Simo Pahulan Nettipäiväkirja

Simo Pahulan nettipäiväkirja
Joulukuu 2007

<< Marraskuu 2007 - Tammikuu 2008 >>
______________________

tää o mua.. vielä tänä vuonnakin

Uusin merkintä
avautuu
tuosta
tuoreimmasta
Simocamkuvasta

Tätä nettipäiväkirjaa ylläpidetty
09.05.2002 alkaen

Tää on osa
suurempaa kokonaisuutta:
Kotisivuni

Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

Kirjoitan, siis olen.
Tutustu tekstiarkistoonikin.
Myös kuvablogini on
tutustumisen arvoinen paikka

Simo Pahulan nettipäiväkirja toukokuusta 2002 - joulukuuhun 2007 ja eteenpäin.

On joulukuu - jälleen. Uusi vuosi on tulossa ja 2007 menossa pois. Joulukuussa minä vanhenen.

Tänään on ensimmäinen päivä joulukuuta 2007. Se tarkoittaa, että vietämme joulua 24 päivän kuluttua. Uusi vuosi 2008 tulee 31 päivän kuluttua. 31 on lukumäärä, joka on kuukauden päivien enimmäismäärä. Se on myös ikävuoteni lukumäärä. 31 vuotta 10 päivän kuluessa ja kello on nyt 9 51

Jos ajattelee kalenterisivua siten, että se ikävuosien lukumäärä näkyy vielä sivulla - niin vuoden kuluttua mä tipun pois kalenterista. Kellotaulu on toinen väylä katsoa ikäänsä. Ensimmäinen etappi on se 12 vuotta, sitten 24 vuotta. Eli tunneista pitää siirtyä minuutteihin. 31. minuutti kellotaulussa. Kaikkiaan niitä on 60 kappaletta. Eli vain 29 vuotta siihen, kun olen 60 vuotta ja sitten on vissiin enää jäljellä 30 vuotta elinaikaa tällä ruumiilla, näillä DNA:ssani olevilla ajastetuilla koodeilla. En ole tutkinut DNA:tani. Pitäisiköhän joskus..

On siis joulukuun ensimmäinen päivä. Kulutusjuhla voi alkaa. Joululauluja alkaa kuulumaan kyllin monta päivässä, jotta niihin saattaa kyllästyä jo ennen aikojaan. Joulukalentereiden ensimmäiset luukut avataan. Tiesittekö, että niitä on kissoille ja koirille omansa? Kaikkea on.

Marraskuu oli jotenkin rankka, ainahan se mulle on. Tein mitä tahansa. Syysmasennukseni huipentumat osuvat juuri sille kuukaudelle - joka vuosi. Toisinaan vain näytän sen muillekin ja toisinaan taas en.

Sellainen mä vaan oon. Yhdeksän päivää jäljellä siis syntymäpäivääni.

9? Yhdeksän, mitä muistoja voisi olla yhdeksästä. Lapsena joskus menin nukkumaan aina yhdeksältä illalla. Koulu alkoi joskus yhdeksältä aamulla. Ala-asteen tokarissa luku 9 oli harvinaisuus. Olisikohan kerran kolahtanut kuvaamataidossa..

Yhdeksän kellossa tarkoittaa aamun loppua tai yön alkua. Tosin nykyään "yö" on suhteellinen käsite. Jos jotain sattuu kolmelta yöllä, niin siitä puhutaan "kolmelta aamulla" tai jotain.

9 on odotuksen luku. Seuraavana tulee aina joku kymmenen. Yhdeksikön vastakohta taitaa olla luku yksi. Mutta yhdeksän on suurin yksimerkkisistä luvuista. 9

Vuosi sitten (02.12.2006 - Toinen joulukuuta. ) kirjoittelin juuri luvuista ja asioista mitä on kyseistä lukua vastaava määrä.

Joulukuun ensimmäinen, siis päiväni. Mä kävin s-marketilla hankkimassa sen s-verkkopankin tunnukset. Oli taas se jouluvalojen sytytysjuhla ja Jämsän keskuskatu oli liikenteeltä suljettuna. Eli pystyi kävelemään ihan keskellä pääkatua vapaasti. Markkinoilla se kun on ihmisiä täynnä.

Toi Radio ROCK on hyvä kanava, ja hyvä kun sain sen kuulumaan ihan stereoissa. www.radiorock.fi - kuuntele nettiradiota.

Huomenna vielä vapaata, sitten töihin. Tässä poiminta vuoden takaa, jotta lukemista riittäisi:

Elämän makuista päivää jälleen. Ensimmäinen adventtisunnuntai vuonna 2007. Sori, ei juttua uskonnosta tällä kertaa. Enkä ilmastoakaan käsittele, muuten kun sään puolesta. Tänään olisi voinut olla päivä, jolloin olisi tapahtunut asioita - mutta mä en niitä asioita tahtonut toteuttaa.

Current music: Sir Elwoodin hiljaiset värit - Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä. Tilanne: kynttilänvaloa, teetä sekä hiljaista musiikkia. Ulkona vesisateen rummutusta peltista ikkunalautaa vasten. elämä on läsnä.

Tänään minä suutelin naista. Mä osaan edelleen kuulemma suudella. Intohimoa, puheita tulevaisuudesta sekä tajuamista kuinka asiat vain pitää järjestää. Se on nyt, kun asiat pitää ajatella uusiksi - mutta samalla pitää realiteetteja yllä.

Oletteko koskaan suudellut ketään lumisateessa? Se tuntui hienolta. Entä marketin hississä taikka sillan alla? Hellyys ja sen antaminen on minullekin tärkeitä asioita.

Vaikka toisinaan mun mielipiteet ovat julmia. Mielipiteitä saa muuttaa tahtoessaan. Kuitenkaan muuttamatta musiikkimakuaan.

Mä täytän 31 vuotta 8 päivän kuluttua. Ajatuksia? Elämän puolivaiheessahan niitä pitäisi olla. Ja on niitä.

8 vuotiaana mun lapsuus taisi loppua, siis siten että aloin ymmärtämään asioita. Koulu alkoi tulemaan vaikeammaksi. Koulukiusaus, masennus, oppimisvaikeudet. niin.. nuorena mulla ei ollut helppoa. Koska mulla ei ollut vielä voimavaroja tai elämänkokemusta - jonka avulla selvitä.

18 vuotiaana mulla oli asiat melko sekaisin päässäni. Masennus, nuorisopsykiatrian haavat.. nuorempana mä mietin, etten koskaan täyttäisi 18 vuotta. No sitten mä täytin sen ikävuoden ja elämä jatkui.

28 vuotiaana mulla oli asiat hyvin. Nuoruuden lastit olivat poissa ja mä elin mukavaa elämää. Opiskeluaikaa, junalla matkustamista Järvenpään ja Jämsän välillä. Sama onnellisuus kyllä vieläkin on yllä. Tuolloin mulla oli sitä elämänkokemusta jonka avulla selvitä itseni kanssa.

