Endlesame

Koko päivän minua kiinnosti tavattomasti lukea rajatieteistä että sitten illalla tekisin joitakin kokeita joiden tarkoituksena olisi herättää huoneeni limsapullokasa henkiin. Ohjeet olin löytänyt tietokoneestani, kansiosta jota en ollut itse luonut. En ainakaan sitä muistanut. Ajattelin jos niistä limsapulloista saisi palvelioita. Kaikki aine koostuu jostakin ja siis jos niiden atomirakenteen saisi muutettua niin.. Tuli yö enkä ollut suurista yrityksistäni huolimatta niistä muovipullosta eläviä, olin saanut niille vain kasvamaan kädet. Menin turhautuneena nukkumaan 00:33. Heräsin siihen että huoneessa oli valot päällä vaikka kattolamppuni ei palanut. Ne pullot olivat sittenkin alkaneet elää. Mutta ne eivät olleet ystävällisiä. Minulle selvisi pian, että ne halusivat tappaa minut. Pakenin alastomana huoneestani toiseen ja suljin oven. Lukemani kirouksien antama voima alkoi pian muuttaa kaiken niinsanotun elottoman aineet ja tavarat sisällä huoneessa eläviksi. Tiesin sen kun ovelle ilmestyi suu ja siihen hampaat. Iskin tuoretta hirviötä nyrkillä ja se tuhoutui atomeiksi. Siitä päättelin että tämä voima joka saa elottoman elämään, muuttaa kyseisen esineen atomirakenteen todella heikoksi. Tästä viisastuneena aloin potkimaan pulloja, jotka lahosivat iskun voimasta. Tosin niiden hampaat viiltelivät jalkani varmaat verille. Olin voittanut pullot ja seuraavana oli tietokoneeni. Sille oli kasvanut antenni sekä seinään pistoke josta meni johto koneeseen. Tietokoneeni ampui sähköä minuun jolloin minä puolestani muutuin biteiksi jotka tietokone lähetti antennillaan internettiin, tiettyyn palvelimeen. Täällä on monia ihmisiä jotka ovat kokeneet saman kohtalon. Ja lisää tulee koko ajan. Näitä surkeita ihmisiä, miehiä pääasiassa, on satoja. Kaikista kansallisuuksista mutta meille on tullut kielilläpuhumisen lahja. Me ymmärrämme kaikkia. Kaikki me olemme kokeilleet sitä keinoa saada elottomista esineistä itsellemme palvelioita. Uudet tulokkaat kertovat että tilanne on riistäytynyt käsistä. He myös tietävät missä me olemme. Suuressa palvelimessa merenpohjassa. Tilanne maalla on hullu. Siellä, New Yorkissä kapinaan nuosseet kahvinkeittimet ja mikroaaltouunit herättivät vapaudenpatsaan henkiin. Nyt se tuikkaa kaupunkia tuleen soihdullaan. Ihmisiä alkaa tulla lisää. He kertovat että kaikista internetpäätteistä on tullut vaarallisia. Ne kaikki kasvattavat antenneja. Ne sieppaavat ihmisiä ja lähettävät tänne. Olemme tutkineet tämän palvelimen, me olemme bittejä ja osaamme tehdä kopioita itsestämme. Niistä kopiosta urheimmat ovat lähteneet muualle internettiin tutkimaan josko löytyisi selitystä tälle kaikelle. Nyt he palaavat mukanaan linkkejä webkamerasivuille. Kauhistumme. Yksi niistä kuvaa tätä palvelinta. Tämä.. Tämä on avaruusalus. Kuva katkeaa, lähtölaskenta alkaa kuulumaan. Nyt minä muistan sen kirouksen minkä julistin elottomille esineille. Se oli ajatus jonka vastaanotin ilmeisesti avaruudesta. Avaruusolennot ovat alkaneet käyttää ihmisten internettiä tuhoamaan ihmiskunnan. Minä kerron sen muille. He.. He valitsevat minut ja siirtävät roskakorin päälle. Huudan apua. Ei, älkää avatko valikkoa! Sieltä putoaa välilehti joka melkein murskaa minun alastoman olemukseni. ÄLKÄÄ TYHJENTÖKÖ ROSKAKORIA. yritän hypätä kohdistimen päälle. En saa sitä kiinni. Se klikkaa ylhäällä olevaa valintaruutua. OK. Minä häviän..

2007 - simopahula.fi