01.02.2005
uuden kuukauden alussa.
Kyllä se taitaa olla varmaa, tai ainakin mahdollista. Mä voin sairastua siihen flunssaan. Ja kämpästä on kaiketi lääkkeet lopussa. Ei tietoa tällä hetkellä huoneen lääketilanteesta sillä pahvilautasella joka toimittaa lääkekaapin virkaa. Siis paperilautanen.
Tänään.. Hain pdf-tiedostoina tietoa Yhdysvaltain rautateistä, aikatauluja ja kuvia. Löysin kartan USAn päärautatieverkon tärkeimmistä asemista. Suhteutettuna Suomen tilanteeseen, sillä kartalla oli Helsinki, Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ja Tampere. Suurimmat kaupunkit siis.
Olen väsynyt ja se on syynä
sille, etten osaa tilapäisesti järjestellä suomen paikkakuntia.
Yhdelle sellaiselle tänään meni silmäpuoli juna.
Todiste on tuossa. Siis tänään kulki henkilöjuna, jonka
veturissa kaikki ei toiminut. Mä satuin oikeaan aikaan oikeaan
paikkaan. Siis mä iltapäivästä lähdin bongaamaan junia. Ja
sainkin siis lisää kuvia junista. Satui hiljalleen lunta.
Esso ei ole Shell. Mutta kuitenkin huoltoasema.
Siis minulle neuvottiin sähköliike Shellin vierestä ja mä jotenkin mielsin sen paikan essoksi, joka on se paikka josta saisi ruokaa silloin kun kioskit ja kaupat ovat kiinni. Vaikka neljän aikaan aamusta. En ole sitä vielä kokeillut, mutta se heidän palvelutarjonta ei ole nyt se pääasia. Shell on keskustassa ja Esso ei.
Mä etsin väärästä suunnasta sitä sähköliikettä. Tarvitsin sitä, koska se jatkojohto sekä spottivalo hajosivat eilen. Se oli kylläkin aika kiva asia, se spotin pimahdus. Se oli se viimeinen laite jonka laitoin kiinni toissailtana.
Mutta sieltä Esson vierestä mä löysin Martelan ja jonkun Matti ja Liisa- myymälän, kippokaupan. Sieltä pyysin neuvoja tekeytyen niiden ennennäkemättömien ihmisten kanssa "juuri kaupunkiin muuttaneeksi" Ja he neuvoivat minut kulkemaan Järvenpään toiselle laidalle. Citymarketin luo.
No se Prismakeskus oli siinä, joten ostin sieltä sen johdon ja lampun.
Tänään taas katsoin yhden jakson IRTIOTTOJA DVD:tä. Vielä on 5 jaksoa jäljellä. Jälleen se oli parasta, mitä tämä tietokone on mulle näyttänyt. Kyllä sen fiiliksen sai tämänkin kannettavan näytöltä, kun sai silloin kun se sarja tuli televisiosta.
Huomennakin on tiedossa yksi osa. Katson sen DVD:t järjestyksessä. 2 levyä. Hienoa..
Ja tänään saamani sähköpostin mukaan, on mahdollista että saan sen harjoittelupaikan.
Helsingistä.
03.02.2005
Ja jäin miettimään..
Minä en ole kirjoittanut kirjaa eilen enkä ajatellut tehdä sitä tänäänkään.
Tuosta käveli keltaisessa katulampun valossa ohi joku nainen, joka kantoi mustaa kassiansa. Näin hänet kun otin ikkunalta rypälerasiasta viileässä olleen rypäleen. Yhden vain ja sitten söin sen. Roskakorissani ei ole tällä hetkellä muovikassia. Mä olen vain latonut sinne roskia. oletteko kokeilleet sitä, että miltä se tuntuu kun otatte suuhunne kokonaisen Marie-keksin ja sitten imette pullosta pillillä vettä sen keksin päälle ja odotette sen keksin pehmemistä? Se on suussasi vettynyt sellaiseksi joka herättää vain suuren halun olla syömättä sitä keksiä? Eilisestä vedestä ettynyt keksi, mutta sitten sä vain syöt sen koska se on jo suussasi.
Ostin tänään mikrolasengea ja söin sen. Sitä pitää lämmittää täydellä teholla 3 minuuttia.
Ohjaan toisinaan toimintaani siten, etten luokkaisi ketään. Se toimintamalli ohjasi mut siltä nuoremman naisen kassalta sen vanhemman naisen tyhjälle kassalle. Olin näkevinäni siinä hänen kassallaan sen SEURAAVA KASSA, OLKAA HYVÄT - ilmoituksen. Näin jotain keltaista siinä hihnalla. Se kyltti on keltainen, koko myymälä on keltainen. www-cache-s-market.jpaa.fi.
Katsoin juuri IRTIOTTOJA DVD:ltä jälleen hyvän osan sitä sarjaa. Hiton hyvä sarja ja hiton hyvät näyttelijät. Laura Malmivaara. Kaunis nainen, hyvä näyttelijä. Kotikadun pappi katsoi toisen naisen haaroihin. Ja minä näin sen tämän koneeni näytöltä. Tekniikkaa.. Se kehittyy kunnes luomamme koneet kääntyvät ihmistä vastaan ja tappavat lastenlapsiemme lapset. He kehittävät tietokoneelle tunteita. Luin tieteen kuvalehdestä.
intergroitu äänikortti toistaa Eppu Normaalia. Hyvää musiikkia Suomalaista
Kaikki häipyy, on vain nyt.
Viimeinen luku nettipäiväkirjaa? Teosta, jota aletaan lukemaan vasta kuolemani jälkeen, koska ihmisiä alkaa kiinnostamaan toinen ihminen vasta sen jälkeen kun se delaa. Uskontomme harjoittamat hautaustavat takaavat sen, ettei tulevaisuuteen jää edes luita. Kaikki nyt elossa olevat Järvenpään asukkaat ovat kuolleet 503 vuoden päästä ja 1000 vuoden päästä heistä ei ole jälkeäkään. Kaikki ruumiit ovat mädänneet mullaksi. Puhun tässä siis siitä ruumiskasasta joka meistä tulee aikanaan, en siitä että mitä saamme aikaan. Se kaiketi säilyy joskus.
Voimme vain jättää arvoituksia tulevaisuuteen.
Se nainen kadulla taisi vuotaa
tänään verta.
04.02.2005
She did make me angry
A cuople days ago, our theather did say to me something that changed my option of her. Lot of people does not like her. She thinks otherwise. Just think bevore you say anything. I just dont ask more..
Ja suomea, vaikkakin tämä musiikki onkin englantia. Nirvana - come as you are.
Hienoa musiikkia. Muutama muisto tulee mieleen aikoje takaa, mutta se niistä. Memories..
Musiikki vaihtui CMX:n pelon enkeleiksi. Hyvää musiikkia tämäkin. Miksen ole kertonut mitään vähään aikaan? Kertonut, jotta tulevaisuudessa sitä joku voisi lukea paremman elämän puutteessa tai jossain välissä kun hänellä on tylsää.
Koulussa opettiin hakkeroinnin alkeet. Se kuuluu opintoihimme. Käynnistä > apuohjelmat > komentorivi - - > "edit + enter ja XP näyttää sen oikean tekstieditorin. Olen hyvilläni tuosta löydöstäni. DOS-pohjainen tekstieditori, jonka värejä voi muokata. Eli voi kirjoittaa tekstiä ilman mitään windowsiin kuuluvia asioita, kuten tehtäväpalkkia tai sitä ruksia, jolla ohjelma suljetaan.
Ja pitkäaikaiset etsinnät ovat tuotteneet tulosta: Windows XP sisältää kirjoitusvirheen. En tiedä miksi se on mukava tietää, että tässäkin on niitä. Ehkä se on sitä kun MS on niin hiton itsevaltias windowsineen, että se piristää huomata ettei heidän tuotteensa ole kieliopillisestikaan toimivia.
Käytin tänään linuxia.
04.02.2005i
I'm so.. like tired.
Cuorier new. Se on aika hyvä fontti. Miksen käytä sitä enää kirjassa?
Siis mä loin uuden teeman, jossa kaikki windowsin näyttötekstit ovat cuorier newillä. Windows XP tyylistä ei ole jälkeäkään. Vain Front Pagen otsikkorivi toistaa sitä C:/documents and setting - tekstiä, mistä sen voi päätellä. Tämä on xp. XP on se, miten tietokone toimii. Ja ensi maanantaina ilmeisesti saan asentaa sen kokonaan. Jos vain tämänhetkisiin muistikuviini aikataulusta on luottamista.
Ulkona, mikä on aika iso tila, on nyt aika tuulista.
Eilen tai sitä aikaisemmin, ostin vessapaperia. Tänään ostin talousrullaa. Ruokana oli silakkapihvejä ja karjalanpaistia sekä kahvia. Siis koulussa. Nyt mä siis ammun asioita suoraan välittämättä mistään järjestyksestä.
Olen lukenut omasta kirjastani satunnaisia otoksia, mutten saanut niistä kokonaiskuvaa. Vaihtelevaa sisältöähän tämä kirja kyllä tarjoaa. Mun blogi, nettipäiväkirja nettipäiväkirja ja nettipäiväkirja. Kun jotain sanaa toistaa jollakin web-sivulla, niin hakukone saattaa nostaa sen tiedoston arvoa hakutuloksissaan. Kun tulevaisuudessa haetaan sanaa " Nettipäiväkirja ¤ '
Ulkona, ikkunani edessä oleva puu ei voi muuta kuin heilua tuulessa. Kysymys: jos puu heiluu tuulessa, eikä kukaan näe sitä niin heiluuko se ollenkaan? Onko Bostonin kaupunki USASSA olemassa, kun en ole koskaan sitä nähnyt? Tahtoisinko mä joskus päästä käymään USAssa? Kaiketi. Täytyyhän maailmaa nähdä. Ainakin joskus mä tahtoisin tutustua edes suomeen. Edelleenkään mä en ole käynyt Turussakaan.