38? en ajattele sinne asti. Elän hetkessä tai oikeammin sanottuna - elän kuukaudessa.

Tänään syömäni maksalootan parasta ennen - päivä osuu aikaan, jolloin olen jo 31 vuotta. Mitä siitä voisi ajatella? Eipä paljon mitään, kait.

Valitan jos välit osuvat tämän kertaisessa m erkinnässä väärin,mutta se johtuu vain siitä - että vasen peukaloni on kipeänä eikä sillä viitsi löydä välilyöntinäppäintä. Suuri paljastus: Se käyttää sanaväleihin pääosin vasenta peukkuaan.

Tänään satoi lunta, kävin illalla yhdessä tilaisuudessa eli kävelin iltaisia katuja pitkin. Ne tuntuivat jotenkin unisilta. Tai sitten mä olin väsynyt.

Peukalon tilapäinen vikatilanne voi johtaa yölliseen luuttuamiseen. Tärkeä sormi. Jälleen se ajatus, että kuinka jotain ei kaipaa vasta kun se on joko hajalla tai epäkunnossa. Sormi kyllä on terve jälleen parin päivän kuluttua, tiedän sen ja se varmaan riittää syyksi siihen, että jälleen sorrun tarjoamaan vanhoja - mutta silti ajankohtasia ajatuksiani.

Mutta nää on uusia joillekin ihmislle. Mitä mulle tänään muuta? Kaikki hyvin. harmittaa vain toi peukalo. Muutenhan mä olisin kirjoittanut tähän pitkästi.

Tutustu myös näihin:
Arkisto >> Muistot >>

sori tästä merkinnäntyngästä. Korjaan asian, kunhan toi peukalo tulee kuntoon.

Peukaloni on tänään parempi, mitä se oli eilen - kuten erään marketin tupakkapaikalla julistin. Sormen väri on nyt vähän vihertävä - joka on sen merkki, että se on paranemassa. Enää 4 päivää ja on 31. syntymäpäiväni. Ei voi mitään - minusta tulee vanha.

Musiikki tulee kuulokkeista, niihin se tulee internetistä. Pieni äänitehoste soi hyvin - musiikki tuntuu tulevan niin vasemmalta ja oikealta - kuten myös edestäni ja takaani. Mielenkiintoinen elämys.

Aivotoimintaa. Suljen silmäni mutta yhä kirjoitan. Kuuntelen musiikkia. Mitä ääni oikeastaan on. Siis tämä tuntuu kuten musa olisi pääni sisällä ja sitä ympäröivässä tilassa. Koska silmäni ovat nyt kiinni - niin voisinko nähdä musiikin. Se on kuulemma joillekin ihmisille luontaista. Maut ja äänet näkyvät heille oikeina näköaistimuksina.

..kuitenkin. Kirjoitan, sormet vain tietävät näppäimien paikat, ajatteluprosessi toimii. Liikehermostoni täytyy välittää tiedot siitä - mitä lihasta ja sormea pitää liikuttaa ja koska - nopeasti oikeassa rytmissä. Kun sitä ajattelee - että kuinka tää kaikki voi olla mahdollista, niin eipä sitä tajua. Se vain toimii jotenkin.

Sehän on siten - että tiedämme enemmän naapuriplaneetastamme - kun omista aivoistamme.

muistoja? Kyllä, niitä kolahti tajuntaan myös tänään. Unen aikana aivot suodattavat turhan tiedon pois ja tallentavat muistiinsa jotain asioita. Paljon tietoa mahtuu pääni sisään, mutta sen päätän itse - mitä tietoa mä annan ulos.

Olin 25 vuotta kun aloitin tämän nettipäiväkirjan. Paljon tapahtuneita asioita tällä välillä - ja olen osan niistä kirjoittanut tänne ylös .

Tutki vuotta 2007 tässä nettiviestoksessa. Valitan - tää uusin merkintä päättyy nyt kirjoittajan väsymyksen takia. Mutta peukaloni siis on kunnossa.

Paljon asioita, julkaisisiko ne jossain? Siis vanhat asiat voisivat palata takaisin. Kyllä - mä kerron nyt kotisivuiltani poistuneisiin teksteihin. Mitä muut ihmiset niistä ajattelevat? No - koska tämä on niin sairas maailma, että toisen ihmisen (a) tekemät asiat alkavat kiinnostamaan muita ihmisiä (b) vasta kun A kuolee pois.

En ole kuolemassa vielä pois, jotenka suosioni pysyttelee aika matalalla vielä seuraavat 50 vuotta - tai 60.

Puhutaan sitten ajasta, kerta aloitettiin aikamääreiden heittely. Tänään on 8. joulukuuta vuonna 2007 ja se meinaa, että syntymästäni on kulunut 31 vuotta kahden päivän kuluttua.

Eikös sitä aina miettiin synttäreiden aikoihin, että mitä on tullut saavutettua? Onko kaikki kuten kunnossa - että on saavuttanut ne asiat mitä tahtoikin saavuttaa siihen tiettyyn ikään mennessä? Olenko mä - asioita sen tarkemmin listaamatta - saavuttanut kaiken? No, en - mutta kai tässä vielä on aikaa.

Elämä on epäterveellistä, koska siihen kuolee varmasti. Ei auta, vaikka söisi terveellisesti ja liikkuisi määräysten mukaan. Eli polta röökiä tuntematta mitään huonoa omaatuntoa asiasta. Passiivisen tupakoinnin vastainen taistelu ja ne tupakkalait? Tuota.. saman annoksen syöpää aiheuttavia aineita saa liikenteen epäpuhtauksista, lisääntyneestä radiosäteilystä sekä kaikista niistä lisäaineista joita käytetään ruuissamme - jotta ne säilyisivät pidempään.

Kävin suihkussa. Siis koin pakottavaa tarvetta puhdistaa itseni, ei siinä mitään pahaa ole. Kaikkihan niin tekee. Välillä riisuvat itsensä alastomaksi ja kuuraavat ruhoaan saippualla, koskettelevat itseänsä. Koko tää kaupunki koskettelee itseänsä aina silloin tällöin. Sallittua toimintaa lukkojen takana.

Maailma tänään? Ampumavälikohtaus Helsingissä korvatunturintiellä. Katuosoitehan kuuluu kuten jouluun. Markkinajuhlaan. Jos lapselle ei anna muuta lahjaa kun halauksen ja sen, että kertoo että rakastaa tätä - niin se alkaa itkemään.

Tein sivuilleni uutta. Siis Gearth-videosoitin on sitä uutta. Löytyy sivustoni etusivun kautta. Kirjoitin myös jotain uutta LKS- osioon viime yönä. Lisääköhän se kiinnostavuutta, kun kertoo että teki sen yöllä?

Maailma. On löydetty uusi kobra-laji, jonka purema riittäisi tappamaan 20 ihmistä. Ratkaisu liikakansoitukseen? Ihmisiä kun alkaa olemaan liikaa, jotta tää planeetta pystyisi ruokkimaan kaikki.

