kaupungin Prismakeskuksen Prismaa ostaakseen jotain ja se että lähteäkö sinne? Sinne on kilometrin matka. Tai en ole mitannut tuota matkaa. Kaupungin sisällä ei niitä kilometrejä oikein tajua. En mä ainakaan.

kun maanantai on alkanut XP:ssaMaanantai on lopussa, siis aurinko laskee. Jos perustaisimme toimintamme aurinkoon niin se olisi nyt seis. Mutta kun tämä päivä alkoi niin oli pimeätä. Maanantaina kello 0:01. Miltä se kellonaika ihmisistä tuntuu? Taas on yksi viikko alkamassa, 5 päivää viikonloppuun joka päättyy kun kello on maanantaina 0:01. Ja sama toistuu viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja niin eteenpäin.

Viikko on häviävän pieni aika elämässämme. Mutta arvostammeko viikkoa, 7 päivää jonka jälkeen alkaa uusi viikoksi nimeämämme ajanjakso. Arkipäiviä jolloin Järvenpäässä asemalta lähtevät junat joka valoisan tunnin 18. ja 41. minuutti. Minuutti on 60 sekuntia. Reaaliaika kellot ovat tietokoneiden emolevyillä selvinneet vuodesta 2000. Mutta useat tietokoneet eivät olleet vielä olemassa tuona vuonna.

Tietokone, computer, tieska, saatanan masiina, kaatuileva skeida. Mutta hän ei kiroillut tänään vaikka hänen tietokoneensa kaatui tehtävän ollessa kesken. Hänellä kaatuu aika kone kun hän vain menee sille. En ole koskaan kuullut hänen kiroilevan. Ei sillä että tahtoisin kuulla hänen manaavan ATK-luokkaan pimeyden voimia.

Ehkä ne eivät edes tottelisi häntä. Neiti Rinnettä.

Sanotaan monia asioita. Aikaansa seuraava on sitä jäljessä ja että pakkanen tappaa nudistin. Viisauksia painettuina etikettejen taustalle noissa pulloissa sitä mustaa juomaa jota Coca colaksi kutsutaan.

XP ei voi kaatua. Sitäkin viisautta olen joitain henkilöiltä kuullut. XP voi kaatua. Kesken videotiedoston toiston video jämähti jäähän ja sitten näyttötila vaihtui alimmaksi mahdolliseksi samalla kun näytön värimäärä putosi reippaasti alle sallitun. Se sanoi että on tapahtunut vakava laitevirhe ja kehoitetaan käynnistämään XP uudelleen.

Se oli jo toinen kerta kun tälläistä tapahtui.

Tänään oli ruokana spegettia jollain pastakastikkeella. Sain pyynnöstäni spagettini ilman sitä pastakastiketta.

 


09.12.2004
Ei lämpötilallisesti kylmänä aamuna.

Mitä se mulle kuuluu mitä mä teen..

Loistava kappale Ismo Alankoa. Kuuntelen sitä nyt kun ulkolämpötila on +7 astetta vaikkei aurinko ole edes näyttänyt halukkuuttaan nousta. Uutiset, televisio, short message service, Helsingin linja-autolakko.. Mitä noista voin nyt sanoa. Tällä hetkellä listauksessa tuo televisio kuulostaa kaikkein hyvimmältä eli parhaimmalta. "hyvimmältä" ei ole sallittu sana äidinkielen maikkojen mielestä. No ainakin joidenkin heistä.

Pakkasta.. Mä tunnen sitä olevan nyt -53c. Elämä on hauras, kuten hän laulaa.. Hetkellisesti voimavarat jo heti aamusta lopussa. Siihen ei tarvinnut muuta kun vain muistaa mitä on tapahtunut, tapahtumassa ja etenkin se tieto että mä voisin tehdä jotain sen estääkseni - se vähentää akkujen virtaa. Viha on kuluttava tunne.

Syy tähän hitommoiseen moraaliseen krapulaan? Ehkä se johtunee vain siitä että hän kiristi taas mua itsemurhalla. Ja tällä kertaa luetteli syyt miksi voisi tehdä sen ja ne syyt olivat painavia. Hänellä ei ole ketään muuta kuin minä - hänen omien sanojen mukaan. Hän on yksinäinen maaseudun ja sairauksiensa vanki.

Eilen kun mä luulin tekeväni oikein, siis sellaista mikä olisi oikea päätös - sellainen jota kaltaiseltani järkevältä mieheltä voisi odottaa tässä tilanteessa: Mä laitoin viestinä mahdollisuuden siihen että voimme alkaa uudestaan. Ettei hän olisi yksin, että olisi jotain odoteltavaa. Pimeä tulevaisuus on sitä pahinta - kelle tahansa.

Olenko sitten oikeutettu tähän vihan tunteeseen? Tämä asia pitkittyessään taatusti haittaa opiskeluja - ja helvetti - mä en toista kertaa jää valmistumatta hänen takiaan. Mikä hiton psykologi mä hänelle olen!

Aamullisia vihan tunteita. Aamullisia sekavia ajatuksia, joista ei saa kiinni.

Pitäisi kai olla niin kylmä ja perua lupaukseni, vaihtaa numeroa ja kääntää uusi lehti elämässä. Tahtoisin ratkaisun, mikä olisi hyvä hänelle sekä mulle. Tahtoisin että hänen elämänsä järjestyisi, tapaisi jonkun toisen ja löytäisi onnen sen kanssa.

Vihaan tätä tunnetta. Se sekoittaa mun pääni ja saa ehkä joskus mutkin haluamaan kuolemaa - jälleen.

Keksikää aikakone, jotta mä pääsisin takaisin vuoteen 1994. Etsisin itseni käsiini ja kertoisin että se perjantai ei ole hyvä matkapäivä. Älä mene Jyväskylän linja-autoasemalle. Me tavattiin koulun jälkeen siellä ensimmäisen kerran. Rakkaus taisi syntyä yksipuolisena sillä bussimatkalla.

No en mä meidän suhdetta kadu. Vain sen lopun olisi voinut hoitaa paremmin.



10.11.2004
Yöllistä sielunrauhaa. Aika aikuistua.

Jos sitä vain tekisi elämässään oikein ja unohtaisi menneet.

Keltaista uunikalaa ja lasertulostin joka tulosti 11 turhaa vain siksi että Power Pointissa jos tulostaa ensin monta kopiota ja sitten haluaisi vielä yhden samasta diasta joten klikkaa vain sitä tulosta-painiketta. Niin ohjelma tekee vain sitä mitä sille on annettu tehtäväksi. Eli tulostaa saman määrän kun viimeksi. PP:ssa jää se muistiin montako kopiota haluaa tulostaa.

Onko mahdollista törmätä kävellessään samaan pakettiautoon kaksi kertaa kolmen minuutin aikana? ilmeisesti oli. Se syvänvihreä koulun auto oli vaikeasti erotettavissa oleva objekti tullessani aamulla kiireellä kulman takaa. Ja toisen kerran törmäsin samaan ajoneuvoon kun olin palaamassa kiireellä ja joku huusi minulle jotain.

Aamullisia kohtaamisia ijkk:n remontin täyttämällä pihamaalla. Kun se remppa vain valmistuu niin meillä on hieno oppilaitos.

Uusi aika siis on alkanut. Me palattiin yhteen pirun pitkän pohtimisen jälkeen. Kerroin hänelle rakastavani häntä. Ja se tuntui hyvältä, kauniilta ja lämpimältä. Olen ollut onneton salaa itseltäni.

Mutta en enää. kai.. Tänään kaupassa annoin itselleni kaksi samanhintaista vaihtoehtoa: uusin Aku Ankan taskukirja tai tupakka-aski. Mä valitsin sen Aku Ankan taskukirjan.

On aika aikuistua. ensi kuun 10. päivä täytän 28 vuotta.