Suomen Turku - tahdon sinne. joskus..
Tänään mä kävin Järvenpään Kelassa kysymässä että onko mahdollisesti jotain tapahtunut matkakorvaushakemukselleni, kun valuuttaa ei ole tullut - vaikka yleensä nekin rahat tulevat alle viikossa. No, Järvenpää maksaa ne mulle Tiistaihin mennessä. Maailma on sellainen, että jos et itse tee mitään, niin mitään ei tapahdu.
Seuraavana vuona mä täytän 30 vuotta. Tajusin sen asian juuri. mä olen syntynyt loppuvuodesta. Väestönrekisterikeskuksen internetpalvelun nimihaun mukaan olen edelleen suomen ainoa Simo-Tapio. Tänä vuona ei ole annettu kenellekään nimeksi Simo.
Jos mikään ei muutu, kaikki vaan jatkuu loputtomasti samaa. Kertosäe CMX:n laulusta Loputtomasti samaa.
Tänään se Sami osottautui aika hyväksi siinä yhdessä Linux-pelissä.
05.02.2005
Tapahtuneita asioita.
Tänään on lauantai. Mä kävin kaupassa kello viiden jälkeen iltapäivästä. MTV3 on yhdestä asiasta hyvänä pysynyt. Se on alkanut näyttää Simpsoneita alusta. klassikkojaksoja.
Kävin
siis kaupassa ja ostin mikroaaltouuni-lasangea syödäkseni sen,
sen jälkeen kun lämmitin sen mikroaaltouunissa. Siinä muuten
taitaa aina vaihtua se sisälautasen pyörimissuunta joka
käyttökerralla eriäväksi. Välillä se menee myötäpäivää
ja välilllä vastapäivään.
..ja nyt soi METALLICA - WELCOME HOME, SANITERIUM.mp3
Tänään heräsin puoli yksi päivällä. Sama se nyt on. Saahan viikonloppuisin nukkua ja samalla ladata akkuja. Ja työstää sitä opinnäytetyötään. Siis kirjoitusasullisia muokkauksia. Joitain niistä sen maikan tekemistä korjausehdotuksista mä jätän kylmästi väliin. Siis ne jotenkin vain mielestäni rikkovat sen jutun siinä työssä.
Tein sitä tänään 2 tuntia ja sitten kyllästyin siihen tältä päivältä.
Sen jälkeen tein jotain. Simuloituja rautatieonnettomuuksia Trainz-pelissä. Keksin sen, että miten ne junat nappaavat ne matkustajat asemilta joten nyt mä osaan täyttää koko junan niin täyteen kun sinne vain mahtuu matkustajia ja sen jälkeen - ajaa se raiteltaan vaikka järveen. Tai rotkoon. Tai mereen.
Kiva peli.
Vaihdoin sitten sen näyttöfontin kirjassa siksi cuorier newiksi ihan vain sen tähden, että olen tykästynyt siihen vähäksi aikaa.
Tänään tuon toisen vastapäisen kerrostalon lipputangossa oli lippu puolitangossa. Siinä taloyhtiössä on nyt joko tyhjä kämppä tai sitten yksi asunto vailla sitä toista asukasta.
Mutta nyt se talo näyttää rauhalliselta. Mistään ikkunoista ei kajasta valoa ja senkin talon katolla on lunta.
Suruliputus, taloyhtiöiden käyttämä piilomainos avautuneesta asunnosta.
06.02.2005
18 Gigatavua.
Minulla on kahdeksantoista gigatavua vapaata tilaa kovalevyllä. Millä mä ne täytän, vaiko jätänkö täyttämättä? ollakko vaiko ei olla? Ja onko luokallani tunnettu artisti?
Nettipäiväkirja courier new-fontilla. Mitä hittoa sillä on väliä, että millä fontilla tätä kirjoittaa? Onko sillä muuta väliä kuin se nostalgia-arvo? Mähän aloin kirjoittamaan kirjaa alunperin sillä fontilla.
Mutta tästä kirjastani.. Niin mä hain netistä uuden tekstinkäsittylyohjelman, jolla pystyy laskemaan tiettyjen sanojen ilmeämiskerrat käsiteltävässä tiedostossa. No, tämä kirja on kopioitu nettipaivakirja.txt-tiedostoon ja se on levyllä oleva 1 893 kilotavun tiedosto, josta mä selvitin seuraavien sanojen ilmeämiskerrat nettipäiväkirjastani vuosilta 2002 - 2004:
61 saatana, 32 saatanan, 25
helvetin, 29 helvetti, 15 vittu, 9 helvetisti, 50 seksi, 18 porno
ja
426 järvenpää
..Ja lista jatkuu tulevaisuudessa. Jos olisi ohjelma, jolla voisi laskea tiedoston kaikkien sanojen ilmeämiskerrat. Sana "porkkana" löytyi vain kolme kertaa ja nyt se sitten löytyy neljä.
Kun se kirjoitettiin tähän... Eli aika tylsää elämää tällä hetkellä.
Tänään mä kävin viemässä roskat ulos ja sen jälkeen kävin Sonaatissa ostamassa jotain. Ja se oli päivän kohokohta. Säälittävää, mutta eiköhän huomenna ole vähän tapahtumarikkaampaa. Ainakin on suunnitelmissä toteuttaa jotain kostuttavaa, itselleni ja muille.
Tänään myös olen tehnyt opinnäytetyötä Microsoft Wordillä, eikä se kaatunut kuin 2 kertaa XP:ssä. Ja se on niin kovin mukavaa. Sain sitä työtä eteenpäin.
Mutta miksi ihmeessä sitä lunta piti vielä
sataa? Tässähän meni jo aika hyvin lumetonta aikaa pitkälle
tammikuuhun. Miksi piti sataa valkoista, värit peittävää
lunta kaiken saastan päälle, mitä maahan on kerääntynyt
vuoden aikana. Se saastahan on ja pysyy sen lumen alla.
Kuva on viime tammikuulta. Nyt on lauhaa, mutta 5 vuorokauden sääennusteen mukaan ei ole toivoa siitä, että lumet sulaisivat nyt pois. lapset voivat rakentaa lumilinnoja ja luoda lumiukkoja, joita sitten itketään kun ne sulaa pois.
Lumiukot - tapa opettaa lapsille, ettei mikään ole ikuista.
Mikko oli oikeassa sanoessaan tätä kappaletta hyväksi. Trio niskalaukaus - hyvä päivä. Oikeastaan tämä koko levy on hyvää musaa täynnä. Lopunajan merkit.
Lopunajan merkit..
Olen tässä selaillut kirjani viime syksyn merkintöjä. Niitä kertomuksia kävelylenkeistäni, ja siitä kun poltin röökiä. Entä tulevaisuudessa? Näenkö itseni tupakoimassa? Kyllä joskus vielä. Olisi hiton naivia ajatella, ettei niitä synkkiä kausia tule.
Mutta nyt, tämä hetki. Trio Niskalaukauksen "Häpeän lävistämä". Kaunista.
Melkein kun mun teksteissäni. Mutta tässä en ole paljoa mitään kirjoitellut. Mun pitäisi alkaa taas joskus kirjoitelemaan. Sillä se jokin alkaa taas painaa. Pakko purkaa se kirjoittamalla jotain. Tai jos lukisi omia tekstejään ja siten kävisi ne asiat läpi?
Psykologista skeidaa..
07.02.2005
Psykologista skeidaa..
Miksi mun muka pitäsi lisätä nettipäiväkirjaani lisää kuvia? Mä olin kahden vaiheilla, että lisäinkö jotain kuvia vaiko en. Kuvattomuus voitti.
Katselin Internettiä, etsin Googlella tämän tapaisia nettipäiväkirjoja löytämättä niitä. Ok, myönnetään että tässä munkin kirjassa on kohtia jotka ovat naiveja. Siis ne kertovat rakkaudesta ja siitä että kuinka "ikävä" mun on sitä. Hitto - itse jos törmäisin sellaiseen kirjaan, niin vaihtaisin sivua. Mä etsin netistä ihmisiä. Bloggerin tunnukset ovat päässeet unohtumaan. Sinne voisin kirjoittaa jotain joskus, mutta ensin täytyisi löytää ne tunnukset.
SYSTEM OF A DOWN esittää tätä musiikkia jota nyt kuuntelen. Hyvää sekin tähän tilanteeseen, jolloin yhtälö kanaviilokki + päärynämehu = närästys pitää paikkaansa.
Minulla on Samarinia.
Mutta päästääkseni nettipäiväkirjafiilikseen, sammutin valot huoneestani. Sienattu pimeä aika, jolloin tätä saa kokea. Pimeyttä alkuillasta. Jälleen.. psykologista skeidaa.
Pultsari huusi tänään ELÄMÄ ON PASKAA ja sen jälkeen ilmeisesti vetäytyi S-market Järvenpään taakse kusemaan marketin seinään. Se hiton yleisöpuhelin huutaa sen marketin seinässä aina. Ja joka kerta kun menen siitä ohi, niin asetan luurin oikein, jotta ääni häviää. Toimintamalli - tarkoitus hävittää arkea haittaavat kimeät piippaukset.
Tänään oli ensimmäinen maanantai sen jälkeen, kun olemme olleet TIE02 ryhmänä tasan vuoden. Ostin juhlan kunniaksi pommacia ja pidimme pienimuotoiset pippalot. Oikein säälittävän pienimuotoiset.