Posiollakin on sattunut ammuskelutapaus. Vahvasti kännissä ollut mies oli tullut ulos asunnostaan illalla ja ammuskellut haulikolla. Tuon jälkeen hän meni takaisin sisään. Syy: naapurin lapset olivat heitelleet lumipalloja.

1000 kilometrin päässä Suomesta on sattunut maanjäristys, jonka voimakkuus on ollut 5.2 richteriä. Siitä ei kuitenkaan ole media uutisoinut.

Ehkä ei ole katsottu tarpeelliseksi uutisoida siitä. Mitähän muuta meiltä salataan?

Elämä syöksyy eteenpäin, se ei pysähdy. Asioita vain muuttuu uusiksi. Pari riviä johdantoa koostuu ajatuksista, joita vain kirjoitan sitä mukaa - kun niitä generoin. Peilausta. Kuvassa olen minä - 26 vuotta sitten.

Päivämäärä on 9.12 - huomenna on 31. syntymäpäiväni. Teen nyt siten, että katsoin kirjassani menneeseen ja sitten kirjoitan nykyset ajatukset - siis päivitystä mietteisiini. Aloitan vuodesta 2002 - koska tämä nettipäiväkirja ulottuu sinne saakka.

9.12.2002 mä lopetin tupakanpolton (alkaakseni taas joku vuosi taaksepäin) Koulumuistoja. Mulla meni hyvin, vaikka silmälasimuotini olikin hirveä. Niin.. ja nopeasti lisätietoa: Mä palautin juuri tähän nettipäiväkirjaan myös kuukauden joulukuu-2002. Mä käsittelin tuolloin tupakoimistani, jonka kyllä olen aloittanut ja päättänyt monesti tuon vuoden 2002 jälkeen.

Tilanne nyt? ehkä voisin jälleen aloittaa. Ainakin mä poltan silloin, kun joku tarjoaa savukkeen.

Vuosi 2003.. Ei syntymäpäivätunnelmiä ja ihan vain sen vuoksi, että kone oli toisella puolella suomea tuolloin. Löytyi ihan kiva muisto sen hakumatkasta 12.12.2003 - Hänellä ei ollut matkatavaroita. Tuolloin todellakin sain toteutettua yhden toivetekoni. Siis lähteä toiselle puolelle Suomea ilman matkatavaroita. Mä olin tuolloin 27 vuotta.

Vuonna 2004.. 10.12 oli todellakin tapahtumarikas ja loistava helmi muistoissani, joita seuraava merkintä kuten valaisee muillekin: 10.12.2004i - Nyt - illalla. mielenkiintoinen, tapahtumarikas syntymäpäivä. Päätöksillä on tapana kuten muuttua asioiden muuttuessa. Tuolloin mulla oli hommia opinnäytetyöni kanssa. Opiskeluelämää. Joo.. aika kultaa muistot. Suuret suunnitelmat murtuivat reaaliteettiasioihin. Se oli viimeinen synttäripäivä siellä. Jotenkin ne suunnitelmat tietty olivat sitä luokkaa - että hain niillä mahdollisuutta jatkaa siellä. Vaikka opiskeluja - ettei tarvitsisi palata takaisin Jämsään.

No mä palasin tänne ja nyt hoidan työkseni mm. Jämsän Alkon pullonpalautusta, kun se on siinä s-marketin yhteydessä. Niin.. mä valmistuin siis tietohallinnon ja toimistopalveluiden merkonomiksi.

Vuonna 2005 olin työtön työnhakija. 10.12.2005. Pakko tehdä lainaus sieltä
"..Onneksi päivämäärä ei tänään ollut 10.12.2006 sillä se tarkoittaisi, että olisin 30 vuotta vanha mies.."

No, hei Simo. Mitäs nyt kun sä oot huomenna 31 vuotta vanha mies? - taidan vastata tuohon vuonna 2009.. Ajatukset ovat suuria. Tuntuu kuten elämä kyllä järjestyy, mutta toisaalta sitä vain tahtoisi olla nuori aina vaan. Ruumiini? Toimii kyllä vieläkin ja ehkä vähän paremmin. Kiitos fyysisesti raskaan työni.

Vuonna 2006? Olen muistanut kertoa, että tuolloinhan mä todella kirjoittelin muutoksesta. Täytin 30.v tuolloin. No, linkitetään sekin tähän. 09.12.2006i - Pyykkipäivää

Nyt, vuonna 2007. Päivämäärä on siis 9.12 ja kello on 23:15 Kolme varttia aikaa syntymäpäivääni. Se on työpäivä, luvassa on tihkusadetta ja tuulista. Sanomattakin on selvää, että taivas on pilvessä. Eli tänä vuonna sää on sellainen, jonka olisin suonut vuosi sitten olevan sään. Hei, mähän jotenkin sekosin tossa lauseessa..

Tuotakaan kuvaa ei ole pitkään aikaan näkynyt kirjassani. Kas, siinä on se vakiolause jolla kuittaan asioita.

Huomista ajatellen voisin soveltaa uusinta sanaparia, jota viljelen. Kyllä se siitä..

Jos seuraan tyyliä, jota sivusin vuosi sitten eräässä merkinnässä tässä nettipäiväkirjassa, niin tämä on ensimmäinen virke jonka olen kirjoittanut 31 vuotiaana.

Se saapui tänään postin mukana, Kotiteollisuuden levy seitsemän. Uutta mieleistä musiikkia, synttärilahja. Jos tässä vielä ostaisi myös tallentavan digiboksin, koska se on pakkohankinta.

Minun pitäisi tarjota kait tässä muille ihmisille mahdollisuutta toivottaa minulle onnea puhelimen välityksellä. Sori, suljin kännykkäni. Joku sanoisi, että "sä oot taas tolla tuulella" No, ok - mä oon sitten tällä tuulella.

voisin käsitellä sadalla rivillä elämääni ja selvittää muille ihmislle ajatuksiani. En tee nyt niin. Mikä nyt kiinnostaisi? Ehkä käsitellä tuoreita uutisotsikoita tyylilläni.

Al Gore on saanut sen Nobelin rauhanpalkinnon ilmastonmuutoksesta tiedottamisesta. Ilmastonmuutos on totta, nämä mustat joulut Suomessa ovat siitä varma merkki. Meret nousevat, jäätiköt sulavat ja saastutus jatkuu aina vaan. Suurvallat vain syyttelevät toisianta kiistassa suurimmasta saastuttajasta kuten lapset hiekkalaatikolla. Sun syy! - Ei ku sun syy!

Vielä tässä potkitaan monet hiekkalinnat matalaksi, ennenkun maapallo toipuu ihmiskunnasta.

Pienet saarivaltiot pelkäävät ilmastonmuutoksen tuottamaa merien pinnan nousua. Kas, kun kotomaa muuttuu merenpohjaksi - niin se ei ole kivaa. Tervetuloa ilmastopakolaiseksi toisten nurkkiin.