11.11.2004
Jälleen jotain on luotu

Mä tein juuri valmiiksi huomenna esittettävän jutun. Kaikki liitemateriaalit, yms sellaiset jutut. ja kellonaika siirtyi torstaille. Est ist donnerstag, elfte november und das wetter ist ganske shön. Ich haben nich die schulen arbeite um mich.

Saksaa. minä osaan saksaa. Se on hyödyllinen taito kello 1:35 aikaan. Tässä huoneessa. Tässä pimeässä huoneessa. Pimeyden valtakunnassa, jossa banaanit muuttuvat hiljalleen biojätteeksi. Jätteeksi, joka ei lajitella.

Tänään olisi ollut hernekeittoa ruokana koululla. Siellä seikkaili myös sininen kumiankka. Mä en ole sininen kumiankka. Sininen kumiankka..

Siis onko teille käynyt koskaan sitä, että jos pidätte kännykkäänne yöllä siinä sen paikan lähettyvillä jossa nukutte, niin jos heräätte sopivaan tilaan, jossa ymmärrys siitä että kuinka matkapuhelinta käytetään on toiminnassa, mutta muisti ei. Siis mä ilmeisesti olin lähettänyt neiti rinteelle tekstiviestin yllä kuvatussa tilassa.

Mä en ole sininen kumiankka.

Ja mä olin lievästi ilmaisuna hivenen ihmeissäni kun hän lähetti aamutuimaan viestin että mitä tarkoitan sinisellä kumiankalla.

No näitä sattuu.. Ehkäpä mä suljen tästä lähtien kännykkäni yöksi, ettei tule kirjoiteltua outoja tekstiviestejä.

Mä en ole keltainen uunikala jolla on punasankaiset silmälasit ja joka tanssii lambadaa sinisen kumiankan kanssa ratikassa..

Oh, yeah..

Mutta miltä tuntuisi olla sininen kumisorsa keltaisen uunikalan kanssa ratikassa jossain Helsingin kaduilla?

Eli mä olen kyllin väsynyt, mutta toisaalta kyllin virkeä olla kirjoittamatta mitään järkevää. Eli miksi ei voisi kertoa siitä että mä kävin tänään S-marketissa ruokatunnilla ostamassa 2 banaania. SS suosii keltaisia uunikaloja koska ne ovat reilun kaupan tuotteita. Mutta ne banaanit ovat kalliimpia kuin ne chiquitat..

Siis minä törmäsin häneen banaani kädessäni. Mutten kirjaimellisesti.

Tänään, 10.11.2004 oli se päivä jolloin Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus sai uudet kotisivut. siis niitä on muutettu. Nyt ne ovat hienot ja vähän aikaa kaikkien meidän opiskelijoiden suuren kiinnostuksen kohteena.

Onko niillä kuvia meistä laitoksen asiakkaista? Ja jos on niin milkälaisia kuvia ne ovat?

mutta yksi seikka on 139% varmaa; ne kuvat eivät ole alastonotoksia.

Näitä öitä on tulossa lisää.. Siis kouluhommia tekee yhteen saakka.

Mä leikin koneella sitten. Ostamani mikrofoonin kanssa. Tulos oli varsin psygedelista.

Minä myös kävin tänään siellä missä myydään kahvia. Siis kahviossa.

Mutta nyt tuntuu siltä että minä joka en ole keltainen uunikala tai sininen kumiankka - menee nukkumaan. Väsymys alkoi painamaan kuten voisi painaa suuri kivi. Se kivi on sammalten peittämä. Vierivät kivet eivät sammaloidu. Niihän sanotaan ja ymmärrän sen kyllä että se on totta.

Kokeilkaa tätä: kuunelkaa CMX:n Shamans payeria aamuyöllä kello 2:00. Sekavaa..




11.11.2004i
Se tietää asiota..

Ja minun pitäis olla siitä kovin otettu.. Entä jos mä olisinkin?

1965 - 1981 - 1985
1985 - 1993
1993 - 2000
2000 ------>

Siinä oli internetin historia kuten sen taululle tein. Se oli maikan kaikista netin historiaa käsittelevistä kaavioista se kaikkein selkein. Siis esityksissä voi käyttää myös liitutaulua. Aiheenani nettikirjallisuus. Sattuneesta syystä en tarvinnut paperia kun kerran kun sana oli hukassa.

Mä pidin siis sen esityksen ja en huomannut että olin varastanut shown ehkä 20 minuutiksi. Esitystä kiiteltiin ja taas sain kuulla että osaan esittää asiani ymmärtetävästi. Tai ymmärtettävästi. Jännä että ymmärrys menee hetkeksi kun kirjoittaa sanaa ymmärrettävästi ja tekee sen ymmärrettävästiSe tietää asioita.

He totesivat taas että minä tiedän asioita.

<- Se tietää paljon asioita. Ja se voi käyttää halutessaan niitä asioita haluamallaan tavalla. Soveltaa niistä itselleen edullisia toimintapoja. Se tietää paljon ja se osaa neuvoa.

Ja nyt se kokee tarvetta ostamalleen Samarinille..

Minä. Kuva minusta ennen parturia.

Eli he käyvät lukemassa minun tekstejäni. Kiintoisaa.. Siksipä kaiketi voin laittaa sisäpiirin vitsiksi tämän nimen: Aku Ankka.

äskettäin päättynyt päivä oli Torstai, 11.11 ja mä onnistuin heräämään 11:11. Sanomattakin on selvää että myöhästyin simusta. Tai voidaanko sitä kutsua myöhästymiseksi jos en mennyt? Ehkei kannattaisi yrittää varastaa tehokasta työaikaa aamuyön tunneista kun asuntola on hiljainen ja liikenne Mannilantiellä rajottuu satunnaisiin takseihin ja hälytysajoneuvoihin.

Eilen oli tilipäivä. Joten mä maksoin laskut ja vihdoin tein sen mistä olin jo pitkään kärsinyt. Siis PC-kajarit olivat huonot. Jotta ääni olisi kuulunut molemmissa kanavissa, niin piti pitää partakonetta sen äänenvoimakkuutta säätävän nupin päällä ja se oli herkkä kolahduksille. Eli jos satun avaamaan pöytälaatikon, niin ääni katkesi toisesta kovaäänisestä.

Tänään sitten mä ostin uudet PC-kajarit Markantalosta, missä ne maksoivat 13 euroa. Hyvää ääntä ne ainakin tuottaa. Ja niiden väritys on edestä musta. Ja tällä kertaa ne ovat pöydässä kiinni sinitarralla, etteivät tipu. Se painovoiman aihettama yllättävä kiihtyminen oli syy siihen että ne ekat menivät epäkuntoon. Eli ne putos.

Lupasin ruotsin.. äh, eikun SAKSAN maikalle pyhästi.. tai mä sanoi asettaneeni opiskeluissani 2 asiaa tärkeysjärjestyksen yläpäähän. Opinnäytetyön ja Saksan. Hän taisi olla siitä mielissään.

Ja tunnilla kun piti kirjoittaa "ja", niin hän kirjoitti "och" ja pyyhki sen heti pois. Eli hänellä meni kielet sekaisin, mutta ei onnekseen purrut omaansa.

kouluarvosana tälle päivälle olisi h3.


12.11.2004
Monia lähtöjä Tallinnaan on peruttu myrskyn takia.

Ulkona tuulee kovin paljon. Ryhmäni lähti Tallinnaan tänään. Ovatko he enää suomessa? Vai kiroavatko jossain Helsingin nimeltämainitsemattomassa satamassa sitä että rahat meni mutta alus pysyy laiturissa. Tosin se oli kylläkin isompi paatti jolla he poistuivat suomesta päiväksi.

Minä jäin suomeen koska matka olisi tarkoittanut rahanmenoa ja sitä on tiedossa muutenkin.