Oli ATK-tietämyksen kirjallinen koe. OK, taisi olla läpihuuto. Siis taisi mennä jotenkin läpi.
Tuli ruokatunti. Uunimakkara on hiton ruman näköinen ruokalaji. Mulla oli ruokatunnilla parturi. Se oli se ilmainen kerta. Puhuimme sen leikkaajan kanssa jälleen mukavia.
Järvenpäässä oli eräät portaat, jotka olivat olleet hajalla 5 vuotta. Siinä ajassa tänne on tehty kävelykatu, Prismakeskus, tusina uusia kerrostaloja sekä siirretty rautatieasemaa - sitä rakennusta. Ne portaat ovat rautatien vieressä ja niitä pitkin noustaan asemalle. Järvenpää korjasi ne rappuset aivan viimeiseksi. Ja siitä ehkä kirjoitan paikalliseen sanomalehteen ulkopaikkakuntalaisen huomion. Viikkouutisiin, se on sen aviisin nimi.
Loppupäivä meni omalla painollaan. Lopuksi mä vielä menin siis nettiin ja etsimään saman tyyppisia sivuja, kuin mitä on omat kotisivuni.
Empä löytänyt. Ehkei sellaisia ole.
08.02.2005
Varis nokki oksennusta
tänään.
Varis nokki oksennusta saman tien varrella, jolla käytettiin lapsia hyväksi elävinä mainospylväinä. Heillä kaikilla oli ei tatuoitu mainosteksti selässään. Saman tien varrella olevassa rakennuksesssa ammatinharjoittaja kiroili kahdella kielellä. Se tie, reitti, katu, väylä sekä raitti on tuo ikkunani ulkopuolella makaava Mannilantie Järvenpäässä.
Listatuista asioista en ollut nähnyt niitä kahta. Niitä päiväkotilapsi-mainontaa olen nähnyt jo ennenkin. Se oli joku rakennusfirma, jonka logo ja nimi luki niiden lapsien haalarissa. No, täytyyhän päiväkotijen jotenkin hankkia rahaa.
Meillä alkoi Saksa jälleen. Maikka oli hommannut hienoja karttoja Saksasta ja ne piti liittää seinän pehmusteisiin muutamalla nastalla. Luokassa ei ollut nastoja, joten hän lähti metsästämään niitä. Siinä opettajan nastan jahtausmatkassa menikin aikaa. Josta voimme päätellä, että oppilaitoksen nastat ovat lukitussa paikassa ja se paikka hukassa. Kuinka saksan kielen sanassta valo, valoisa saattaakin muodostua mielenkiintoinen ja valaiseva keskustelu joka liittyi vielä aiheeseenkin.
Varis on lintu
ja lintuja on saapunut kyllin suuri määrä, jotta ne voisivat
laulaa. Linnunlaulua kuului tänään kun kävelin radan viertä.
Eli varis on lintu ja tätä kyseinen yksilö nokki rauhassa
jonkun ihmisen oksennusta, kunnes säikähti minua ja lähti
lentoon. Se lennähti liikennemerkin päälle, viipyi siinä
hetken ja sitten lensi pois.
Tuossa ohessa on kuva siitä tiestä. Jälleen vähän kuvaa on käsitelty. Koko vain 2 kt. (1917 tavua)
Mä löysin Samarinia - Saksanvihkoni välistä. Sinne ne kolme pussia närästyslääkettä olivat kulkeutuneet. Ei sillä, että minulla olisi Samarinia hukassa. Vaan sillä, että ne olivat kulkeutuneet Saksan vihkon väliin repussani. Muttei sillä ole mitään väliä..
Mä kuulin Saksan tunnilla linnunlaulua ikkunan läpi ja taisin itsekseni sanoa "lintuja"
Johon maikka totesi että "niin, siellä on lintuja" Mutta se sanani ei ollut tarkoitettu hänen korvilleen, jotka ovat ilmeisesti aika herkät. Meillä on hyväkuuloinen saksanmaikka.
Hernekeittoa ja laskiaispullia.
Luonaaksi oli hernekeittoa ja kahvilla oli pullina laskiaispullia.
Minä näin sen naisen rautatien alla. Siinä, missä on se alikulku Järvenpäätaloon. Hän oli se, joka tervehti ensin. Print Screen.
Mutta nyt mä laitan tietokoneen toistamaan DVD:ltä sen viimeisen jakson sitä IRTIOTTOJA. Mun ehkä pitänee hommata se ensimmäinenkin osa sitä sarjaa.
09.02.2005
voin kaiketi olla
tyytyväinen.
Siis ainakin vähän aikaa saatan olla tyytyväinen tänä iltana tekemääni työhön. Mä olen tehnyt opinnäytetyötä 3 tuntia. Niitä pikkukorjausehdotuksia. Kyllä mä sen tiedän, että pilkkujen paikat sekä sanajärjestykset saattavat heitellä.
Täällä on monta riviä esimerkkiä tuottamastani tekstistä.
Ja tässä vaihdoin fontinkin takaisin verdanaksi. Kätevää kertoa siitä, että kirjaisin oli vähän aikaa eri kuin mitä on. Mutta se courier new toimii hyvin kyllä näyttöfonttina valikoissa ja muissa pikku visuaallisissa tehosteissa.
Käytössäni oleva XP home edition näyttää hyvältä. Mustavalkoista.
Ja tämän musiikin, mitä kuuntelen - niin mä tunnistan sen.. Esityksen nimi on aamunkoitto ja sen on säveltänyt joku E:lla alkanut norjalainen. Mulla on se LP kotona Jämsässä, missä on enemmänkin klassista häneltä. Kaipa se nimi tulee joskus selville. Minulla olisi nytkin pääsy Googleen kännykän wapin kautta, mutten koe niin elintärkeän tarpeelliseksi selvittää sitä nimeä.
Eli mä olen tehnyt dramaattisen musiikinvaihdon. Klassista musiikka. Sitä kuunnellessa tuli tehtyä sitä opinnäytetyötäkin pitkästi eteenpäin. Ja tietty tämä musiikki rauhoittaa kun joskus sitä kuuntelee. Toisinaan se antaa mielenrauhaa. Klassinen on ikuista musiikkia. Se toimii hyvin. Varsinkin kun tietäisi mikä esitys sopisi mihinkin hetkeen. Siitä Irtiottoja-DVD:llä oli käytetty musiikkia ja kuvaa loistavasti yhdessä.
Harmi vain että katsoin ne levyt jo. Nimittäin se oli hienointa mitä tämä tietokone on näyttänyt. Fujitsu-Siemens Amilo, kannettavaa mallia oleva rauta.
Tänään oli kaunis päivä
Kuva
1, kerrostalo rautatien varressa. Tämän kuvan värit
onnistuivat aika hyvin. Kaiketi valoitusolosuhteet olivat
priimoja värien onnistumiselle. Siis taivas täysin sinisenä on
hieno. Aika oli koulun jälkeistä. Ajattelin kävellä S-markettiin
radan toista puolta. Tietty taka-ajatuksena oli saada hienoja
juna-aiheisia kuvia, joita kanssa sainkin muutaman. Vasten
valoakin näemmä tuolla kännykällä voi ottaa kuvia, ettei
taustavalo tule liian kirkkaaksi. On vielä oppimista sen kameran
käytössä. Kuvan koko 1.3kt
Kävin siis S-marketissa ostamassa eurolla lihapiirakoita.
Viimeiset tunnit tältä päivältä olivat saman naisopettajan ollessa poissa - itseopiskelua. Excelin syväntävä kurssi sekä joku muu. Mutta sama nainen niitä vetää ja hänen mielivärinsä taitaa olla punainen. Ainakin hänellä on punainen polkupyörä. Ajaa siis pyörällä, ettei ole jalkautunut. Siinä niiden tuntien välissä oli kahvipaussi.
Mutta palatakseni alkuun, tämän keskiviikkopäivän lähtökuoppiin. Se voi kostautua, jos on ollut monta jaksoa keskiviikkoisin sellaista, että silloin alkaa koulu vasta puoliltapäivin. No en mä ollut saksasta myöhässä paljonkaan ja pyysin suomeksi anteeksi poissaoloani. Opettaja kaiketi ymmärsi.
Nainen, jolla on ollut vaihderikas elämä.
Ja hän on hyvä opettajakin, sentään on takonut minunkin päähän uuden kielen.
Das ist gut.
Se tunti venyt, muttei siitä piitattu. Kerrankin kuin se kurssi alkoi. Mutta kun luokkatilaa itsellensä vaatinet kanssaopiskelijat rynnäköivät sisään, niin lopetimme tunnin..
Sitten oli sitä ADP-englantia. Automatic Data Prosessing - ADP.
sen tunnin jälkeen oli
ruokatunti. Lohimedaljonkia. Mene Googlee ja hae kuviasta tuota
ruokalajia.
Ruokala. Mä kävin aamulla siellä kahvilla. Laitoin sen lusikan kahviini sen kummemmin katsomatta, että onkohan se lusikka puhdas. Kas kun ne yleensä on - puhtaita. Kuva 2. Likainen lusikka.
Siis siinä oli jotain paprikan jäänteitä. Se on tuo punainen viiva. Kellertävä läikkä on sitä kahvia.
Kameräkännykkä - laite, jolla voidaan dokumentoida tiskikoneiden tilapäistä tehottomuutta.
10.02.2005
Myrskyn ratsut
Se on CMX:ää. Kappale nimeltä Myrskyn Ratsut. Tällä hetkellä ei kukaan täysissä järjissään oleva lähtisi kävelemään tietä pitkin esimerkiksi Hyvinkäälle. Sillä ulkona raivoaa talvimyrsky. Ilma jolla tarkoitan tässä yhteydessä säätä - on nyt aika rajuna. Ihmiset sulkeutuvat kerrostaloihinsa ja sammuttavat valot luottaen kaukolämpöön. Se lämmittää kyllä yöllä pattereiden kautta asuntoja, vaikka ulkona olisi vaikka mikä ilma.