Ilmastokokouksia kyllä järjestetään, mutta nillä ei ole mitään muuta vaikutusta kun saada osallistuvat näyttämään hyviltä, mikä tukee heidän uudelleenvalintaansa.

..olen muistanut kertoa tässä kirjassani siitä, että perustan maailmankäsityksen tieteellisesti - en siis usko yliluonniseen.

Järki jyrää, mutta silti itsensä voi saada pelkäämään yliluonnollisia asioita - jos niistä tulee luettua ja sitten mietittyä vaikka silloin kun ei saa unta. Mistä löytyisi siis kummitustarinoita? Tietty internetistä. Wikiartikkeli

Käsittelen tänään siis aivojani, upotan niihin tietoa kummitustarinoista ja kun olen kylliksi siten tehnyt - niin tarinoihin kuten alkaa uskoa siten - että ne pyörii mielessäni. Eli aivot alkavat muodostaa hallunasaatioita pelottamaan itseänsä.

Sen alkukantaisen pelkotilan voi saada aikaan - vaikka kuinka järki sanoisi että kaikki mitä kuulee tai itse näkee, niin ettei se ole totta.
Testaa itsesi:
tutustu sivustoon, joka tarjoaa Kummitustarinoita Kauhajoelta ja muualta.

Kun tarinan lukee, niin sitä alkaa kuvittamaan mielessään. Tuntematon pelottaa - kaikelle pitää olla luonnollinen selitys. Luonnollinen, eli järkiselitys tapahtumalle. Kuten se, jos vaikka televisio päästelee naksahdusääniä ollessaan suljettu ja virrattomana - niin se johtuu lämpötilan aiheuttamista muutoksista laitteen muovikotelossa. Vanhat talotkin päästelevät ääniä sopeutuessaan joko lämpötilan muutoksiin tai huoneessa kävelijän painoon.

Puut voivat toisinaan huojua itsekseen, mutta sanomme sitä tuuleksi. Eli että näkymätön ilmamassa liikkuessaan puskee puiden oksia liikkumaan. Järkevä selitys. Jos on väsynyt, niin sitä saattaa mieli tehdä temppujaan. Jokainen on kuullut jonkun kummitustarinan ja kuulessaan kuvittanut sen. Noi mielikuvat ovat syöpyneet alitajuntaan henkilön tiedostamatta sitä. sitä sanottiin raketin jättämäksi savuvanaksi

sitä sanottiin raketin jättämäksi savuvanaksi

UFO-tarinat? Saattavat olla totta ja niiden järkiselitys on kaukaa haettu, mutta silti mahdollinen. Sen voi tiivistää näin: Ihminen keksii aikanaan aikakoneen. Tulevaisuudessa ihmiskunta asuttaa myös naapuriplaneetat ja niiden olosuhteet muuttavat ihmiskehoa jo muutamassa sukupolvessa toiseksi. Esim. Kuussa on lievempi painovoima, joten ei ole tarvetta isoille ja vahvoille luille kuten maassa. Jos joskus ihmiskunta asuttaa myös sen Pluton, jossa on toiset olosuhteet - niin ihmisen ruumis sopeutuu siellä vallitseviin olosuhteisiin.

Tekniikka kehittyy koko ajan. Jo nyt tiedetään kuinka aikamatkailu saattaisi olla edes teoriassa mahdollista. Humanoidit kuvatavaan aina ihmismäisiksi. Ne saattavat olla ihmiskunnan jäseniä kaukaisesta tulevaisuudesta. Mutta koska ne mielletään samaan katekoriaan kummitusten kanssa, niin - kappas vaan. Olen saanut itseni epäilemään käsitystäni maailmasta.

Kattilat saattavat pudota hyllyrakenteen pettäessä joko lahoamisen tai metallin väsymisen kautta. Lämpötila saa esineet laajenemaan ja supistumaan hivenen. Siitä johtuu ne naksaukset ja pamaukset eri laitteiden koteloissa tai lämpöpatterissa.

Elämälle sopivia planeettoja pystytään paikallistamaan avaruudesta, niitä kutsutaan eksoplaneetoiksi.

Mutta.. mitä jos kaukaisessa galaksissa joku katsoo yötaivaalle ja näkee meitin galaksimme, jossa me katsomme tuota kaukaista galaksia. Mietimmekö silloin samaa?

Pohdintaa siitä, kuinka se on sivilisaation taantumisen merkki

kun uskonto alkaa ohjata tiedettä ja siten evoluutiototuuden opettaminen koulussa kielletään.

uusimmassa tieteen kuvalehdessä oli kiinnostava artikkeli tieteen ja uskonnon historiasta, kuinka tiede erosi uskonnosta. Ennenhän esim. maantiede oli perustui raamattuun, oli vain kolme mannerta - koska raamatussa sanottiin niin. Uskonto on hyvä ja kaunis asia - kunhan sitä ei vain sotketa tieteen kanssa yhteen. Evoluutioteorian opetus kielletään, koskahan alkaa palamaan ekat noitaroviot uudestaan?

Siitä puhutaan evoluutioteoriana, vaikka todellakin oikea termi olisi käyttämäni evoluutiototuus.

Pohdintaa siitä, kuinka pelottavaa on upota digitelkan maailmaan, juuttua maksutelevision orjaksi tallentavalla kovalevysoittimellaan.

Ostin tänään sen tallentavan digiboksin. Hyvä ja pakollinen laite, jotta telkan katseluni ei alkaisi määräytymään ohjelmatietojen mukaan. Sietä löytyi 15 kanavaa - myös joku jeesusteevee. Näky lähettävän suomeksi tekstitettyä uskontopropagandaa lastenohjelman muodossa. Kai sitäkin joku tarvitsee, itse en. Tuo, että nyt 2000 - luvUlla Aletaan josSain päin maailmaa hylkäämään evoluutio-oppia koska sitä ei lue raamatussa - niin se vain lisää tahtoa olla uskomatta mihinkään joka vääristää totuutta. Pian varmaan kirjoitetaan historian kirjojakin uusiksi, piilotellaan epämiellyttäviä tapahtumia.

Minua kiinnostaa dokumentit ja tiedeohjelmat. Boksin kautta minulle avautui suuri tarjonta niitä, voin tallentaan laitteella kahta kanavaa katsoessani kolmatta. Televisiosta siis ajan kuluessa - kunhan talletan vain tarpeeksi hyvää - niin telkasta tulee vain hyvää ohjelmaa. Jäänkö koukkuun vaiko en. Historiadokumentit, luonto-ohjelmat, matkajutut .. yms. kiinnostavat. No, nythän mä voin tuijottaa niitä.

Voisin tarjota aivan lähitulevaisuudessa myös mietteitä siitä, kuinka jälleen ilmastokonfrenssista tuli floppi. Ilmastonmuutos tappaa meidät kaikki - joko suoraan tai sitten välikäsien kautta - eivätkä suuret päättäjät edes välitä. Raha ja ahneus ovat voimat - uudet jumalamme, jotka hallitsevat tätä maailmaa kohti globaalia massasukupuuttoa.