Digitaallisen mittarin anturi hyvin teipattuna ikkunanpieleen jossain mannilantiellaMutta tämä myrsky. Se uhkaa tuota minun lämpömittarini anturillle rakentamaani systeemiä. ulkolämpötila on +7 astetta mutta se on vain eletronisen anturin mielipide, joka ei tunne tuulen kylmentävää vaikutusta koska on vain kone. Ohessa kuva kyseisestä laitteesta.

Tänään minäkin poistun Järvenpäästä. Lähijuna - hyvä tapa. Intercityssä vähän matkaa eteenpäin ja sitten tulee se Hämeenlinna jossa vaihdan pendolinoon. Ja tuurillani saan vaihtaa Tampereella oikeaan vaunuosastoon. Pendolino on suomen hienoin juna jossa et pääse oikeaan vaunuun matkan aikana jos menet väärään. Mutta saathan nauttia nopeudesta 200km/h väärässä osastossa..

Mutta tänään pitää tehdä monia asioita ennenkuin pääsee nauttimaan tuulesta ja sateesta Järvenpään rautatieasemalla junan ollessa myöhässä koska jossain on lentänyt katto radalle.. Mutta junissa on se hyvä puoli että ne jatkoyhteydet tulevat sen lähijunan perässä. tosin raiteita kyllä on monta. Eli se ajatusmalli ei käytännössä toimi kun rauhoittaa itseänsä tiedolla ettei se jatkoyhteysjuna pääse sen lähijunan ohitse. Todellisessa maailmassa käy kuitenkin niin että kaukojuna on lähijunaa tärkeämmässä osassa arvioitaessa sitä että kumpi pääsee jatkamaan..

Ja seuraavaksi voisin pakata. Toimenpide tarkoittaa sitä että asetan laukkuun kannettavan CD-soittimen, kännykän laturin ja uusimman tulostamani tarinapaketin omista jutuistani. Enkä mä yhtään tainnut pitää siitä asiasta, että tuossa olevalta parkkipaikalta lähteneen henkilöauton kuljettaja käytti tuulilasin pyyhkimiä. Siis siellä taitaa sataa vaikka juuri kun olin ottamassa tuota kuvaa anturista, niin tarkkailin ohimenevien autojen tuulilasinpyyhkijöitä. eli jos ne vispaa usemammassa kaarassa kun yhdessä - niin siellä sataa.

Etuja vilkkaan tien varressa asumisesta..


14.11.2004
Tampere - eroittava tekijä ja liikenteen jakaja.

Siis mä unohdin Turun junaan sen hyvän sateenvarjoni, joka piti puoliaan sitä syysmyrskyä vastaan hajoamatta. Mä jatkoin Järvenpäähän ja sontsani Turkuun, sen satamaan. Ehkä joku poimi sen mukaansa kun lähti Tukholmaan ja sitten unohti sen laivaan.. Samapa se.. Sen mekanismissa oli jotain kränää.

Tampere muutoin kehittyy jatkuvasti. Sen rautatieasemalle oli tullut uudet ratanäytöt koekäyttöön. Niissä luki HYVÄÄ MATKAA. Tampere on myös hyvä paikka ostaa paristoja. Ja Riihimäki Siideriä, se aseman lähellä oleva Siwa-monivalintamyymälä. kävin sielläkin ostamassa yllämainittua kulutushyödykettä perjantaina. Kuvan kyltti, mihin on painettu kaupungin nimi - on vain metallinen laatta jossa ei ole mitään kohdevaloa. Löytyy - ellei kukaan sitä VARASTA - sen junia esittelevän taulun yläpuolelta.

Eli se Riihimäen kaupungin osa, missä se Siwa oli, on Peltosaari.

Eli viime perjantaina.. Järvenpään mäkissä luvattiin tuoda ne tarjottimelle asetetut ranskalaiset pöytään, vaikka kassan piti sanoa nugetit. Sinäsnä hauskan käynnin kyseisessä ravintolassa loppui sen asiakaspalvelijan tylyyn käytökseen hänen tuodessa ne puuttuvat osat ateriastani.


14.11.2004i
Edelleen matkakuvausta. ala lapsuuden trauma.

..ja pitäisikö sitä asemaa boikotoida niiden laittomuuksien vuoksi jotka kohdistuvat lapsiin?

Tuliko siitä lyhytkestoinen muoti-ilmiö? Siis julkisuuden oikeushenkilöt ja henkilöt alkavat paljastua lapsiin sekaantujiksi. Siitä tuli melkein trendi viime viikolla. Jäi vain ilmoittamatta mielipide silloin. Siis olen sitä vastaan, että jotkut sekaantuvat lapsiin.

Mulle kävi yksi juttu lapsena.. josta en ole puhunut. Sain siitä traumat yhtä automerkkiä kohtaan.

Olin tulossa partiosta kotiin ja olin kotitalon luona kun siihen ajoi Opel Kadet jotain vuosimallia. Sieltä tuli ulos setä joka lähti ajamaan mua takaa rapussa. Mä löin mennessäni ylös nyrkillä jokaiseen oveen ja huusin. Se mies kai pelästyi sitä ja lähti menemään.

Tästä puhuminen vieläkin aristuttaa vaikka siitä on kulunut 20 vuotta.

Mutta se siitä.. Ja onneksi se automalli on hävinnyt. Mutta vieläkin muistan tapauksen kun näen sen automallin. Siinä oli jännät takavalot ja merkki Opel.

Tänään aurinko laski jo ennen Toijalaa. Taajamajunassa 15:22 Tampereelta Helsinkiin 14.11.2004. Hyvinkäältä junaan astui äiti lapsen kanssa ja he alkoivat edessäni pelaamaan UNO-peliä. Mä tutkin pimeyttä ikkunasta ja koska Jokela oli jo mennyt ja junan tunnus oli R niin se ei pysähdy missään ennen järvenpäätä. Joten mä laskin niitä asemia. ja kun saunakallio livahti ohi niin mä nousin ja siirryin vaunun eteiseen. Kello oli 17:17

Ja tähän piti kirjoittaa jotain mieliä ylentävää ja ihmiskunnalle tärkeätä kulttuurillisesti tasokasta - mutta mä aloin miettimään tuota avattua traumaa..

Eli ihmiset - käsitelkää lapsia varoen. Sillä jos mokaatte - niin ne lapset muistavat sen 20 vuoden päästä kirjoittaakseen sen nettipäiväkirjoihinsa..


15.11.2004
Tekstiä päivämäärän alapuolella.

Tuntemattoman ihmisen mahalaukun sisältöJa miksi mun pitäisi kirjoittaa nyt kirjaani jotain? Miksi sitä tehdä jokainen hiton päivä. vielä kun se geocities ei toimi. Ei toimi.. Ei toimi.. ATK-tekniikka ei toimi. Eli mäkin voin pudota kehityksen html-koodejen kyydistä.. Kyllä minä sen tietäisin että miksi sivun sisälset linkit lakkasivat toimimasta geosaiteissa. En ole katsonut html-lähdekoodia.

Osaan tietotekniikkaa loistavasti. jopa siten että kun oli kyllin tylsää niin mä suljin koululla koneen pikkuhiljaa. Uhkasin sen toimivuutta. Windows 2000 on vakaa järjestelmä. Mä söin sen järjestelmän pystyssä pitävyyden pilareita alhaalta päin sulkemalla tehtävienhallinnan kautta ohjelmia. Virustutka, verkkoyhteys, explorer.. Lopettivat käynnissäolonsa. Tiesin mitä tein. Siinä suuren väsymyksen puuskassa mä ymmärsin sitä Windows 2000- käyttöjärjestelmää.