Vastapäisen kerrostalon parkkipaikalla, eli ikkunani edessä, kävi 2 ambulanssia, 1 paloauto sekä Mediheli. Jotain kaiketi siellä oli tapahtunut. Tosin ei se helikopteri tullut, tuli vain henkilöauto, jonka kylkeen oli kirjoitettu se mediheli. Jokin lääkintäryhmä kaiketi. Joku oli soittanut jonkin syyn tähden 112.
112 on yleinen hätänumero, jonka muistaa helpommin näin: 1+1=2 , vaikkei sitä sillä isketty mieleen kun se tuli korvaamaan sitä 000:aa. Se hemmetin typerä mainosvirsi meni silloin jotenkin näin: "Ykkönen, ykkönen, kakkonen. Ykkönen, ykkönene, kakkonen. Ykkönen, ykkönen, kakkonen" Ja sitten vielä ihmeteltiin, että miksi ihmiset eivät muista sitä uutta hätänumeroa joka on yhtä helppo muistaa kun 1+1=2.
Kaiketi jonkun mielestä se virsi oli paremmin sointuva iskostamaan sitä uutta hätänumeroa. Mua enemmänkin se veisu närästi. Jos se laulu olisi ainoa keino oppia se uusi hätänumero, niin empä mä sitä vieläkään muistaisi.
Koko eteläsuomi on tällä hetkellä pahan sään kourissa. Tuuli heittelee lunta joka paikkaan. On varoitettu vaarallisen kovasta tuulesta myös maa-alueilla. Entä jos vastoin kaikkia tietokone-ennustuksia, tämä myrsky vain kovenisi? Aamulla tuulisi 40 metriä sekunnissa ja lunta tulisi enemmän kuin koskaan? Liikenne-yhteydet katkeaisivat nätisti. Talojen katot olisivat poissa, puita kaatunut eikä puhelinverkkokaan toimisi enää. Sähkönjakelun voisi unohtaa. Samoin voisi unohtaa sen että kaupungeissa on katuja. Lunta olisi kolmansien kerrosten ikkunoiden korkeudelle saakka. Mitä sitten olisi? Ehkäpä meidän huomiselle päivälle suunnitellut englanninkokeet peruuntuisivat.
Ulkona on siis talvimyrsky. Sitähän he ennustivat ja sitä myös saivat. Aamulla oli kaunista, aurinko paistoi ja ei tuullut paljoltikaan. Sitten päivän aikana se jotenkin muuttui huononpaan suuntaan. Internet näytti sitä sadealuetta kaikukuvana. Jossain vaiheessa päivää se keltainen läiskä itämeren päältä siirtyi suomen päälle.
Internet.. Anu ei pääse muumilaaksoon ja se taitaa olla minun syyni.
Päivä alkoi saksalla ja sitten tuli englantia. Taidan olla jäänyt jälkeen aikaani. Siis meillä oli kieliä eilen, keskiviikkona jolloin oli.. Paistoiko eilen aurinko? En muista. Taisi ehkä. Mutta sen asian muistaminen ei ole tällä hetkellä mitenkään tärkeätä. Tänään oli torstai joten meillä oli linuxia aamusta. Se ei ollut itseopiskelua. Tulin edellämainitun Anun mukana vähän myöhässä sille tunnille. Videotykki toisti opettajan koneen linuxin työpyötää valkokankaalle. Siinäkin järjestelmässä on näytöllä kello. Se näytti kahvitauon aikaa. Joten pyysimme myöhästymistä anteeksi ja pyysimme taukoa.
Pyysin neiti Rinnettä päiväkahviseurakseni sillä ehdolla, että hän käynnistäisi koneeni. Haluamastani käyttöjärjestelmästä en siinä tekstiviestissä maininnut mitään. Hän oli valinnut linuxin. Tällä kertaa me opiskelimme viimein sitä linuxia. No, tuli siinä sitä open officeakin. Koska minullakin on se, niin teen esityksen sillä opinnäytetyöstäni.
Tuon jälkeen oli tekstinkäsittelyä mieheksi muuttuneen naisopettajan johdolla. Siis meillä piti olla sitä naista, mutta hän oli kaiketi koulutuksessa tai jossakin, joten oli sijainen. Siinä luokassa, missä cd-poltto onnistuu.
Ruokana oli tonnikalalasangea, jota en syönyt koska meillä olikin juuri tulleen tiedon mukaan broilerin koipireittä ja riisiä, currykastiketta. En muista kenen kanssa söin. Mutta sen muistan, etten syönyt heitä. Sen jälkeen oli atk:ta. Mun tietokoneeni oli epävakaa. Hyvä ettei se kaatunut kirjaimellisesti. Sillä se pöytä oli rikki, ruuvi poissa ja se aiheutti sen että koko laitteistokokoonpano keikkui uhkaavasti. Lähetin siitä mikrotuelle viestiä, sillä se vika voisi hoitamattomana johtaa siihen, että siitä tulisi heidän asiansa.
kahvilla ei sattunut muuta kuin, että se kahvihana jäi taas hetkellisesti auki - siis juuttui, mikä antoi kahville tilaisuuden virrata hetkellisesti. Samalla kahvitaolla tapahtui myös se, että palauttaessani käytössä ollutta kahvikuppiani, siitä irtosi se korva, kahva.. No se asia mistä kahvikupista pidetään kahdella sormella kiinni.
Oliko se tapahtuma tämän päivän surkuhupaisa kohokohta?
opastin tänään myös skannerin käytössä. Selvisi ettei koulun kirjaston uusi työntekiä osaa käyttää sitä laitetta. Mä sain loistaa taas tietotaidoillani.
11.02.2005
Jotakin on tulossa.
Ostamilleni nenäliinoille on käyttöä. Tuntuu siltä, että olen sairastumassa siihen mihin ei ole vieläkään keksitty parannuskeinoja. Flussaan. Onko siihen keksitty parannuskeinoa? Internet tietäisi senkin, mutta ei verkko-yhteyttä. GPRS GSM XHTML-selaimella on kiinni, tietoväline on suljettu. Tosin eipä kukaan tunnu tuohon 3-taajuuspuhelimeeni pahemmin soitella. Ja se on hyvä sillä mä en jakselisi vastaillakaan. En ole siis vielä joutunut matkapuheluiden kiroukseen. Minun ei tarvitse käyttää edullisia teksiviestejä, tai liittymää jolla puhuu halvalla. Vitusti kaikkia turhia operaattoreita ja liittymiä. Ja kaikki ne aivan turhaan. Kaipaan aikoja, jolloin ainoat olivat Tele ja Radiolinja.
Nyt kumpaakaan ei ole enää. Onhan se nyt kuitenkin nykyään paremmin se asia, että viimein voimme maksaa siitä kun puhumme toisillemme. Hitto, tässä olikin jo tuhansia vuosia sellaista aikaa kun siitä ei tarvinnut maksaa mitään.
Ei tosiaankaan ole selvityksiä radioaaltojen vaikutuksesta ihmiseen. Radioaaltoja alkoi tulemaan muualtakin kuin luonnosta vasta 80 vuotta sitten. Eli ilma on täynnä radioaaltoja ja ne lävistävät joka hetki kaikki solumme. Kai se jotain vaikuttaa johonkin? Radioaalto on sähkömangeettista energiaa ilmassa. Ja se on keinotekoista.
Eli päätäntönä: Elovuutio voi alkaa tappamaan ihmiskuntaa nopeutulla aikataululla, koska DNA:mme on koko ajan altistettuna tästä eteenpäin yhä kiivastuvammalle radiosaateelle. geneettiset alkuarvot voivat mennä sekaisin. Ja se on jo alkanut menemään varmasti minun sukupolveni lapsissa. Tätä vain ei ole tutkittu. Kukapa nyt arvasi että tekstiviestit yleistyisivät taikka internet kehittyisi nykyiseen www-muotoon?
Tänään käytin sitä, internettiä. Googlea sekä Yahoota. Yahoossa on muuten videohaku, mitä ei ole Googlessa. Käyttäkää siis www.yahoo.com -hakua.
Soneran yhteyksissä oli laajaa katkosta tänään ja se heijastui siihen, että kotisivujani ei löytynyt hetkittäin netistä. Itselleni arkikäytössä ei tekstiarkistostani, nettipäiväkirjastani tai minä-osiosta ole mitään hyötyä. Mutta kun ei mun linkit toiminut - selain ei löytänyt sivujani, niin netin käyttö hidastui hitosti. Linkkeihin sivuilleni ole koonnut kaikki ne paikat, joissa netissä päivittäin käyn. Eli uutiset ja sää.
Jotakin on kyllä tukossa ja tulossa. Pitänee niistää..
12.02.2005
yksinkertaisesti: NYT
Siellä satoi juuri äsken lunta. Siis ulkona. Kuitenkin taivaassa oli suuria reikiä aikaisemmin tänään kun kävin Sonaatilla. Siis se hiton R-kioski. Tai ei minulla ole sitä paikkaa vastaa yhtään mitään.