Voiko sitä ajatusta paremmin kiteyttää? Noinhan se menee. Grönlanti sulaa nykyään ennätysvauhtia, niin tekee myös etelämanner - pingviinit ovat sukupuuton edessä. Samoin jääkarhut sekä sadat muut eläinlajit. Surullisia uutisia on siis tiedossa, myyviä sellaisia - koska ne vaikuttavat ihmisten tunteisiin.

Vain ajatuksia. Kotisivuillanihan mä niitä jakelen. Kyllähän mä teidän sen, että ajatuksiani maailmasta aletaan arvostaa vasta kuolemani jälkeen. Niin.. eipä kiitokset mielenkiintoisista mielipiteistäni mua lämmitä sitten, kun olen uurnassa tuhkana.

Kaikki meistä haluaa valkoista joulua.

Tilatkaa siis lomamatka lappiin, sillä eteläsuomessa ei todennäköisesti enää koskaan, ennen seuraavaa jääkautta, ei tule valkoista joulua. Onneksi lappiin pääsee nopeasti lentokoneella, olemalla osanen lisääntynyttä lentoliikennettä ja se kerosiinivanahan ei sitten mitenkään ole osasyyllinen siihen, että ihmiset matkustavat lappiin nauttimaan valkoisesta joulusta - koska etelässä sataa vain vettä taikka sitten lähtevät etelän lämpöön, kun eivät tykkää lumisateesta? Siis silloin satunnaisesti kun sitä sataa.

Joulu on tulossa, parin viikon päästä ihmiset tuhlaavat rahaa tuotteisiin ja tavaraan - jotka sitten voivat sytyttää palamaan ja tuhota. Puhun tietty uudesta vuodesta. Silloinhan tää kirkosta eronnut kansa pommittaa taivasta iloisin tulin.

Joulu on jeesuksen syntymäpäivä, jolloin yhdessäolo ja
rauhallisuus ovat valtteja. Lahjoilla ei niinkään ole merkitystä, vaan
yhdessäololla ja hiljaisuudella sekä hartaudella..

Eipä toimi toi ajatus tässä nykymaailmassa. Jouluna saadaan lahjat, tuijotetaan perinteiset ohjelmat telkasta - syödään ruuat ja joulusuklaat. Yksinäisille joulu on toisinaan musta joulu. Itsemurhia tulee olemaan tänäkin jouluna - ehkä vielä enemmän mitä koskaan. Ja vain sen vuoksi, että tää maailma on mennyt mihin se menee.

Köyhälle yksinäiselle heikkokuntoiselle ihmiselle televisio on vissiin ollut tosi tärkeä laite. Jos on niin onnekas, että sattuu asumaan kaapelitelkan vaikutusalueella - niin ei ole tarvinnut tuhlata ruokarahojaan boksiin. 50 e on suuri raha joillekin.

Myymme joulu-olutta. Viinaa hamsrattiin varastoon sen Alkon lakko-uhan

vuoksi. Eli tässä kuussa ihmiset myös juovat. Perheväkivaltaa, hirmutekoja.. Saamme lukea niistä koko ajan lööpeistä.

Tosi-telkan sankarit paistattelevat lööpeissä suuri hymy kasvoillaan.
Ohjelmia markkinoidaan suosikki-ohjelmiksi - vaikkei niiden ensimmäistäkään jaksoa ole esitetty, joten ihmisille tulee alitajuinen pakko nähdä ohjelma - jottei vahingossakaan jää paitsi jostain.

siis jollain tasolla hakevat siten hyväksyntää. Että katsovat samaa. mitä muutkin. Lifestyle-ohjelmat, Tosi-tv, visailut, bb..

Niin.. Eihän tässä enää mitään Kristusta tarvitse, onhan meillä televisio.

Kumman maksat mielummin: TV-lupamaksu vai kirkollisvero?

Päivän sitaatti kappaleesta Vieraan sanomaa, esittäjänä Kotiteollisuus:

"Ei lapsena ikinä eksynyt metsään -
vaikka tahtoikin.
Nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo -
tai vaikka tahtookin"

http://www.darklyrics.com/lyrics/kotiteollisuus/7.html#2

Olotilani nyt. Jotenkin virittynyt, selkääni palelee. Tunnen olevani virkeä vaikka

kello on vartin yli puolenyön. Oma nukkumarytmini, sisäinen kello. Televisiosta tuli todella mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu ohjelma unesta ja unettomuudesta.

Harvoin joku ohjelma todellakin vangitsee. Loistavasti leikattu systeemi, kyseessä oli sen ohjelman ohjaajan tarina unettomuudestaan ja siitä - miten saa kaiken tehtyä paremmin yöllä. OK. itsekin olen nyt valveilla yöllä. Töihin ei ole mentävä vasta kun iltapäivästä - joten on mahdollista valvoa. Toinen ja se suurin lisäsyy tälle on se - että mä nukuin tuossa päivällä. Neljän tunnin päiväunet.

Herääminen. Se on joskus - ainakin itselleni outo prosessi. Siis jos onnistuu tulemaan tajuihinsa juuri silloin, kun aivot eivät ole vielä heränneet valvetilaan. Jos unessa on puristanut jotain esinettä, niin se tuntuu vielä kädessä - vaikka tietääkin sen olleen unta, mutta kuitenkin sen tuntee. Ja sitten kun liikuttaa sormiaan - niin tunne katoaa.

Kun herää - niin silloin ihminen on oudossa tilassa, ei vielä täysin toimintakykyinen, asioita pitää hakea aivoistaan. Eli paljonko kello ja missä kello on, etenkin toisinaan toi jälkimmäinen tieto on hukassa. Se on kuten valoja syttyisi eri järjestyksessä. Eli pikkuhiljaa herää todellisuuteen.

En ole pitkään aikaan valvonut 48 tuntia. Muistan vain siitä sen, että todellisuus ja unenomaisuus sekoittuvat aika pahasti silloin, kun olen valvonut liikaa. Sehän on todistettu tosi asia, että valvominen aiheuttaa samat oireet - kun humalatila. Aivot eivät toimi täysillä josseivat saa levätä ulkopuolisilta ärsykkeiltä. Tosin nukkuessamme toi kuuloaisti kyllä toimii, se ei lakkaa - vaikka toisinaan kun ennen kun nukahtaa ja kuuntelee kellon tikitystä - niin tikitys alkaa kuten muodostamaan sanoja päähän, mantraa siis.

Kellon tikitys. Mulla on seinälläki tikittävä kello, joka aluksi tuntui siltä - että teen sille jotain, jottei tikittäisi. No nyt mä en voi oikeastaan olla ilman sitä tikistystä, koska se on sentään jotain säännöllistä ääntä jota kai sitä tarvitsee jotta tulisi joku alitajuinen turvallisuuden tunne.

Minusta nyt alkaa tuntumaan, että olen väsynyt. se saattaa tietenkin näkyä myös tuottamassani tekstissä. Suljen silmäni, sillä pystyn kirjoittamaan näppäimistöllä ilman mitään näköhavaintoa. Ainakin tää onnistuu silloin, jokseenkin pirteä.