Ja viimein suljin sen ohjelman joka pitää työpöytää pystyssä. Koneen kannatinpilarit romahtivat kasaan ja se sammui vahinkoja aiheuttamatta. Suoritettiin sammutuskomentojonoja..

Tänään oli jauhelihapihvejä ruokana. Mä suuntasin kaupungille. Mc Donals-ravintolaan.

Vesisateessa. Viimeinen mahdollisuus käyttää kevyempiä kuteita. Siis sellaista vaatetusta joka pitää talven ulkopuolella, ettei sitä satu kuolemaan kylmyyteen, muuttumaan siniseksi patsaaksi jonnekin ystävyyden puistoon.

Talven pitäisi tulla ensi perjantaihin mennessä. Luvattu erityisen runsasta lumisadetta eteläsuomeen. Tästä on 30 kilometriä merenrantaan.

Kuulemma se laiva oli ollut oksennusta täynnä, millä ryhmäni oli matkustanut. Luokkaretki jolta jäin pois. Hitto.. pitäisi olla vain tuijottamatta budjettiansa ja vain lähteä. Mä olisin oikeastaan tahtonut matkustaa heidän kanssaan oksennusta täynnä olevalla laivalla kerta se oli mahdollista..

Elämässä on paljon sellaista jota kadutaan. Ja toisinaan se vain muistaa muistuttaa siitä ettei kaikki ole kunnossa. Ja siihen se ei tarvitse kuin yhden sekunnin. Elämä voi mennä hetkessä tilapäisesti miinuksen puolelle. Se huimaus portaissa.. Olisi niin MUKAVAA VOIDA MENNÄ PORTAAT ALAS TARTTUMATTA KAITEESEEN HETI PORTAIDEN YLÄPÄÄSSÄ. Se olisi myös niin mukavaa jos krooninen ei tarkoittaisi parantumatonta. Niitä vaivoja on.. Liikaa. Sekä fyysisiä ja henkisiä. Eikä kaikki haittani rajoitu tähän ruumiiseen..

Puheita kuolemisesta. Tekstejä siitä ja kotisivullinen itseäni. Joo.. mut tunnetaan. Ja meitä kaikkia elämä pelottaa.

Tänään huomasin kävelleeni näissä iloluoteisissa mietteissäni siinä vesisateessa aivan prismakeskuksen viereen. Tältä kertaa käteen jäi Siemensin handsfree ja uusi, upea levy KORN-yhtyettä. Siis rakastuin siihen sen kuuntelulaitteen alla. Poistuessani tein muille palveluksen ja vaihdoin musiikin siinä kovaäänisessä kuvussa johonkin listahittiin..

Siis.. tosi hyvää musiikkia. Ja vielä kävi niin hyvä tuuri että oli tullut uusi 11€ hintainen levy myyntiin.

Tein opinnäytetyötäni eteenpäin. Miksen mäkin valinnut kotisivuja työn aiheeksi?

Mutta vessani patteri toimii taas että se on lämmin. 2 vessni seinistä ovat rakennuksen ulkoseiniä. Joissa sitten ei taida olla mitään eristeitä.

Asuntolan keittiössä ei ole paperia. Siis edes käsipyyhkeitä, mutta meidän pitää siivota jälkemme. Jotenkin.

Linja-autot eivät kulje. Satamat pysähdyksissä. Talvi tulee. Suomessa kaikki siis jotenkin kunnossa.

Mutta mä tahtoisin kirjoittaa taas jotain itseäni puhdistavaa.. tuntuu siltä.


16.11.2004
Jälleen tekstiä päivämäärän alapuolella.

kun olemme kyllastyneet kierrattamaanEtkö sinä tiennyt, että sillä planeetalla olisi ollut tulevaisuutta? 7 miljardia ihmistä ja sä heitit sen roskiin? Miksi sä hitossa sen teit? Ja minkä takia se on värikuva vaikka mustavalko-otokset toimisivat paremmin? Kysymyksien aika päättyy vastauksiin.

En minä planeettaa vihaa.. Kunhan leikin jälleen kuvankäsittelyllä. Tänään oli se päivä jolloin syksy loppui ja talvi alkoi.

It's falling away from me.. Got the life? Pelkkiä kappaleiden nimiä sekä irtonaisia lauseita joissa ei ole mitään johdonmukaisuutta. Ja äkisti tajuttuja html-koodinpätkiä helpottamaan elämää. Vihaa yhteisvaluuttaa vastaan Ottopisteen luona.

Aloitan alusta. Ensin siittiö kohtasi munasolun ja siitä 29 vuotta eteenpäin tähän aikaan, tähän päivään jolloin näemmä on käynnistysvaikeuksia nettipäiväkirjassa.

Tänään aamulla oli ei oikein mitään. Kämpällä ei sattunut mitään, en avannut televisiotani näyttämään maailman tilaa. Olisiko se jo kierrätettävissä? Pelkkää sotaa ja kurjuutta. Kävellessäni koululle mietin sitä että jos elämä on kuin yksi vuosi. Kevät on lapsuus, kesä aikuisuus, syksy vanhuus ja talvi... Sen ajatukseni mukaan tämä on pitkä ja kolea kesä jossa ei ole vielä tullut juhannusta vastaan.

Siis lieviä synkkiä tunteita. Siis normaalia. Oli kokousopin tunti. Sen jälkeen oli luento, jonka aikana edessäni istuvan naisen oli ilmeisesti pakko pyyhkiä paperini lattialle poninhännällään. Muistiinpano itselleni: Osta sakset.

Luennon jälkeen oli ruokailua. Jonossa neiti Rinne tarjosi taas kielellistä ilmaisuaan loistavasti. hän vain puhui ja puhui.. Mä päästin takanani olleen etuilemaan vähän.

Kuka Neiti Rinne ja ulkopuolisia kiinnostava tieto siitä että onko mahdollisuus romantiikkaan? No ei ole ja se on kummankin mielipide jota ei ole ääneen sanottu.

Sitten oli simua jonka jälkeen ostin vessapaperia. Ostin myös käsineet suomea koettelevan ilmastonmuutoksen takia. Tänä yönä tähdet ovat tosi kirkkaat. Marrasvalot.

marrasvalot.mp3 - viikate.

"hetkeksi kaikonnut olo on palannut.. aikatauluista hankala selkoa ottaa.. ..on päiväkirjat tutkittava"

On päiväkirja tutkittava sillä syy siihen, että kerroin ostaneeni vessapaperia, on se että tämä kirja palvelee siten myös kulutuksen mittarina. Kuinka pitkällä aikavälillä olen onnistunut kuluttamaan sitä 6 rullaa. Ja sen tietää täten myös interenet. Millainen päiväkirja se sitten on? Kysyi kerran eräs Virtanen jonka etunimi on sama kuin suositulla makeisella.

Vastaisin että mielenkiintoinen. Tutustukaa rauhassa minuun. Tutustukaa. te kaikki 5.

Televisiosta tuli dokumentti internet-itsemurhista. Se on videolla, koska kulutin tuon ajan saksan tehtävien tekemiseen. Odotan mielenkiinnolla sitä aikaa lähitulevaisuudessa kun saan katsoa sen ohjelman. Nettipäiväkirjoista kertonut ohjelma oli tämänkin kirjan takana.

On siis yö. Mitähän aivoihini sisältyvä alitajunta katsoo hyväksi näyttää minulle ensi yönä unena?


17.11.2004
-4.6c

Talvi on tullut. Lämpötila mittarissani on ylläoleva. Mittarini on pöydällä, pöytä on huoneessa joka on osa tätä vanhaa rakennusta. Talo on kuulunut kaupungin maisemaan 50 vuotta. Järvenpää on kaupunki etelä-suomessa. Etelä-suomi on se paikka jonne kaikki suomalaiset pakotetaan muuttamaan kun maaseudulta viedään palvelut. Suomi on siis hyvinvointivaltio pohjoiseuroopassa. Eurooppa on osa mannerta johon kuuluvat ihmisen nimeämät alueet kuten lähi-itä ja aasia.