Minä kävin ostamassa jaksamista. Siinä
oli joku ukko kassalla ennen mua, joka alkoi sitten kysylemään
multa jotain mielipidettä kun suomi on hävinnyt jossain
jollekin. Muutamalla kylmällä sanalla mä ohitin mahdollisuuden
joutua keskusteluun urheilusta. Ei kiinnosta, mä voin
täydellisen hyvin jatkaa elämääni vaikka en tiedä paskaakaan
siitä että mille hävittiin. Tuon paikan oven edessä on
sellainen liukas kohta, erittäin vaarallinen. Sadattelua siis
Helsingintien varrella ja vieläpä kahdesti. Kummallakin
kerralla oli ote ovesta se pelastava tekijä. Paitsi jos se ovi
olisi irronnut.. Ja se olisi ollut jollekin erittäin hauska
tapahtuma.
Tänään.. Mitä tänään on tapahtunut? Mitä sellaista olen tehnyt, jotta sen voisi kirjata nettipäiväkirjaan jolla on jopa muutama lukija. Tuo kioski ei ole muuten ollut olemassa yhtään kesää.
12.02.2005i
Suuri banaanivertauskuva
Elämä on kuin banaaninkuori. Tai kuori. Siis kuori suojaa banaania, ruokaa - mutta kun olemme syöneet sen banaanin niin heitämme ne kuoret roskiin. Aivan kuin väheksisimme banaaninkuoria, vaikka juuri ne ovat suojanneet sitä ruokaamme. Miltä tuntuisi olla banaaninkuori? Tietääseni banaanit eivät ole älyllisiä olentoja, niiden elämä ei ole aivoperäistä, mutta banaanit osaavat ainakin pilaantua muiden mikro-organismien avustuksella. Mutta entäpä, jos niitä banaania mädäntäviä mikro-organismeja ei olisikaan?
Kaikki olisi niin kaunista, pehmeää ja rauhallista. Banaanit olisivat kaiketi tuossa tapauksessa ikuisia. Mutta elämä on kuin banaaninkuori. Siis meillä on banaani, mutta emme aukaise sitä. Meillä on banaani ja jos aukaisemme sen, niin se pitää syödä ettei se mene huonoksi. Syömisen jälkeen on jäljellä vain kuoret ja niillä ei meillä ihmisillä ole käyttöä, koska emme ole keksineet niille käyttötarkoitusta. Niitä ei voi syödä joten ne ovat meille hyödyttömiä joten heitämme banaaninkuoret roskiin. Aivan kun elämä. Meillä on se ja kun nautimme sen loppuun asti, niin meillä on vain kuoret jäljellä. Jos säilytämme ne, niin ne mustuvat ja muuttuvat koviksi. Vanhat banaaninkuoret ovat vastenmielisen näköiset. Ja jos säilytämme / vaalimme banaaniamme, niin se menee huonoksi ja mustuu pois.
Käyttämätön banaani on banaanin siemen, aivan kuin omena.
Jos hautaa banaaneita, niin kasvaako niistä banaaneita?
13.02.2005
Suuri lumisade
Ulkona. Siellä pyryttää sitä lunta, mitä kaipasimmekin. nyt sitä tulee tuolla samalla vauhdilla pari päivää. Rautatien vaihteet pitää taas mennä sulattelemaan. Autot juuttuvat moottoritielle kinoksiin, pendolino Tampereelta Helsinkiin ei pääse perille koska se juuttui kinoksiin. Sähköt katkeilevat, tuuli kinostaa kasaa punavalkoisten junien kylkiin kiinni. Ihmiset sen sisällä paleltuvat hengiltä. Junista tulee suuria valkoisia arkkuja.
Kaupungeistä häviää kadut, kinokset peittävät ruokakauppojen sisäänkäynnit. Televisio, radio ja internet mykkinä. Ei sähköä, kannettavienkin laitteiden akut loppuvat. Ja yhä sitä lunta tulee. Siis se vain sakenee, vaikkei koko suomesta ole enää näkyvissä muuta kuin korkeimmat rakennukset. Suuri valkea vaippa on peittävä koko suomen. Ja kun se lumisade joskus loppuu, niin sitten alkaan sataan vettä. Vesi imeytyy lumeen kiinni ja seuraavan yön huippupakkaset tekevät siitä kovan, läpipääsemättömän kuoren suomen päälle.
Jos sää muuttuu ajattelevaksi olennoksi ja kostaa ihmisille sen, että olemme tuhonneet otsonikerroksemme sekä tappaneet muutaman eläimen sukupuuttoon? Sää kostaa vielä. Maapallo on ihmistä vahvempi. Planeetan ei tarvitsisi tehdä muuta, kuin syöstä tarpeeksi laavaa tulivuoristaan meidän ihmisten päälle. Planeettamme voisi tappaa meidät, jos se haluaisi tehdä sen.
Planeetan ei tarvitse tehdä muuta, kuin vaihtaa napojensa paikkaa jolloin mangeettikenttä heikkenisi ja näin planeetta karistaisi kaikki tekokuut kiertoradoiltaan avaruuden syöväreihin. Eli siinä lamautuisi tietoyhteiskuntamme. Maan mangeettikenttä on suoja aurinkotuulta vastaan. Se myös pitää otsonikerrosta paikoillaan. Faktaa on se, että vielä joskus maa vaihtaa mangeettisten napojensa paikkaa. Se lisää ihosyöpää ihmiskunnassa ja ne linnut, jotka käyttävät mangeettikenttää reitin valintaan - ne kuolisivat sukupuuttoon. Kasvilajeja kuolisi sukupuuttoon.
Siis jos se vaihdos kestää pitemmän aikaa. Se voi mennä ohi ihan nopeastikin, mutta silloinkin kaikki tekokuut lähtisivät kiertoradoilta omille teilleen.
ei toimisi internet.
EMAIL, INTERNET, SEKSI SEKSI SEKSII.. Eli kysymyksessä se Ismo Alangon kappale Email, internet, seksi seksi seksi. Ja jos mainitsen tuon Ismo alangon kappaleen email, internet seksi seksi seksi seksi, niin Google tulevaisuudessa listaa tämän kirjani yhdeksi osumaksi haulle "seksi"
Google, tuo meidän uusi jumalamme jota ilman ei meidänkään koulutuksemme olisi niin helppoa. www.google.fi . Ai tämä front page TAHTOO tehdä tuosta linkin... Mikäs siinä. Mutta tee siihen se, että se avaa sen uudessa ikkunassa. Tämä on WYSIWYG-editori. jolla tuotetaan sisältöä internettiin.
Palvelinkoneet lämpenevät, valot vilkkuvat ja ilmastointi puhaltaa. Kaapelit sylkevät bittivirtaa eteenpäin. www, ftp, irc, email, ip.. IP. Ihmiset soittelevat koko ajan näppäilemättä numeroita. internet on täynnä osoitteita, jokainen osoite on pelkkiä numeroita. Miljoonia PC-koneita verkossa. Hiiriä puristetaan rystyset valkoisina. Sivua ei löydy.
404
Virhe 404, sivua ei ole olemassakaan. Oletko niin tyhmä, että annot väärän IP:n? Tarkista osoite tai mene muualle etsimään sitä nettipornoa. Ja kun tietokoneesi ylikuumenee ja kaatuu, niin onhan sulla se GPRS-GSM-matkapuhelin, jossa WAP ja värinäyttö. Päiväsi tai yösi on pelastettu. Miksi ihmistä kiinnostaa toinen ihminen, joka on alasti ja tekee jotain suvunjatkumisrituaalia? Koska me olemme rakennettu niin.
Mutta ulkona se Mannilantie on hävinnyt näkyvistä. Siis se tumma uoma, joka oli vielä päivällä sen kadun merkki.
Huomenna aamu-yöstä siis saa herätä lumiauran kolahduksiin.
13.02.2005i
Lasken käteni laidan
yli koska avaruus ei hymyile.
Kokeilen ensimmäistä kertaa sitä soittolistaa CMX:n lauluista, joiden kesto on yli 5 minuuttia. Selittääkö se sitten tuota sekavaa dodia vaiko ei.. Sama se..
Mutta tuo jääpuikko on pidentynyt, siis se joka on muodostunut tuon katulampun polttimon alle. Kova lumisade vieläkin. Ja huomenna on maanantai. Emme pääse ajassa koskaan matkustamaan eteenpäin, koska aina kun sunnuntai päättyy, niin alkaa uusi maanantai joka aloittaa uuden viikon. Mutta se on vain ihmisen keksimä noidankehä.
Mitä mä olen tänään sunnuntaina tehnyt? Kävin lumimyrskyssä kun hain lisää mehua siitä Sonaatin R-kioskilta. Tahdoin sitä mehua kylliksi, että uhmasin kello 17:00 alkaen säätä. Tästä pitää kävellä kilometri kun käy siellä kioskilla. Miksi mä en enää käy siellä keskustan R-kioskissa? Eihän siinä kioskejen välissä olisi ollut kuin suljettu S-market. Monet valitsevat uuden kioskin, koska siinä on sitä uutuudenviehätystä. Ja koska se on tilavampi kuin se keskustan R-kioski.
Huomenna mä käyn siinä keskustan R-kioskissa. jos en muuten, niin kannatuksen vuoksi. Voisin ostaa vaikka mehua.
Nettipäiväkirjassani lukee, että olen polttanut tupakkaa. Olisikohan aika aloittaa uudestaan röökäämaan? Tuntuu vain siltä - jälleen.
Hiihtoloma alkoi viime vuonna kirjani mukaan 14. päivä helmikuuta. Tänä vuona se alkaa 18. päivä. Vuosi sitten tänään oli aika tylsähkö päivä, koska en ole siitä paljon kirjoittanut. 2 vuotta sitten autoin jotain naista löytämään pakastepusseja. Hän oli valintatalon asiakas ja mä asiakaspalvelija. Se nainen paistoi sinä päivänä pullaa.
Huomasin kirjoittaneeni päivämäärän väärin vuonna 2003.