Usein sitä vain ajattelee, että kuinka tämä toimii? Siis että tämä ajatus, jonka mä muodostan - niin se siirtyy reaalialassa suoraan koneelle sormien kautta. Sormet tietävät missä mikin painiki en. Ei sitä tarvitse ajatella. Sit vain kuten tuntee sen kaavion mielessään. Siis näppäimistkartan. Jos nyt avaan silmäni, niin tämä tekstni - jonka tuotin - niin jos siinä on virheitä - niin se tarkoittaa että olen väsynyt kylliksi, jottei aivotoiminta ole aivan oikealla tasolla.

JA virheitähän tuossa näkyy olevan. Eli alan kaipaamaan lepoa. Eli tämä unettomuus lakkaa kohta.

Miltähän tuntuisi olla kuukauden ilman mitään mediaa, ettei kuulisi uutisia mistään. . Kai rauhoittavalta.

Yöaika. tää on kuten irtiotto ajasta. on pimeää ja rauhallista. tekstiarkistostani suurin osa on kirjoitettu öiseen ja iltaiseen aikaan.

Voiko se olla todellista, johon minä en usko ja joka voidaan todistaa nykyisillä tutkimuslaitteilla harhaksi?

JIM- digikanava lähetti tuossa taannoin Totta vai Tarua - ohjelman, jonka katselin juuri tallentavan digiboksini kovalevyltä. Loch ness ja muut järvi kautta merihirviöt ~ hirmuliskojen vielä elossa olevat jälkeläiset - eli dinosauruksien joukkotuhosta 65 miljoonaa vuotta sitten pelastuneet populaatiot.

Jotkut alueet Afrikassa eivät ole juurikaan ilmastollisesti muuttuneet miljooniin vuosiin. Eli voisi olla täysin mahdollista, että jossain vaikeapääsemättömässä paikassa asuisi jotain jota tiede ei tunnista?

Pidän noista ohjelmista, jotka horjuttavat hivenen maailmakäsitystäni. Tosin mahdolliset merihirviöt saattavat olla todellisia. Koko ajanhan löydetään uusia eläinlajeja ympäri maailmaa - siis joku elukka löytyy ennen ihmiskunnan aiheuttamaan sukupuuttoa sillekin lajille.

Pitää muistaa se, että jokainen ihminen muodostaa käsityksensä siihen - mitä uskoo sen mukaan mitä on nähnyt ja vielä jos sillä näköaistimuksella on ollut myös todistajia - siellä on jotain, jonka kaikki näkee mutteivat pysty selittämään sitä.

Planeetallamme on vielä salaisuuksia, joita pikkuhiljaa aletaan tietämään. Vain 1000 vuotta sitten ei tiedetty Amerikasta mitään. Oikeastaan tämä on tylsää aikaa, sillä enää ei voida löytää uusia mantereita. Kaikilla kohteilla on GPS koordinaatit.

Telepatia? Ehkä totta. Kummitukset, eivät totta - mutta lukemalla kummitusjuttuja (viittaus) voi saada itsenstä uskomaan niitä, varsinkin jos lukee niitä yöllä.

Haamut - eli kummitukset ovat yleisen selityksen mukaan kuolleiden ihmisten sieluja, jotka eivät ole vielä päässeet eteenpäin j o n n e k k i n. Että sielu jäisi johonkin "geeliin" kiinni, josta käsin hänellä olisi aikaa käydä elävien valtakunnassa. Tuo ajatus on mielestäni erittäin epäuskottava, sillä ihmisellä ei ole sielua. Kyse on vain kehittyneen aivotoimintamme aiheuttaneesta lieve-ilmiöstä jossa me itse yritämme keksiä selitystä sille - että miksi olemme täällä, onko tällä kaikella jokin tarkoitus? Kysymykset, joihin selittyy uskonto. Uskonnollisuus ja aivojen kehittyminen ovat liittyneet paljon toisiinsa. Se hetki, kun alkuihminen tajusi että kuollut lajikumppani ei ole potentiaallista ravintoa, vaan jotain suurempaa - niin se oli lähtölaukaus aivojen evoluutiolle ja sitä kautta tien avaus sivillisaatioomme. Eli puhekielen kehittymiseen yms. muuhun evoluution kehitykselle.

tiede selittää, että kaikki - koko universumi - lähti liikkeelle alkuräjähdyksestä. Eli yhdestä supertiiviistä pisteestä. Kuka sen aineen siihen pisteeseen toi? Ehkä joku korkeampi voima. Universumilla on muoto, puhutaan avaruuden laajenemisesta. Jos joku asia laajenee, niin se suurenee. Mutta avaruuden tapauksessa, minne?

Universumin ulkopuolella on mitä ja missä koko universumi - avaruus, galaksit ja auringot - sijaitsevat? Mitä on kaiken ulkopuolella.

Maapallo on vain pieni paikka verrauttuna universumiin. Mitä siellä on? Onko siellä se kuuluisa taivas vai helvetti? Alkaako tämä ateisti uskomaan johonkin nyt?

On paljon helpompaa olla uskomatta jumalaan ja 10 käskyyn, niin synti ei tunnu pahalta - joten voi elää elämänsä kuten tahtoo.

Entä jos kristinusko perustuukin vain jonkun unohdetun kansakunnan mytologiaan? Keskiajalla uskonto oli arvossaan, jos joku pulikoi vastaan - niin se tapettiin noitana.

Meidän kristinuskonto - johon minutkin on opetettu - toimii sitenkin, että elää vaikka kuinka synnissä elämänsä ja kuoleman hetkellä vain pyytää anteeksi - niin pääsee taivaaseen, googlopleksian verran valovuosia avaruuden rajalle - (suurin tunnettu luku http://fi.wikipedia.org/wiki/Googolplexian ) eli kauaksi.

Kai sitä itsekin tahtoisi uskoa parempaan, mutta vasta kun todistetaan tieteellisesti korkealta taholta - että raamatun tapahtumat ovat totta - niin sitten minunkin täytyy ajatella maailmankäsitykseni uusiksi.

Eli on olemassa keinot saada minut uskomaan uskontoomme. olen siis huono ateisti.

Joo.. tässä pitkästä aikaa hurahduin tuon html:n ääreen. Siis tein töitä kotisivujeni eteen. Loin viimein sen hakutoiminnon - joka käyttää Googlea. Mielenkiintoista vain se, että kuinka sekaisin sitä voi luulla menevänsä kun puuhasteleen koodin kanssa. No tätä kirjoittaessani muistan yhden parametrin - joka voisi toimia tän nettipäiväkirjan puolella paremmin..