Se manner jossa ne kaikki sijaitsevat on iso pala planeettaa jossa on älyllistä elämää. Sininen planeetta.. Mutta eipä huolta - kyllä se ruskeaksi muuttuu aikanaan. Aurinko sulattaa kalliot, haihduttaa meret tappaen kaiken elämän tältä kiveltä. Sitten aikanaan kaikki päättyy. Marraskuu on puolivälissä. Elämäni lähestyy sitä puoltaväliä jolloin pitäisi olla jo elämä hyvässä mallissa. Siis jos ei olisi mitään vaikeuksia, kroonisia haittoja ynnä muita..

Enemmän elämänpuolivälistä. laskukaava olisi 30v = 60v, 35v =70v, 40v= 80v jne..

Jätetään elämää suuremmat kysymykset tältä keskiviikkoaamulta. Ulkona ainakin paistaa aurinko vaikka onkin juuri tulleen tiedon mukaan 5 astetta pakkasta. Eilen ostamani käsineet varmaan pitävät sormeni lämpiminä. Oikeastaan kaikki on hyvin tänä aamuna. Ei ole nälkäkään.

Katsoisiko nyt kun on aikaa - sen eilisen internet-itsemurhia käsittelevän dokumentin? Ja mähän katson heti kun saan nämä sanat CD-levylle tallennettua.


17.11.2004i
Itsemurhasta. Tabu rikki. kiitos 4D

Mä sitten katsoin sen dokumentin netti-itsemurhista. Siinä haastateltiin ihmisiä jotka ovat suunitelleet tekevänsä / yrittäneet sitä. Heitä yhdisti internet. Enganninkielinen netti. Olen mäkin joskus käyttänyt internetiä etsiäkseni tapoja lopettaa. Tai ainakin saada apua ja sitä sainkin. Tietty kirjoittaminen, se terapiatapa, auttoi aika hitosti.

Mutta sen minä huomasin että minun oli todella helppoa samaistua heihin. Kun itse on yrittänyt ja miettinyt itsemurhaa kyllin monta kertaa niin sitä osaa samaistua erittäin hyvin. Oli mies jonka vaimo on auttanut netitse ihmisiä jotka haluavat vain lopettaa. Ei siinä silloin todellakaan mitkään "älä-tee-sitä-elämä-on-ihanaa" -sivustot auta. Ne ohitetaan. On helppoa sanoa "älä tee sitä" kun ei itse tiedä miltä toisesta tuntuu. Parempi on kysyä että miten aikoo itsensä tappaa ja sitten etsiä siitä valitusta tavasta niitä asioita jotka voisivat epäonnistua. Että oletko ottanut kaiken huomioon? Että varmasti onnistut? Kysymyksillä tavotteena vastaus:

"Ai, se onkin niin vaikeata.. en mä sitten viitsi tehdäkään sitä.."

Eli palatakseni siihen aviopariin. Ilmeisesti siinä oli dokumentin alkupuolella samasta naisesta otoksia silloin kun hän jaksoi. Ja sitten ohjelman lopussa näytettiin se toinen puoli. Ettei saisi jättää 10 minuutiksi yksin.

Se oli kyllä todella hyvä juttu, etten itse silloin miettinyt sitä, että mitä voisin tehdä vain 10 minuutissa. Tahi sitten kertonut siitä siellä sairaalassa kenellekkään. Elämäni voisi olla siinä tapauksessa toisenlainen..

Mutta se kohtaus kun sen naisen mies kertoi sitä ettei tahdo että hän menisi pois. Niin siinä lopussa hän ei pystynyt sanomaan sitä. Mutta kehonkieli kertoi että hän seuraisi perässä.

Oli poika joka oli naarmuttanut käteensä sanan LOST. Mä en koskaan nirhannut itseäni silloin pahimpana aikana. Mutta säilytin huoneessani tappavaa annosta. Se oli sitä masentuneen elämää. Onneksi se on ohitse. Se aika..

- - - -

Mieleen palautui monta asiaa äsken liittyen aiheeseen. Siksi katkoviiva, koska siinä flash backissa meni aikaa.

Suomessa on suomenkieliset suicide-chatit. Muistan sieltä järkyttivä viestejä.

Mutta sanon niille, jotka eivät ole koskaan miettineet itsemurhaa - olkaa onnelliset siitä ettei ole ollut aihetta.


17.11.2004ii
Vähän kevyempää tavaraa.

Lappiin on luvattu -30 astetta pakkasta.

vertaniMä vuosin tänään verta. Se oli itseaiheutettu vuoto nenässä. Mitäs kaivoin..

Mutta se oli ei-sallittua, että tämä tapahtui samalla kun katsoin sitä dokumenttia, jossa aikaisemmassa merkinnässä enemmän. Tuoretta verta.

Mitä tuostakin läiskästä nessu-nenäliinassa olisi voitu selvittää..

Aamulla oli sitä kokousoppia. Esimerkkikokous meni alta lipan. Ensinnäkin se kreppipaperi ei pitänyt niitä liukuovia kiinni. Toimin puheenjohtajana. Kokous aloitettiin kuvitteellisen taloyhtiön kokouksena, mutta jossain välissä se kääntyi uuden asuntolan palaveriksi. Kyllähän nyt vasta valmistuneeseen rakennukseen tehdään putkiremontteja ja korjaillaan julkisivua.

Eli se meni alka lipan. Ruokana oli tonnikalalasangea.

Aiheutin jonkun oudon sähköteknisen häiriön Saksanopettajani tunnilla. Kai valot sammuivat kun hän tuli ovelle kyselemään, että kuka kummittelee? Olin seinään nojatessani sattunut osumaan siihen niiden palo-ovien lukitsemisnäppäimeen. Ja sehän tarkoittaa, että ovet menevät kiinni.

Saksanopettajani ei tiedä tästä nettipäiväkirjasta koska en ole kertonut koska tiedän ettei häntä kiinnosta.

Sitten oli Aallon tunti. Se oli tunnin tynkä, sillä hänen piti mennä Helsinkiin jonkun oppilaansa työssäharjoittelua vahtaamaan. Laukaisin siihen että sehän on hyvä että olet saanut paikan. Tosin se juttu oli hauskempi päivällä.

Oli sitten Saksaa. Kävin parturissa. Ensi kerta on ilmainen. Se käyti onnistui ihan hyvin. Mukava asiakastapahtuma pienilla virheillä maustettuna.

Ja Saksantunnilla opettaja otti esille Osama Bin ladenin, koska Bin Laden tarkoittaa saksaksi "olen kutsuttu" Uusi sana oli siis "kutsua"-verbi. Ja hänen valitsemansa muistisääntötekniikka oli tehokas.

Tosin se on vain sattuma että se nimi tarkoittaa saksaksi sitä. Onhan suomessakin yksi sana, joka on englanniksi lause: A sun to L.A - aurinko L.A:han

Huomenna pitäisi pyryttää lunta. Vuosi on siinä vaiheessa, että verbille "pyryttää" alkaa olla käyttöä. Samoin on sanojen "liukastua, paleltua, hyytyä" kohdalla.



18.11.2004
Alijäähtynyttä vesisadetta..

Kumpa sitä vain voisi olla ajattelematta..

Tänään oli ei-lumipyryinen torstai. Tosin tuli se ensilumi. Peitti maailman valkoiseen vaippaan jonka alla piileviä jääkenttiä ei havaitse vasta kun on liian myöhäistä. Luvattiin pakkasta suomeen -30 astetta ja enemmänkin.