Olen siis katsellut vanhoja merkintöjä helmikuusta 2003. hitommoista skeidaa rakkaudesta. Olipa naivia. Mutta se on mennyttä aikaa. Onneksi tuli järkiini. Mutta lukiessani noita merkintöjä mä muistin aika monta seikkaa, jotka olin jo unohtanut. Hyvä vain niin. Sillä viimeiseksi mä nyt hän kaipaisisin elämääni sekoittamaan. ex-naiseni on toivottavasti nykyään jonkun toisen nykyinen. Se siitä nostalgiasta.
Lunta sataa sakeasti nyt. Minulla ei ole muistikuvaa siitä, että mitä meillä on lukujärjestyksessä huomenna ensimmäiseksi. tulostimeni on lakannut toimimasta, joten en ole voinut tulostaa uutta lukujärjestystä. Siis voisihan sen tehdä koulussakin, mutta koska sen muistaisi tehdä?
15.02.2005
Jotenkin rauhallista ja
kaunista.
Se on hieno kappale musiikkia - Guns and Roses - Civil War.mp3 Se aukesi vasta kolmannella kuuntelukerralla. Kiitokseni hänelle, joka antoi suosittelut tälle kappaleelle. Suomen Turku.
Mutta päättynyt maanantai alkoi sillä, että olin oikeassa väärässä paikassa kun muut olivat muualla, vaikka lukujärjestyksen mukaan he olivat väärässä paikassa. Eli koulun auditoriossa päättötyöesityksiä pitämässä. Itsekin pidän siellä sen lähitulevaisuudessa. Se diaesitys on siinä vaiheessa, että tiedosto on luotu ja muutama rakentava dia tehty Open Officella. www.open.office.org Ladatkaa se sieltä. suomeksi tietty. Siis se ohjelma on käännetty suomeksi. In case, that you dont undrestand english.
Ruokana oli kalasydämmiä ystävänpäivän kunniaksi. Siis onhan se ruoka nättiä. sydämmenmuotoisia pihvejä. Ystävänpäivänä se on se perinteinen ruoka. Eli toisin sanoen: kaikki sitä nauttivat ovat sydämmensärkiöitä. "ihanat" kalapihvisydämmet - niistä tulee viemärijätettä ja vain sen takia, että ihminen on eläin, josta tulee kuona-aineet ulos.
Mutta rakkaudesta mä luin aika nasevan jutun Tieteen Kuvalehdestä. Rakkaus on mielisairauteen rinnastettava aivojen häiriötila. Aivokemiat sekaisin. Ok. senhän tiesinkin, mutta se oli uutta että naisten mielialaan voi vaikuttaa se, että kuinka paljon he saavat spermaa yhdynnässä. Siemennesteessä on jotain hormonia, joka vaikuttaa naisen taipumuksiin olla masentumatta. Naiset tarvitsevat siis seksiä. tai viis siitä seksistä. Sitä valkeaahan he tieteen mukaan tarvitsevat. Tai eivät nyt tarvitse varsinaisesti. Se hormoni vain auttaa nostamaan naisissa hyviä fiiliksiä. Ja ryhmäni naiset lynkkäävät mut kun jos lukevat tämän.. mutta se luki tieteen kuvalehdessä. Tottahan se on, että siemennesteessä täytyy olla paljon ainesosia. Onhan se ihmisen siemen.
Rakkaus on siis aivokemiaa. Kaikki mitä me teemme johtuu aivokemiasta. Ajattelu on hermoimpulsseja aivoissa. Muistot ovat hermosolujen väliin syntyneita väkäsiä. Kaikki, mitä me olemme - siihen etsitään tieteellistä ratkaisua. Ja hyvä niin.
Se Tieteen Kuvalehti taisi olla tämän vuoden ensimmäinen numero.
Tänään kävin apteekissa ostamassa sitä Beroccaa, kun on ollut sellainen väsynyt olotila päällä jo pitkään. Ja sekin on kemiaa. Suonissani on liian vähän tiettyjä aineita, jotka antaisivat jaksamista.
apteeksissa minua palveli pitkänaamainen nainen.
Kävin siellä keskustan R-kioskissa katsomassa, että olisiko siellä uusinta tieteen kuvalehteä. Ei ollut, joten mä en ostanut sieltä mitään edes kannatuksen vuoksi. Sitten mä kävelin Sonaatin luo - menin sisään - ja ostin sieltä sen myynissä olleen tieteen kuvalehden.
Se siitä sen kioskin kannatuksesta. 2 R-kioskia ja vain S-market on siinä niiden välissä.
15.02.2005i
Totay is tuustei.
ant pekosa my enklish teatser sait, tat my enklis is so koot tat shi kive me more tivvikult eksrises. tat vai ai rite so koot enklis nau, tat seh kut pe so prau ov it.
Tänään oli siis päivä maanantai ja keskiviikon välissä. Ennen tämä päivä oli televisiohjelmallisesti parempi, mutta kun se frendit loppui, niin eipä sitä tänäänkään juuri avannut.
Aamu. Tällä hetkellä niin kaukainen ajankohta elämässä, ettei siitä oikein muista mitään. Tosin se oli, että aamutunnit oli peruttu. mitä tarkoitti sitä, että sai nukkua vähän pidempään. koululle raahauduin kuitenkin. Ja jostain syystä se siivooja lukitsi mut vanhaan workshoppiin sisälle. No, mikäs mun oli ollessa. 7 konetta ja kaikissa nettiyhteys. Mutta koska vessa puuttuu sen luokan varustelutasosta, niin mun piti lähteä sieltä. Se oli ajatuksena paljon helpompi, mitä se oli käytännössä..
Sillä se peelelin ovi nimittäin juuttui jotenkin lukkoon. Siis mä en päässyt ulos atk-luokasta. On siellä kyllä allas, joten kusihätä hätätapauksessa helpottuisi. Mutta se oli sitä toista. Olisinko mä kutsunut sähköpostilla paikalle apua? Hakenut Googlella neuvoja siihen, että miten saa kiinnijuuttuneen oven auki? Tosin sain mä sen viimein auki.
Siinä siis meni aikaa. Olisi vain mielenkiintoista saada tietooni sen naisen motiivit. Lukita opiskelija nyt atk-luokkaan sisälle siten, ettei se pääse sieltä ulos? No, tietoliikenneyhteydet toimivat sieltä ulos aika hyvin, joten se olisi ollut säälittävä murha-yritys. En usko, että koulun henkilökunta tahtoisi murhata minut. Ei sitä ole tapahtunut koko aikana, kun tuo oppilaitos on ollut olemassa - että henkilökunta olisi yhdistänyt voimansa ja tappanut jonkun opiskelijan.
koulussa ei sitten mitään tapahtunut. Autoin saksanmaikkaa kytkemään sähkölaitteen toimivaan pistorasiaan siten, ettei siitä tullut uutta permanenttia hänelle.
Se oli katkonainen oppitunti mun osaltani, sillä mä venasin sitä että pääsisin soittamaan sinne Helsinkiin siitä työharjoittelupaikasta. Saan huomenna tiedon siitä, että pääsenkö töihin Helsinkiin. Olishan se kiva paikannimi lisätä ansioluetteloonsa. Siihen CV:hen, missä on vain Jämsä ja Järvenpää. Koulutuksissa näkyy myös Jyväskylä.
Mutta tämä hetki. Mä tein opinnäytetyötäni tunnin. Viimeistelin. Mun ehkä pitää anoa lisäaikaa sen palauttamisen suhteen. Tässä kun tulee se hiihtoloma, niin siitä saa ainakin yhden viikon aikaa. ja kun tuli ostettua se hieno reppu koneelle.
Uutislehti satasessa oli tänään hauska juttu.
Tampereelta oli tulossa VR;n johtajia tapaamaan valtuuskunta, jonka tehtävänä oli kertoa että kuinka hitosti se haittaa työläisten kulkua, kun pendolinot ovat myöhässä. No, se pendolino, jolla he tulivat Helsinkiin - oli myöhässä ja se myöhästyivät pendolinon takia VR;n johtajien tapaamiselta, jonka piti käsitellä sitä että mitä vois tehdä, etteivät pendolinot ole myöhässä. Ainakaan ne johtajat eivät voine sanoa, etteivät ne junat ole myöhässä.
Mitä opimme tästä:
Välttäkää pendolinoja ja käyttäkää suomessa, suomen oloihin valmistettua kalustoja. Kuten niitä vanhoja sinisiä vaunuja. Siitä tulee aika hauskaa, kun jonain synkkänä päivänä pendolinot ovat vallanneet Rovaniemenkin radan. Ehkä tuona päivänä on pakkasta -38 C astetta. Eli silloin Pendolino ei tule Rovaniemelle asti. Tai tulee, muttei lähde koska on jäässä.
Mun pitäisi tässä tehdä valinta, että millä junalla menisin. Suoraan täältä Tampereelle vaiko en.
16.02.2005
vuoden kylmin aamu
Ehkäpä elämä on vain sitä, miltä tuntuu. -13.9 C astetta pakkasta. Ok.. lapissa on taatusti 20 astetta viileempää. Siellä siis voi kuolla pihallensa, jos lähtee alasti ulos. Kylmä, pakkanen. Se syöksyy sisään ikkunasta huonojen tiivisteiden raoista. Tässä oli lämmin tammikuu, joten jossain välissä tuli kiskottua ne omat lisätiivisteet pois, jotta jääkaappi ikkunalaudalla toimisi.
Eikä minulla ole enää mittarissa muistissa kylmintä sisälämpötilaa, koska painoin juuri väärää nappia. Lukeehan sen näppäimen yllä RESET. No, oli se kai alle +20 astetta.
Joskus nämäkin pakkaslukemat ovat tuntuneet leudoilta, kun on vain ollut tarpeeksi kauan tarpeeksi kylmää.
