Kirje osa 1 Tiedän että tämä on oikein tehdä sinulle, rakkahin. Sinä sanoit eilen ”Rakastan sinua” Sanoit sen minulle tunteella. Monta kertaa petit. minut itkemään jätit. Monta kertaa pyysit anteeksi antoain, minä aina annoin. Olen kiltti, hyvä ihminen, mies sinulle tarkoitettu. Petit, jätit taas tässä taannoin. Sama kaava toistui, minä anteeksi annoin. Sinä sanoit ”Rakastan sinua” minulle, niin minäkin sinulle. Olin kiltti, hyvä ihminen, mies sinulle tarkoitettu. Liian monta kertaa petit, mut itkemään jätit. Taas sama kaava toistui. Minä anteeksi annoin, hautoen kostoa. Suunnitellen että koska jätän sinut. Tiedän että tämä on oikein tehdä sinulle. Aivan liian monta kertaa petit, minut itkemään jätit. Sanoit eilen ”Rakastan sinua” minulle, niin minäkin taisin tokaista sinulle. Et tajua sinä tulevaa, näyttelin rakastavaa. Et näe minusta mitään ennettä, näyttelen rakastavaa. Erosimme tänään iltapäivällä, luit postisi. Laitan sen nyt keltaiseen laatikkoon. Kirjoitin todelliset tunteet, laitoin kaiken likoon. Kirjoitin että minulla toinen on, olen uskoton. Valkoisia valheita, pieniä sanoja. Aivan liian monta kertaa minut jätit itkemään, nyt panin sinut vuorostasi itkemään. Kirje, osa 2 Kun me kerran kesäsateessa kastuttiin, sattui jotakin uutta ja ihmeellistä. Kun me kesäsateessa rakastuttiin. Silloin tapahtui jotakin onnellista kuin satoi, rakastuttiin ja oli lämmintä. No nyt siitä on kauan. Ja nyt minä ymmärrän, että mikä hölmö minä olinkaan. Kuinka se oli silloin niin ihanaa, mutta pelkkää harhaa. Viime torstaina vuosi sitten.. Kun me talvipakkasessa pakastuttiin, kerroit että sinulla on toinen mies. Viime torstaina vuosi sitten.. Kun me talvipakkasessa erottiin. Kun minä talvipakkaseen jäin. Talvipakkaseen itkemään minä jäin.. Kului vuosi, te kaksi erositte. hait minut käsiisi, revit haavat auki siis. -------------- 1998