Internet.. Se oli syyskuussa kun ostin vessapaperia viimeksi ja siitäkin ostoksesta on vielä jäljellä muutama rulla. Etsiäkseni sen vain itseäni kiinnostavan tiedon - käytin googlea. Sitä hakukonetta tuli käytettyä. Mä etsin tietoa siitä, että mitä musiikkia se joka oli julkaissut internet-sivunsa ja sen jälkeen meni hirteen. Että mitä se oli valinnut viimeiseksi musiikiksi? Mitä se oli..

Huomasin selailevani itsemurhaa käsitteleviä sivuja. Kuvia hirttäyttyneistä ihmisistä. Ok, ne olivat aika pahoja. Ja nyt ne kuvat ovat tallentuneet aivoihini, jotka puolestaan muodostavat kaikki uneni jotka näen. Löysin itsenikin niillä suomenkielisillä hakusanoilla, joita käytin. Itsemurha. uhkailu sillä.. Menneisyyttäkö? Sitä oli tässäkin kuukaudessa. Nyt tosin ei ole kuulunut mitään siltä rintamalta.

Mä siis vain surffailin netissä päämäärättä. Etsin sivuja, joiden pitäjät ovat samanhenkisiä. Kirjoittavat elämänsä vaikeudesta.. Kyllä mäkin voisin valittaa tänään aika paljosta - ei kevyestä. Monenlaisia mietteitä on tullut käsiteltyä. En tiedä mitä tämä on, mutta yritän jaksaa.

Mutta tänään..

Satoi siis ensilumi. Ensimmäiset hiltaleet.. Olin siinä sen kapakan edessä Mannilantiellä ennen sitä Rivolin parkkia kun ne tulivat. Siis sade.

Aamulla maikka viittasi minuun jossain asiassa.

Ruokana oli koulun ruokalassa ei-niin-hyvää-kun-ennen kanaa ja riisiä. Ei currykastiketta. Kyllähän sinihomejuustovaniljakastikkeella on taatusti jonkun mielestä enemmän kysyntää..

Saksan tunnilla me opimme sanan päärynä. se on birka. Ensin maikka kirjoitti sen kirsikaksi, mutta vaihtoi sen sitten persikaksi. Mutta sanakirja paljasti että taululle kirjoitettu sana, sen kolmas versio, oli se päärynä. Mutta hauskaa oli.

Hauska muisto tästä päivästä, jolloin satoi ensilumi.


19.11.2004
Kymmenen astetta hallaa.

Lämpötila on aika viileätä. Ehkä lähijunassa on lämmintä. Tänään matkusta junalla Helsinkiin opinnäytetyön takia ja vuoksi.

Huoneeni seinå oli jääkylmänä koska siinä todetusti ei taida olla mitään eristyksiä. Mutta vessani patteri toimii jälleen. Ei siis enää suihku ole varsin kylmä kokemus.

åäåäåä

Siis koulussa kerroin että mulla ei oikein sormi taivu ruotsinkieliseen merkkiin. Kokeilin sitä juuri ja se tuntui oudolta liikkeelta pikkurillelle. Vaikka tänään aijemmin kerroin huoneeni seinåstä, niin kyseessä siis suunnistusvirhe näppäimistöllä. Niille tiedoksi kymmensormijärjestelmästä, että jos nyt mä vaihdan etusormien paikkaa, biib rwasjstu bluttll drb hlkjeen rökrö, Eli teksti muuttuu lukukelvottomaksi. F ja J näppäimissä on kohoumat. Käyttäkää niitä. Ne ovat sen vuoksi siinä, että tietää minne sormensa asettaa.

On luvattu tuulta ja nyt on pakkasta. Ja Helsinki on tunnetusti merenrantakaupunki.. Eli sää voi olla kiva.


19.11.2004u

Saavumme Helsinkiin.. Turkuun lähtee raiteelta 8.

Siis toisinaan junalla matkustaminen saa hauskoja lisiä. Kun kuulutuksesta jää pois tärkeä tieto, että MIKÄ juna lähti Turkuun raiteelta 8? Ja Keravalla sähköjuna odotti sähköjen palaamista johtimiin. Tuli kuulutus jonka tarkoitus vesittyi. "Hyvät matkustajat. Odotamme hetken jännitteen palautumista.." Juna nytkähti eteenpäin "..joka tapahtui juuri" jatkoi kuulutus nauravalla miehenäänellä. Yllätys kuljettajalle kun juna lähti eteenpäin. Huvittuneita matkustajia tuo juttu yhdisti sen pari sekuntia ja sitten jokainen oli taas omassa maailmassaan.

Eli mä kävin Suomen pääkaupungissa hakemassa lisää tietoa opinnäytetyöhöni. viimein kun sain kirjoitusblokin sen suhteen pois. Empä muistanut että se osa Helsinkiä oli niin mäkinen, missä se paikka on mistä hain tietoa. HERO Vilhonkadulla. Rautatientori.. Hitsi kun ei muista niitä tutuksi tulleita kadunnimiä..

Mä en muuta tehnyt siellä kun kävin siellä, kiersin kortteerin ihaillen niitä komeita rakennuksia. Jämsästä sellaisia ei löydy eikä Järvenpäästäkään. Molemmat kaupungit olivat puutaloja täynnä kun Helsinki oli jo hieno. Siis sitä arkkitehtuuria menisin mieluusti katsomaan ajan kanssa. Sekä filmikameran.

Mutta mä päätin rautatieasemalla, ettei pääkaupungilla ole mulle enää mitään tarjottavaa joten suuntasin ensimmäisellä junalla takaisin.

Ja niin poistui tämä suomen ainoa Simo-Tapio Helsingistä ilman että kukaan ihminen, itseni mukaanlukien, olisi siihen kiinittänyt huomiota.

Olin unohtanut rannekellon aamulla kämpille. Ja tullessani Järvenpään S-marketista multa kysyttiin sitä mitä ei ollut. Nainen nousi sinisesta autosta ja pysäytti minut kysyäkseen aikaa. Onneksi olin katsonut sitä isoa kelloa, mikä on saman rakennuksen seinässä jonka tiloissa toimii se Kotipizza. Kello oli 15:25.

En tiedä mihin hän tarvitsi tuota tietoa. Hän vain poistui samaiseen henkilöautoon, matkustajan paikalle ja se auto lähti siitä pois.

Viimein mä hoksasin korjata kirjaani. Siis sen uusin merkintä>> - linkin voi tietty asettaa siihen missä on vuosi/kuukausiluettelo. Jotkut asiat ovat niin helppoja, että niiden keksimiseen kuluu aikaa.

Ja minkä takia Front Pagesta, versio 2.0.2 1131, täytyy päästä siirtymään Hotmailin sähköpostiin, Outlook expressiin tai uutisryhmiin? Tällä ohjelmalla tehdään www-sivuja. No se on Mircrosoftin idea. Pääseehän roskakoristakin vaikka googleen...


20.11.2004
Kylmää, viileätä ja jäätävää.

Ja myös fyysinen kipu on mahdollista tuntea nyt.

Olen nukkunut huonosti ja sen jäljiltä selkä on kipeänä. Elämän ylläpitämisessä tarvittava hengittäminen sattuu. Siis jos haukottelee jolloin keuhkot laajenevat ja se satuttaa jotain paikkaa minussa.

Kylmää talvea kohti tässä on menossa koko suomi. Koko eurooppa, koko planeetta on yksin jäätävässä avaruudessa. Aurinko ei paista nyt koska on yö. Kuuntelemani C-kasettimusiikki käyt tilanteeseen.

Kylmää talvea tunkeutuu sisään. Kämppä on jääkaappi. +20 sisälämpötila. -10 ulkolämpötila. Siis enemän vain päälle. Ilmastointi, tuo suuri parannut tässä rakennuksessa luo pientä alipainetta huoneisiin. Ikkunaremontti olisi ollut paikallaan ennen ilmastointia. Nyt ilmastoini vetää huonoista ikkunoista pakkasta sisään. Ja tuo seinä hyökyy kylmyyttä. Seinän vieressä on sisustuksellisista syistä sänkyni. Ja tämä on vasta alkua. -10 astetta on keskitalvella sitä lauhinta hellettä.