Minun ei tarvitse tehdä muuta aamun kylmyydessä, kuin kävellä tuota mannilantietä pitkin se 300 metriä. Joidenkin pitää mennä tänään vielä kylmemmässä säässä 300 kilometriä. Ja sitä tapahtuu tässä maassa.
Kohta alkaa arki. Kello on nyt 6:59:58. Ja nyt se on seitsemän. Ahdistavaa ajatella, että tätä samaa aikaa näyttää miljardit kellot tällä aikavyöhykkeellä. Ja monet niistä soivat nyt. Mulla on huoneessani 10 kelloa. 2 niistä on viisareilla ja loput eri laitteiden sisässä olevia digitaallisia kelloja. Tai niitä kelloja taitaakin olla 11, mulla on kaksoisaikarannekello analogisella ja digitaallisella näytöllä. TV, VCR ja stereot sisältävät kaikki omat kellot. Laskin myös kännyköiden kellot. Vaan millään niillä en voi säädellä aikaa. Tulevaisuuteen näkevä web-kamera olisi kiva oheislaite koneeseen. Tähtäisin sen ulos ja antaisin tehtäväksi näyttää millainen on Järvenpää vuonna 3000. Hylättyjä raunioita, katuja joiden päällysteen on rikkonut uudet puut. Kuva maailmasta, jossa ei ole enää ihmistä. 500 vuotta on pikkuinen aika 3000 vuodessa. Kaikki nykyaikaan kuuluvat rakennukset ovat rakennettu viimeisten 500 vuoden aikana.
Oikorata Kerava - Lahti. Sitä kun rakennettiin, niin sieltä kuului kovaa kiroamista. V-sanaa. Se on iso rautatiesilta, joka tulee olemaan kovassa henkilöliikennekäytössä, se liittymäkohta vanhaan rataan. Ihan kivahan se oli, että se kirottiin jo rakentamisvaiheessa. Vaan koskakohan sekin oikorata poistetaan käytöstä? Koska Helsinki hylätään? Viimeistään silloin, kun tulee uusi jääkausi ja jyrää meitin maan.
Surullista.
16.02.2005i
Odotin puhelua turhaan.
Minulla ei ole tietoa työharjoittelupaikasta Helsingissä, mutta minulla on menolippu Jämsään. lähden ylihuomenna.
jämsään viikoksi. Taajamajuna 223 Tampereelle,
josta Jämsään pikajunalla. Tosin se junavuoro ei ole enää
pikajuna, vaan intercity. Kun sekin piti mennä vaihtamaan
sellaiseksi, hintaluokaltaan 6 markkaa kalliimmaksi junaksi.
Tänään.. Mitä tästä päivästä voisi sanoa.. Kun on ollut tarpeeksi kauan pakkasessa, niin siihen tottuu.
Minun piti ostaa seitsemän markan kahvit naiselle, joka oli tilapäisesti liian laiska lähtemään Sonaattiin sitä hakemaan. Kävin tänään siis 3 kertaa Sonaatissa. Sen kahvin hain sille äidille, ostin ässäarvan, jolla voitin 0 markkaa, mutta sain sen arvan hinnan takaisin hedelmäpelistä. Aika typerä laite kyllä se hedelmäpeli on. Katso että saatko 3 samaa samaan linjaan, jotta voittaisit markkoja. Aivan, markkoja. Nostalgisesti.
Jos markat tulisivat takaisin 5 vuoden päästä, niin lapset saisivat opetuksen rahan käytössä. Kun äiteeltä pyydetään vitonen, niin lapsi saa OIKEAN vitosen, eikä kolmeakymmentä markkaa.
Laitoin Trio niskalaukausta soimaan. Lopunajan merkit. Niin sisä,- kuin ulkolämpötilakin laskee tasaisessa tahdissa. Jossain tämän kiven päällä on -43 c pakkasta. Siellä on varmaan aika hiljaista ulkoilmatapahtumien rintamalla.
Mielipiteitä maikoista, ja niiden antamista tehtävistä on jaettu tänäänkin opiskelijoiden kesken.
Ulkona on siis talvi. Vielä kaiketi pitää nauttia näistä pakkasista, sillä sitten vanhana sitä vain voi muistella kun oli suomessa lunta ja pakkasta.
Tokiossa oli maanjäristys viime yönä. Ne odottavat vielä isompaa jytinää. Kaikki tuhoutuu aikanaan. Voimme vain odottaa sitä.
Se on matkalla.
17.02.2005
Itsekidutusta Radio
Novan tahdissa.
Pointer sisters. Novan vakiobiisi. Kurja kanava, joka sekin oli sen alkuaikoina parempi. Kun koitti päivä jolloin he alkoivat mainostaan sitä, että säätiedoillakin on sponsori (mitä hittoa niilläkin tarttee olla joku sponsori??) niin mä vaihdoin kanavaa lopullisesti. Kanavalla on rajoittunut musiikkivalikoima, joka ei palvele kaikkia. Kornia, Metallicaa tai System of downia ei kuulu koskaan Novasta. Tylsää poppia. Pintaliitoa heille, jotka eivät jaksa syvällistä asiaa, koska muu elämä on kyllin surkuhupaista.
Radio Nova ja se on ruotsalainen nykyään. Se aloitti muistaakseni 1997. Silloin sieltä tulikin kuuntelemisen arvoista. Musiikki ei ollut rajoittunut naisartistijen kiljuntaan. Satunnaisesti vieläkin voi Novasta tulla jopa jotain kuunneltavaa.
Äiti pojastaan pappia toivoi. Kolmas nainen.
Ja laulu soi monessa autossa ympäri maata. Eli tällä kanavalla on kuuntelijoita ilman minuakin. Painan kaukosäätimesta Yle Q;n soimaan. Sieltä tulee nyt Blues. Radioaallot kulkevat lähetinmastosta radion antenniin, joka vie ne vahvistimeen joka on radion sisällä. Sitten ne törmäävät virittimeen, joka tässä tapauksessa on digitaallinen. Ja sitten jotenkin se laite lähettää sen lähetyksen sähkösingaaleina johtoa pitkin PC-kajareihin.
Niin toimii radioaallot. Käytin tänä aamuna mirkoaaltoja lämmittääkseni pihvin, joka oli se viimeinen. 5 ydinvoimala on saanut rakentamisluvan ja sitä aletaan rakentamaan kotimaassamme. BOOM.
Aijaa.. Sen hyvän TV-sarjan tunnari soi. Perhe on pahin. mutta hetkellisesti. sitten se vaihtui punkiksi. Tapahtuisiko tämä Radio Novassa?
Kantaaottavaa punkkia, kasaria.
Tänään aamusta me käytimme Linux-käyttöjärjestelmää. Sitten oli tekstinkäsittelyä. Se maikka ei käytä mielellään pikanäppäinkomentoja. Hänen nimensä on Marjo ja hänellä on Jalat. sisäpiirin vihjeitä..
Oikeastaan tämäkin päivä voidaan ohittaa. Sitä en katso tarpeelliseksi selostaa aamusta iltaan.
Huomenna pitää palauttaa opinnäytetyö. Sain lisäaikaa, koska cd-poltto-ongelmat ja wordin tyylit eivät toimi enää.
Huomenna myös alkaa talviloma.
And then I like to write some information in english for a good reason. Today I asked everybody one quoston. Result: We dont like her. And I mean one person.
Ja Helsingissä on varmaan muitakin harjoittelupaikkoja vapaana. En odota enää puhelua sieltä.
19.02.2005
Rikkinäisiä junia.
Järvenpäässä siis kuulutetaan Seinäjoelle menevää junaa. Jos olisin ulkomaalainen, joka on menossa Järvenpäästä Tampereelle ja minulla olisi kiire Tampereen junaan, enkä ehtisi katsoa näyttöjä joissa lukisi se Tampere - niin myöhästyisin junasta. Ja sitten kun katsoisin junanäyttöjä, joissa lukisi Tampere..
Mutta mä menin sen junan viimeisen vaunun perälle. Kauemmaksi veturista en olisi päässyt. Oven ikkunasta näkyi raiteet. Saimpahan mukavan sopen siitä veturivetoisesta taajamajunasta. Se penkki oli irti, jolla istuin. Mutta kyllä se paikallaan pysyi. Samalla mä koin ostamani repun hyödylliseksi matkoilla. Siitä paljastui juomapullolle oma paikkansa.
Tampere, uudet aikataulunäytöt olivat käytössä, vaikka lappu sanoikin että ne olisivat muka testikäytössä.
Kuopio IC 823 18:05 => 18:30
Junilla matkustajat ymmärtävät tuosta, että sen junan lähtö oli puoli tuntia myöhässä. Mutta se juna sentään tuli ajoissa asemalla, jotta ainakin pääsi lämpimään junaan turvaan sitä säätä. No ei siitä niin kamalasti satanut. Vähän vain pyrytti. Mutta Ouluun menossa olleet ihmiset saivat odottaa junaansa ulkona sen puoli tuntia.
Ollessani sen intercityn vessassa, kun juna meni jonkun ratapihan läpi, niin se peilikaappi aukesi ja päästi kaiken sisällönsä matkustajan päälle. Eli tarkennetusti sieltä tippui 2 pakkausta sitä käsipyyhepaperia.
No tulivat ne Jämsän valot ikanaan sitten näkyviin. Tänne oli tullut yksi uusi liikenneympyrä.
