(Tämä teksti on myös koosteessa vanhoja runojani. Tässä se on historiasyiden takia.)
NON STOP
________________________________________________
Hän istuu sängyllään ja ynisee,
Jalat, kädet pää heiluvat, taas ne vilisee.
Nuo pimeyden demonit, hänen silmissään vilisee.
Ne häntä käskevät, niin hän hourii.
Yksinään lukitussa huoneessaan pyörii.
______________________________________________
Sinä, ulkopuolinen. Et sitä tiedä vaikka hänen ikkunansa ohi kävelet.
Pysähdyt. - siinä olet, kuin tuoli rysähtää päin ikkunaa.
Ei se sinua hätkäytä, olet tehnyt juuri surman.
Olet matkalla pois, on taskussas pistooli.
Ladattu sellainen. Yksi luoti jäljellä oli.
Kunnes luoti tuo sinut metsässä tappoi.
Kuului vain pamaus.
Koittiko sinulle vapaus?
_______________________________________________
Pikkupojat ruumiisi löytävät,
Sillä he leikkivät.
Nuo lapset kieroonkasvaneet,
Heidän suolissaan virtaavat vieraat aineet.
Paloittelevat he ruumiisi leikin päätyttyä veitsillään,
Paistavat palat ja syövät ne mielellään.
Heidät napataan itse teosta,
Ja mielisairaalaan tuomitaan raakuudesta tuosta.
___________________________________________
heistä melkein jokainen itsensä tappaa, elämän jättää.
Vain kaveriporukasta tuosta yksi jäljelle jää .
____________________________________________
Hän istuu sängyllään ja ynisee,
Jalat, kädet pää heiluvat, taas ne vilisee.
Nuo pimeyden demonit, hänen silmissään vilisee.
Ne häntä käskevät, niin hän hourii.
Yksinään lukitussa huoneessaan pyörii..
_____________________________________________
tarina vuoden 1994 syyskuu tuotantoa
_______________________________________