Minua palelee.. Tämä kylmyys huoneessani on. En tiedä toimivatko patterit. kaiketi ne jotenkin.

Mutta mä voin säilöä elintarvikkeita ikkunalaudalle. Jotain hyvää.. Jotain niin hienoa.. Tämä musiikki. Masentavaa.. Ja siksi hyvää. Metalliliitosta nauhotettua.

Muistuu mieleen se, mikä odotti viime vuonna talvella yhtä ryhmäni oppilasta hänen palatessaan lomilta. Ikkunalaudalla oli lunta. Tästä kämpästä puuttuu internetyhteys. Kiinteä sellainen, langaton minulla on kännykässä. Siinä on kai jonkinlaista html-kieltä ymmärtävä selain.

Siis 20. päivä jotain kuuta. Se ei tarkoita enää sitä yhtä asiaa.. No, ehkä hän ei laita minulle tänään mitään viestiä. Mutta mitä oli vuosi sitten?

Viosi sitten oli sairaana. Ja lähettelin sekavia sähköposteja. Ja vuosi sittenkin joskus satuin kirjoittamaan sanoja väärin. viosi.. siis vuosi.


20.11.2004i
Tänään käynyttä.

kuvan henkilötä EI odota kahvipaketti lehtemme toimituksessaHän, kuvan henkilö, vain sattui kävemään ohitse kun oli tallentamassa lämpömittarini tietoja kuviksi. Se on helppo tapa tallentaa korkeimmat ja kylmimmät lämpötilat. Ja kaapelilla saa ne koneelle kätevästi tallentumaan.

Niin mikäs siinä. En kuitenkaan tainnut avata nettipäiväkirjatiedostoa vain kertoakseni tuosta.

Syy oli se pullonpalautusautomaatti, jossa on se keltainen lahjoitus-näppäin. Ihan kiva ajatus, mutta ne jotka vievät pullot palautukseen, niin tarvitsevat kyllä itse ne rahat. Ainakin usea heistä, jotka ovat opiskelijoita tai muuten vähissä varoissa. kahdella eurolla saa S-marketista syötävää tarpeeksi että nälkä häviää. Ja sitä voi sitten kerätä pulloja.. Toisinaan kituuttamista, mutta kohdallani se on ennen matkakorvauksia junalipuista. 60 € saa jopa 30€ takaisin..

Mutta en minä painanut sitä keltaista nappia, jolla saisi summan siirettyä hyväntekeväisyyteen. en mä niin tyhmä ole jos olen palauttamassa pulloja siksi että saisin itse syötävää. Mutta se automaatti..

VIRHE - kutsukaa henkilökunta paikalle.

Ja minä tein laitteen sinisävynäytön kehoituksen mukaisesti. Mutta henkilökunta ei tullut. Tosin en mä niitä olisi tarvinnutkaan sillä Järvenpään S-marketissa on 3 palautusautomaattia. Yksi tölkeille, yksi pulloille ja koreille ja vielä yksi uudempi pulloille ja koreille. Sain siis käyttää niitä kaikkia.

Ostin banaaneja ja mehua. Koska IJKK:n 3 asuntolan mikroaaltouuni on rikki, niin sillä ei lämmitetä mitään lämmitettäväksi tarkoitettua tässä ilmatieteellisesti kylmässä maailmassa. Ja muutenkin..

Mittarissa oli kylmintä -11 astetta. Se tekee vielä kylmemmäksi tämän ilman. Siis ensiviikolla ennustettu pohjoistuuli. Tänäkin talvena joku asunnoton, tai sammunut kyllä kuolee kylmyyteen. Peittyy hankeen ja sitä rataa.

En ole puhunut kenenkään ihmisen kanssa 4 tuntiin. Tosin mun ei ole ollut pakko. Miksi mun pitäsi ottaa yhteyttä matkapuhelimitse ja jutella jostain kun mulla ei ole kenellekään mitään asiaa? kännykkäni on yleensä äänettömällä. Johtuu ihmissuhteesta jolle ei enää mitään tehdä. Edesmenneen, haudatun, unohdetun, mädäntyneen rakkauteni kohde.. Ja siitä löytyy paljon jossain nettipäiväkirjassa, josta ei kerrota koskaan iltasanomien lööpeissä.

Lukeeko tätä kukaan Paltamossa?

Miksi Paltamossa pitäisi tätä lukea? Miksi juuri siellä? Paikkakunnan nimi vain sattui löytymään reittikarttaohjelmasta, kun suunnittelin uutta tekstiäni Kuuraliukkautta. Luvassa ehkä toinen Kylmästi, mutta sen näkee aikanaan. Teksini, tekstiarkisto kotisivuilla, yli 300 tarinaa.. Ja mä edellisessä päivityksessä tein epähuomiossa siitä vaikeamman. Miksi siellä on se vieritettävä tekstiruutu? Samalla meni linkki siihen tekstiin Kylmästi.

Mikä on IJKK:n kirjaston ja tullihallituksen yhdistävä tekijä? Mä kun lähetin sen matkakorvauslomakkeen, jonka täytin netissä siellä kirjastossa ja pyysin sieltä kirjekuorta että saisin sen lapun ja ne liput suorana toimitettua Jämsän kelaan käyttämällä sitä Järvenpään Kelaa Nordean takana, niin sain tullihallituksen kuoren.

Eilen intercityjuna meni raidetta 2 pitkin Helsinkiin Järvenpään aseman kohdalla. Raidetta 2 käyttävät Tampereelle menevät junat, joten se oli melko outoa. Mutta onneksi ei päätynyt uutisiin. Tilanne oli tarkemmin seuraava:

Olin odottamassa sitä Helsingin junaa ja raiteelle 1 pysähtyi tavarajuna. Raide 1 on siis Helsinkiin päin menevän liikenteen väylä Järvenpäässä - ainakin yleensä. Ja sitten näin että sieltä on tulossa intercity täyttä vauhtia kohti sitä tavarajunaa. Eli mä otin muutaman juoksuaskeleen, yrittäessäni sen hetkisten tietojeni valossa, pysyä hengissä. Mutta se IC siis menikin raidetta 2. Jännä tilanne elämässä.

Mä luulin sen matkustajajunan menevät raidetta 1, kuten normaalisti niillä on tapana. Ja siinä tavarajunassa oli jotain myrkkyä niistä merkinnöistä päätellen. Mutta jos onnettomuus olisi tapahtunut ja mä olisin selvinnyt hengissä, niin olisiko ensimmäinen ajatus ollut että mitenkäs mä nyt pääsen Helsinkiin?

Ja olisiko Järvenpään keskustan alue tällä hetkellä evakoitu?

Toivottavasti niin ei käy koskaan. Siinä tosiaan kuljetetaan vaikka mitä aineita läpi asutuksen.


20.11.2004ii
100 kilotavua ylitetty. Kuka minä olen?

Perustietoja minusta.

Minun nimeni on Simo Pahula. Olen 28 vuotta vanha mies, joka opiskelee Järvenpäässä. Kuljen junilla Välillä Järvenpää - Jämsä. Se on helppo valinta junamaatista kun ostaa liput. Ei tarvitse kelata kaikkia paikkakuntia. Kumpaakin suuntaan mentäessä tarvitsee kirjoittaa vain sen "JÄ" ja löytyy.

Kirjoitan paljon. Uusin tekstini on valmistumassa. Liikanainen rakkaus tulee joskus lähiaikoina nettiin, uutisryhmään josta on vihjaus jossain päin sivujani. Siinä on preesenssiä ja sitä toista sekaisin.