Jep. Ja kun vähän tein kooditusta, niin sain sen haun toimimaan loistavasti tämän nettipäiväkirjan yhteydessä. Siis jos henkilö tahtoo lukea ajatuksiani vaikka taannoisesta Jämsän surmasta - niin hän kirjoittaa hakukenttään "jämsän surma" ja google etsii kotisivuiltani kaikki joissa sitä käsittelen. Personoitu haku - ei hae kun mun sivuilta. Katso hakuohjetta.

parametrit vaihdettu lähdekoodiin. "alastonosa" muutettiin "merkinta" ja nyt homma näyttää paremmalta - mitä oli.

Mistähän sekin freimin nimi tuli " alastonosa" koko nettipäiväkirjani on rakennettu kolmen freimisivun varaan. Jako on muodostunut pakolliseksi , sillä jos muuttaisin systeemiä - niin moni linkki ei enää toimisi.

hakutointoa tähän olen kaivannutkin. Ja nyt sellainen on. Kaiketi siitä on muillekin jotain iloa. 7 vuotta nettipäiväkirjaa - niin siihen on tullut kirjoitettua paljon asiaa ja muistoja. Esim. Jos mä tahtoisin nyt vaikka muistaa jonkun kaupassakäynnin vuosi sitten, niin tarvitsee vain kirjoittaa hakusana ja laittaa haku toimimaan.

Olen kirjoittanut tätä teosta jo kohta seitsemän vuotta. Paljon ajatuksia ja muistoja, tekstiä tekstin päälle ja aina välillä syntyy sensoroitavaa materiaalia. Sensuroin toisinaan kirjaani - sori siitä.

Kyllähän mä tiedän sen, että tämän nettipäiväkirjan kiinnostavuus kasvaa vasta sen jälkeen kun mä delaan. Niinhän käy aina. Kun ihminen kuolla kupsahtaa - niin hänen tuottamansa työ, taide ja kirjallinen tuotanto alkaa kiinnostamaan muita ihmisiä.

Kyllä on ollut mielessä tehdä toi hakusysteemi tähän kirjaani jo pitkään - mutta tuossa toissapäivänä koin oudon innostuksen tutkia lähdekoodia ja tulkita merkit oikeaksi. Googlen personoitu haku. Hienoa.

Katsoin tänään televisiosta (http://www.jimtv.fi/dokumentit.asp )
dokumentin siitä, kuinka Yhdysvalloissa toi Sacramenton kaupunki voisi kokea saman kohtalon, kuin New Orleans. Ilmaston lämpeäminen tuo rajumpia myrskyjä, joihin ei osattu varautua kun täkäläiset tulvavallit rakennettiin.

Eli ilmastonmuutos tuottaa heille pahaa - suurin saastuttaja - eikä New Orleanskaan opettanut mitään.

Jouluun on vain neljä päivää aikaa. En ole saanut joulufiilistä tänäkään vuonna. Ehkä aattona tapahtuu se ihme - että mä jotenkin saan joulufiiliksen päälle. siis jos..

Vuosikin alkaa olemaan lopussaan. 2007. No, on ollut hyvä vuosi itselleni kun on ollut töitä. Maailma on vain hitusen kylmempi paikka nykyään. Jokelan kouluammuskelusta on vähän yli kuukausi aikaa. Hyvä ,ettei siitä ole mediassa kuulunut sen enempää. Muistaakseni se oli Jokelalaisten pyyntö medialta. Ettei enempää revittäisi haavoja auki. Jaksamista sinnepäin.

Eilen mä katselin televisiosta sitä Jimin häkeillyttävimpiä videoita. Sieltä tuli juttu rantaan ajautuneesta valaasta, joka paikalliset ihmiset yrittivät pelastaa. Tilannetta pahensi se, että vuorovesi vetäytyi. En tiedä miksi juuri se juttu vaikutti tunteisiini täysin. Siis yllätyin itsekin että silmät kostuivat. Ehkä se on vain sen merkki, että joku asia toimii aivoissani. Ehkä liian hyvin.

"Tunteet pinnassa" - olo on kyllä tuttu kaikille. Miksi se valas-video sitten vaikutti minussa niin voimakkaasti? Ehkä tilanteen surullisuus, lähikuva valaan silmästä tai itse koko tilanne videolla. Olikohan vielä läheisen aluksen ankkuriketju kietoutunut valaan pyrstön, hännän, takaevän ympäri. Vai mikä liekään se oikea nimitys sille, mihin kala päättyy? Mutta kaikki ymmärsivät ajatuksen sen tarkemmitta anatomian luennoilta.

Se oli kolme vuotta sitten ja nyt on nyt. Aika kiitää aika nopeasti. Sanaleikkiä.

Jokainen meistä kuolee joskus tulevaisuudessa, muttei viihdeteollisuus tee asiasta muuta kuin

menestysleffan - siis jos kuolemaamme liittyy joku suuri tragedia - jolla voisi lypsää ihmisiltä rahat pois. Tunteisiin vetoava skeida kun uppoaa.

Tunteisiin vaikuttavan televisio-ohjelman voi luoda tuosta vain. Käytössä kun on ääni ja kuva. Visuaallisia elämyksiä rantaan ajautuneista valaista, öljykatastrofiin juuttuneista linnuista. Pikkulapsista joita on haastateltu jonkun luonnonmullistuksen jälkeen - että nämä itkien kertoisivat olevansa ainoa henkiinjäänyt koko perheestään. Vielä kun pelotteltaisiin ilmastonmuutoksella, niin siitähän tulisi hyvä ohjelma. Extrana videoita, joiden katsominen etoo - mutta siksihän niitä ihmiset tuijottaa. Koska se kiinnostaa, vaikkei kukaan sitä tunnusta.

100 kanavaa 24/7 on kansanterveydelle aika kiva asia. Formaattiohjelmia, jotka saalistavat katsojia heidän luontaisella pelolla jäädä paitsi jostakin - jäädä hylkiöksi. Formaattiohjelmia, jotka pakottavat ihmiset television eteen näpyttelemään äänestystekstareita. Siitä on tullut uusi sosiaallisen elämän keskikohta. Media, televisio, internet, tosi-televisio.

Maailmanlopun rakennusosia asetellaan paikoilleen uutissähkeiden rivien välissä. Rotuerottelua sivistysmaissa, muttei sillä nimellä tietenkään. Sehän olisi historian toistamista. Meillä on tekniikka, jolla voidaan havaita vammaiseksi syntyvä sikiö jo varhain - jotta ongelma voidaan poistaa. Ongelma? Tietenkin. Yhteiskunnalle maksaa vammainen ja sairas ihminen enemmän kun terve, ns. normaali yksilö. Kaikessa tahdotaan säästää rahaa, vaikka joistain kohteista säästäminen tuo lisäkuluja tulevaisuudessa.