Enempää tietoja ei tällä kertaa kirjoiteta koska kuunnellaan hyvää ja tilanteeseen sopivaa musiikkia joka puolestaan rauhoittaa.. Siis kaikki hyvä ei ole hittilistoilla tai Radio Novassa. Se musiikki vain ei sovi minulle. Ei rakkauslauluja, ei ainakaan onnellisia. Rakkaus.. Mitä se mulle on? Ehkä toivottavasti tulevaisuudessa sellaista puhdasta hyvän olon tunnetta, eikä tätä nykyistä sekavaa. Ehkäpä joskus vielä.. Muttei saman naisen kanssa.

Pääni sisällä.. On paljon asioita kuten kaikilla. Monta tarinaa liikkuu pääkaupunkiseudun lähijunilla. Olen kertonut omani täällä. Hajanaisia tiedonmuruja kirjassa, yhtenäisiä tekstejä muualla sivulla. Satoja kirjoittamiani tarinoita, fiktiivisi juttuja tuskasta joka ei satu.

Tämähhetkinen tilani? Ei masenna, mutta väsytää normaalisti. Eli kysymys on vain siitä, että kuinka kauan sitä jaksain valvoa? Jos saisi kirjoitettua vielä jotain hienoa.

Tuli lisää lunta aikaisemmin tänään. Voi sataa vielä runsaammin eteläsuomessa, siis rannikon lähellä. Tästä on alle 39 kilometriä mereen. Kylmään, hyiseen mereen. Suomenlahteen. Ulkona sataa jälleen lunta. Lisää lunta koska tämä on talvi. Huone on pimeänä koska saan toisinaan hyvän inspiraation teksteihini kun kirjoitan vain näytön valossa. Kuunnelle musiikkia, joka joskus tuli Metalliliitosta ulos. Ei kaikki ole örinää, mukana on myös kauniita melodioita ja laulua joka sopii tosi hyvin teksteihini - niiden tyyliin. Synkkää musiikkia synkkiin teksteihin C-kasetilta. Vanhaa ja hyvää tekniikkaa, joka on tosi helppo käyttää ja todella yleinen. Maailma on täynnä laitteita joissa soi C-kasettinauna. Eli kaikki tarvittavat kriteerit täyttävä teknologia, että se pitää uudistaa. Se on pakko sillä - hitto - eihän se nyt käy että ihmiset voisivat nopeasti tallentaa radiosta kasetille. Ensin pitäisi valita oikea CD-levymuoto. CD-R, CD-RW ta minidisck jonka käyttämiseen tarvitsee datanomin tutkintoa. On vielä DVD-R ja DVD-RW. VHS? Miksi televisiosta nauhoittamisen pitäisi olla helppoa? Miksi pitäisi saada mahtumaa 8 tuntia ohjelmaa kun sitä voisi tallentaa vain 2 tuntia kätevälle CD-levylle joka on helpompi hukata kuin VHS-nauha? Ei se käy, että TV ei ole digitaallinen. Eihän se nyt käy päinsä, että tekstitys toimisi tai ohjelmat näköisivät myös myrskyllä..

Elämme idioottimaisessa maailmassa.. Mutta XP ei kaadu. Niin meille sanotaan.

Just joo..




21.10.2004 18:05 - ne räjäyttää Järvenpäätä ilmaan.

Jostain syystä tässä kylässä ilotulitetaan taivasta. Tämä jumalaa pelkäävä kansa yrittää ampua häntä alas? Pitäisi Se vastapäinen kerrostalokaiketi seurata paikallista tiedotusta eri tapahtumista.. Euroja käryää.. Nuo paukut, joiden heijastuksia vastapäisen kerrostalon ikkunoista. Kuva kyseisestä rakennuksesta ohessa. Samaa tyyliä on monessa talossa..

Paukuttelu lakkasi, rahat siis loppuivat tapahtuman järjestäjiltä. Koirat saavat olla rauhassa. Maistiaisia uudestavuodesta saa täällä aina silloin tällöin. Seuraava vuosi on se 2005.

Olen antanut väärää tietoa kirjassani näiden vanhojen asuntoloiden rakentamisvuodesta. Se on hissin mukaan 1953, eikä 1955 kuten joskus heitin. Se hississä oleva sen asennuspäivämäärä taitaa olla myös rakennuksen valmistumisvuosi. Ei sitä vain tajua joskus järkeviä seikkoja vuosiluvuilla mitattuna. Vai rakensivatko he ensin hissin ja sitten talon.. Siis viime vuonna nämä rakennukset täyttivat 50 vuotta, mutta muistaakseni sitä ei juhlistettu mitenkään. kaikki huomio oli tuossa uudessa asuntolarakennuksessa. Tehtiihän jotain remppaa näihin viime kesänä ja sen vuoksi joskus kuten nytkin - tuntuu kylmä viima huoneessa vaikka ikkunat ovat niin kiinni kuin ne saa. ilmastointi humisee ilkeästi edelleen. Se taannoisen talonmiehen lupaus että se humina lakkaisi - ei pätenytkään. Se ei ollut totta.

Ja tässä on kuva teenkeittimestäni. Valitsin sen tähän kun ajattelin koristella kirjaa omalla kuvalla. Mutta koska muistin tästä kuvasta, että mä käytin kyseistä laitetta tunti sitten keittääkseni itselleni teetä ja unohdin sen asian. Eli mä olen teettä. Kuva muistutti minua. Pahus..

Tosin tee on juoma joka maistuu kylmänäkin. Kahvi on eri asia. Kahvi maistuu pahalta kylmänä. hitto. mä olisin halunnut juoda tämän juoman kuumana..

Mutta kaupunki elää.. Naapuritalon kapakan eteen ajoi 2 ambulanssia.. Joku sentään on käynyt kuumana..

Mutta on näillä kulmilla ollut joskus enemmän hälytysajoneuvoja..

Muistan kerran kun tein rauhassa kouluhommia koneella ja satuin katsomaan ikkunasta ulos. näin 2 ambulanssia, 3 poliisin mustaa maijaa, 2 paloautoa. Koska alkoi mietityttään, että onkohan se turvallista olla enää kämpillä niin lähdin ulos tarkistamaan tilannetta. Asuntolan edessä oli 3 poliisiautoa ja parkkipaikalla 2 ambulanssia lisää.

Kuulemma kyse oli perjantai-illan huumasta. Ei aihetta evokointiin ollut silloin, joten palasin tekemään sitä tehtävää. Olihan se tiedonhalua lisäävä ilmiö kun puolet kaupungin hätäajoneuvoista on ulkona. Räjähtääkö kortteeri?

Mutta näytti että se tilanne meni ohitse. Ambulanssit lähtivät pois. Toinen niistä ajoi jalankulkutiellä. Jos joku olisi kääntynyt sille ja ambulanssi olisi ajanut sen päälle. Niin olisiko siihen kutsuttu yksi ambulanssi lisää jos toista hälytystä hoitamassa ollut auto olisi ajanut sen tyypin päälle?

Alkaa tulemaan aika typeriä ajatuksia kun tiedoston koko on 104 kt. Siis np_marras04.htm.

Mutta uusi yritys saada kuumaa teetä tuotti tulosta. Eli keitin uutta juomaa..

Tänään tuntui vähän siltä, että olisin tulossa kipeäksi. kuulo oli aamulla vähän heikompi toisessa korvassa. Siitähän se alkaa..


Joo.. Tästä päiväkirjasta teknillisiä mietteitä...

Tein juuri tälle kuukaudelle sen, että typistin sitä väliä päivämäärän ja vaakasuoran viivan välissä. Samalla katsoin että se nuoli on jokaisessa merkinnässä, siis se linkki josta pääsee alkuun. Ja sitäkään en näemmä ole muistanut jokaiseen kuukausteen lsätä..

ehkä joskus.