Yhdysvallat, maailman pomo - alkaa rakoilemaan. Osavaltiot kapinoivat ympäristöasioissa keskushallintoa vastaan. Odotettavissa on suurempia myrskyjä ja katastrofeja mitä Katrina oli. Sen jäljiltä New Orleans ei ole enää sama kaupunki. Irakin sota jakaa mielipiteitä rajusti - se alkaa näkymään jo Suomessakin pyörivissä televisiosarjoissa. Nyt ympäristöasioihin on havahduttu, kun maastopalot polttavat ihmisen kodit matalaksi ja hurrikaanit kyntävät kaupungit mäsäksi. Rahaahan menee uudelleenrakennukseen aika paljon, ja sitten keskushallinto väittää - ettei ole varaa torjua ilmastonmuutosta. Kaiken lisäksi joissain täkäläisissä kouluissa ei opeteta enää evoluutioteoriaa. - siis totuutta.

Suomessa on pakko kuljettaa suuria määriä tavaraa rauta- ja maanteitse, jotta homma toimisi. Logistiikkahan tätä maata pitää pystyssä. Mutta jostain syystä ei ole rahaa niiden väylien kunnossapitoon - joita tää harvaanasuttu maa tarvitsee selvitäkseen. Psykologin palveluista karsitaan, koulujärjestelmä nykii.

Terveydenhoitopalvelut karsitaan pois. Toivotaan, että sentään tulevaisuudessa on jotenkin järjestetty kuolleiden keruu. Kas, kyllä ihmisiä alkaa tässä maailmassa kaatuilemaan. Työelämä on sitä - että ihmiseltä vaaditaan paljon - mutta palkka ei nouse mihinkään. Se johtaa lakkoihin, joilla vaaditaan lisää liksaa. Työelämä stressaa ihmisiä kuten valmistaen heistä hermoraunioita. Jotenkin pitää pärjätä.

Jossain voi kuitenkin säästää - vissiin kun tätä menoa tää systeemi menee -
niin pian on suositeltavaa ajatella ihmisenkin olevan kompostoitavaa biojätettä. Säästyy ainakin hautauskulut. Uskonto? Ihmisethän eroavat kirkosta koko ajan. Uskonto koetaan rasitteeksi. Syntikäsitykset haittaavat elämää täälläpäin.

Antaudutaan median kitaan, ehkä se voisi antaa lohtua tässä maailmassa. Ehkä siksi tosi-tv on suosittu nykyään.

Ulkolämpötila +0.2c. On siis lämmintä ulkona. Tänään on jouluaatto. Uutisten mukaan joka viidennelle tämä on vain pidennetty viikonloppu. Mulle tää on työpäivä. Kai ihmisistä se joulufiilis tarttuu, ne ovat kuulemma iloisempia mitä muuten. Onhan joulu.

Tuossa päivemmällä oli n. tunnin sähkökatkos. Oikeastaan aika rauhallinen hetki elämässä. Sai levätä. Ei hurissu jääkaappikaan. Taatusti monen päivän pilasi se, koska sähkö on tärkeätä nykyelämällemme. Edes pieni katkos saa aikaan paljon surua. Viittaan busseissa kuulemiini keskusteluihin. nuorison edustajat puhuvat sähkökatkoksesta kuten se olisi ollut maailmanloppu.

Sitten kun sähköt palasivat - alkoi kuulumaan ääniä. Stereot jostain syystä kääntää CD-karuselliaan ja kelailee tupladekkiään kun sähköt tulevat. Jääkaappi alkoi hurisemaan ja vessaan syttyi valo. Sen huomaa itsekin, kuinka toi sähkö on kuten tärkeätä. Paljon yksinkertaisempaa elämää voisi viettää ilman sähköjä ja kaikenlaisia laitteita, joiden käyttämiseen on jäänyt koukkuun.

PC on nyt päällä, nettiradio soi - gentre ei koskaan saavuttaisi suosiota tuntemieni ihmisen parissa - ja mä kirjoitan tätä, koska mulla on sairas päähänpinttymä ajatuksien jakamisesta muiden kanssa internetissä. Sairastahan tää on - tiedän ja olen ollut tietoinen siitä koko ajan.

Tossa mä muistin kirjoittaneeni jonkun scifisysteemin alun, niin mä etsin sen ja kirjoitin valmiiksi - julkaisin kotisivuillani. Luettavissa tekstiarkistosta. Kirjoitan siis olen.

Televisiosta tuli tossa mielenkiintoisia ohjelmia. ok.. parjaamani digi-TV toi kyllä kuten ohjelmasisältöä. Siis mukavaa vaihtelua TOSI-TVn kaltaiselta aivopesulta, hei telkasta jopa tulee jotain katsottavaa - ettei sitä tartte aina pitää poissa päältä. ja digiboksi alkoi taas tallentamaan jotain.

Supermyrskyt ovat tulossa. Seuraavana vuonna tuhoutuu joku paikkakunta jonkun hurrikaanin kynsiin. New Orleanssin kohtalon voi kokea myös toi pikkukylä nimeltä New York. Ja tuhoisempana. Siellä asuu nyt sellaiset 5 miljoonaa ihmistä - myräkän jälkeen luku saattaa olla 4 miljoonaa pienempi. Meri kun voi nousta tilapäisestikin sen 7 metriä hurrikaanin voimasta. Kas, hurrikaani toimii kuten imumoottorina joka nostaa vettä allaan.

Uusivuosi on tulossa. Sataako silloin lunta? Uusimpien ennusteiden mukaan lämpötila voi nousta jopa +6 celssiukseen. Eli tälläinen tulevaisuuden normaali talvi jälleen käsillä.

Lukisiko sitten uusimmat uutissähkeet? Jos rivien välistä löytyisi jotain maailmalopun rakenneosia.

Edellinen sähkökatkos - sen syy luki YLEN uutissa. Tämä kaupunginosa, jossa asun, mainittiin uutisissa. Sähkölinjat pudonneet toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Tänään tuntuu olevan sellainen päivä, jolloin aluksi musta tuntuu - etten lähde ulos. Katsoo sitten illemmalla lähteekö edes kioskille, ne kun on auki.

"tuntematon syy" tais olla se - että ulkona sattuu tuulemaan yli 3 metriä sekunnissa - ja se aiheuttaa täälläpäin suomea aina sähkökatkoksia.

Näh.. oikeastaan Jämsä on hyvä paikka asua. Aattona sain kun verrata sitä tohon Kaipolaan.

Kotisivuista ja nettipäiväkirjasta. Ajattelin heittää tännekin jotain updatea. Siis sivustohaku oli aika hyvä niitti kotisivuihini. Se palvelee paremmin myös mua itseäni kun etsin jotain juttua täältä. En mä muista mitä kaikkea mun kotisivuilani on. Nää on aika laajat.

Tää kirjani. Olen ajatellut ottaa käyttöön uuden tavan tehdä niitä poimintoja ( Muistot >>) Alan kuten referoimaan pääkohdat ky. merkinnästä yhteen, jolloin käyttäjän on kai helpompi tavata tätä teostani.

ja kyllä - mä tiedän sen, että tämän nettipäiväkirjani kiinnostavuus alkaa kasvamaan sen jälkeen kun mä kuolen.
Lue Jos mulle käy jotain - lueminut

Linkit ovat helppo tapa tarjota lukijalle lisää lukuelämyksiä, jos kirjoittaja sattuu olemaan väsynyt.