19.02.2005i
tunnelmia
Myönnän. Ehkä se siideri oli vikatikki, sillä se alkoi sitten jostain syystä väsyttämään. Siis se juoma. Tunnelmia.. Jotain tunnelmia kaiketi tässä sitten pitäisi kirjoittaa kerta alettiin. Olen väsännyt viimeisen tunnin sitä päättötyötä. Sen pitää olla viikon päästä maanantaina valmiina. Ja onkin.. kyllä mä sen kaiketi saan siihen mennessä tehdyksi. Kotisivut saavat kärsiä tästä. Siis mulla ei ole niille aikaa. Ei tiedossa suurta päivitystä. Vain nettipäiväkirja ja etusivulle jotain pikkupäivitystä tiedossa. Ehkäpä myös linkkeihin. Ei muuta näille kotisivuille ole tiedossa.
Ei ole tekstejä tullut kirjoitettua, mutta pari on suunniteltu muokata paremmiksi sitten kun on sitä aikaa. Eli ensi viikolla.
Eilen taisi olla samassa IC-junassa joku paraolympialisti. Kuulin sen nimen monta kertaa, kun se soitteli Jyväskylään olevansa myöhässä. Lähtee kuulemma Japaniin maanantaina. Matkustin eilen tosiaan junien viimeisissä vaunuissa.
Televisiosta tuli hyvä elokuva siitä, että miten tietokoneohjattu juna voi mennä sekaisin kun piirilevylle kaatuu vettä. Oli siitä leffassa oikeata yksi puoli. Tietokoneet ohjaavat nykyään kaikkea, joten on täysin mahdollista että jossain joku kaataa vettä väärään paikkaan ja koko systeemi sekoaa.
Sitä elokuvaa on sitten mukava muistella, kun matkustan takaisin Järvenpäähän ensi sunnuntaina junalla.
Olen nyt siis Kaipolassa.
Eilen kun juna kaarsi Jämsän asemalle niin katsoin Jämsän valoja samalla miettien sitä, että kuinka järjestäisin elämän tänne. Olen miettinyt kyllä järjestää elämäni jonnekin. Paikkakunta on vain epäselvä.
21.02.2005
Työni on vielä kesken.
Opinnäytetyöni on vielä hieman kesken. Lisäsin siihen juuri lisää juttuja, muutamia alaotsikoita, lähdemerkintöjä ja tekstiä josta en ole täysin varma, että onko se asiaan kuuluvaa. Olenko tehnyt turhaa työtä toistamalla itseäni? Ja mitenkä sen työn edistymiselle käy tällä viikolla, jos nämä ennusmerkit ovat totta? Mulla on tunne, että mä olen tulossa kipeäksi. Tietty se pukkaa mulle jonkun 40 asteen kuumeen.. Ja opinnäytetyö ei valmistu ajallaan. No valmistuminen jää sitten.
Valmistumien tulevaisuuteen. Kylmään tulevaisuuteen, jos uusinta Prisma-documenttia on uskominen. Golf-virta pysähtyy ehkä 20 vuoden päästä ja se takaa aika viileät olosuhteet Isolle Britannialle. Mutta entäs suomi? Maa, joka on maantieteellisesti pohjoisempana kuin siperiaksi muuttuva iso-britannia. No, vielä kylmempää luvassa.
Kahdenkymmene vuoden päästä mä olen tulossa viisikymppiseksi. OK.. sitten vedettiin siitä sekunnin ikäkriisi päälle. Lämpö on ulkona -15 pakkasastetta. Paljonkohan se on siellä etelässä? 30 kilometriä Helsingistä. Järvenpäässä. Hitto.. söinkö mä sen banaanin, vai jäikö se sinne huoneeseeni, jossa kukaan ei syö banaania.
Uusi jääkausi tulee vasta tuhansien vuosien päästä - tämän hetkisellä aikataululla - ja se tulee tuhoamaan Suomen. Mutta onko silloin enää mitään suomea, jonka se voisi tuhota? Hauska pointti siitä documentissa oli se, että ihmiset varautuvat ilmaston lämpenemiseen, vaikka ehkä pitäisi varautua ilmaston kylmenemiseen.
Olen tainnut työskennellä liikaa. Kyllähän mä sen tiedän, että suomeksi documetti kirjoitetaan dokumentti. jossain tietostotyypissä luki se document..
Huomenna on tiistai.. Taidan käydä keskiviikkona Jämsässä. ostamassa menolipun Järvenpäähän.
Jännä juttu.. Aina joskus kun mä ostan Järvenpäästä liput Jämsään, niin ne on meno-paluu, mutta kun ostan sen Jämsästä, niin se on pelkkä menolippu. Tosin se johtuu siitä, että olen yleensä jämsässä vähän aikaa, joten mä tiedän paluupäivän.
23.02.2005
Aurinkoisena päivänä.
Jolloin on keskiviikko ja etelä-suomen hiihtolomat ovat puoliksi käytetty tältä vuodelta.
Tulin tänään
Jämsästä linja-autolla. Bussilla, dosällä, linjurilla. Se
meni 24-tietä pitkin. Sama se. Muttei siinä autossa ollut
paljoa matkustajia. Vain kaksi vanhempaa naista.
Ennen bussimatka Kaipolasta Jämsään maksoi 2.60. Nyt se maksaa 2.70 euroa. Menin pankkiin ja talletin rahaa sinne. Nordea Jämsä. Rautatieasemalla myöskin kävin. Joku mummo ihmetteli mikä junamaatti on. Kyllä, siitä saa myös eläkeläis-alennukset. Mutta koska kyseessä on tietokone, niin hän valitsi sisätilan lipunmyynnin.
Tänään oli kylmä päivä. Jotkut mittarin olivat kuulemma mitanneet -25 astetta pakkasta. Se on kylmää. jäädyttävää. mutta ilmeisesti tuollaisiin lämpötiloihin on vain tottuminen, koska se Golf-virta lakkaa olemasta ja suomensta tulee siperia. Tulee satamaan lunta juhannuksena. Ilmastonmuutokselle ei voida enää tehdä mitään. Se tulee.
Sitten aikanaan.. Minun sukupolveni lapsen lapset kärsivät pahiten. Odotan tänä talvena vielä sitä kunnon myrskyä. 23 metrin tuulia, trobia, ukkosta lumimyrskyn seassa.
25.02.2005
Väsyneenä.
opinnäytetyö.. vielä ei valmis
Korn - freak on a leash. Se siis soi. Kone, tietokone, valikoi sen soittolistasta jossa on kaikki kornin mp3-set. Elämää ja tietotekniikkaa.. Sitä saa nyt siis kokeilla. Microsoft Word 2000. Opinnäytetyöni. Ok.. sen pitää olla Maanantaina valmiina, mutta minusta kyllä tuntuu siltä että se viimeinen yö taitaa mennä valvomiseksi sen työn takia. Ennustan että tietty joskus puoli kaksi yöllä saan kaikki tyylit sekaisin, ja puoli kolme olenkin jo hakemassa sieltä essolta vahviketta. Järvenpäässä ensi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Ok.. Onhan se työ jo melkein valmiina. Ja mitä jää - niin se jää. Aihe kuitenkin jää kiinnostamaan. Mikä aiheuttaa sen, että juuri pojilla on enemmän lukivaikeuksia kuin tytöillä? Mikä aiheuttaa tuon sukupuolijakautuman? Onko kyseessä jokin kromosomi-juttu? Varmaan. Sillä siitä, kun siittiö kohtaa munasolun ja ihmisen kasvu alkaa - niin siinä ehtii tapahtumaan vaikka kuinka monta asiaa. Jos odottava äiti vaikka ryyppää odotusaikana, niin lapsella on FAS.
En ole tätä kai vielä kertonut, mutta minulla on MBD. lievä aivotoiminnan häiriö. Oikeastaan koko elämä on täynnä lieviä aivotoiminnan häiriöitä. neuroosit, pelkotilat ja päähänpinttymät sekä rakkaus. Aivotoiminnan häiriöitä.
Maailmassa, jossa ei olisi lieviä aivotoiminnan häiriöitä - ei olisi rakkautta. Jos kaikkien aivot toimisivat 100% kunnolla, niin rakkaus ei saisi dopamiinitasoja kasvuun.
Mutta nyt ja tältä erää. Taidan mennä kyllä nukkumaan.
Kiva kylläkin näin lisäajalla kirjoittaa opinnäytetyötään - ja väsyneenä. Sitä ei tarkisteta, siten että sitä voisi vielä korjata. Kaikki virheet ovat siitä lopullisessa mukana.
..pieniä levottomuuden puuskia koettiin tässä vaiheessa..
Ja se yksi Helsingin työharjoittelupaikka (mahdollinen) Soitin sinne tänään, eikä ainakaan tullut sitä vaikutelmaa -että olisivat päättäneet jo etteivät ota. Se henkilö on hiihtolomalla tämän viikon. No, ainakin heillä on nyt varmasti oikea numero.
Saattaa olla, että viikon päästä viikonloppuna mä ehkä nukunkin sen 20 tuntia putkeen.. univelat pois.
25.02.2005i
Jälleen on aika tehdä
se.
Siis kotisivujen suurpäivitys. Tänään niille tuli lisää kuvia. Ja totuttuun tapaan tätä päiväkirjaa julkaistaan ensi kesään 2005 asti geosaiteissa.
www.geocities.com/spahula
27.02.2005
Järvenpää ja se on
olinpaikkani
Olen hyvilläni siitä. Olen nyt Järvenpäässä. Kyllä, minä kyllä ajattelin sen R-junan lähiessä Jokelan asemalta että kun tämä juna seuraavan kerran pysähtyy - niin loma on loppu. Mutten saanut sille sopivaa pointtia, se ajatus ei mitenkään ollut suuri. Se sama ajatus oli hienomman tuntuinen kun se juna lähti tammikuussa. Siis se kerta kun joululoma päättyi. Kyllä, minä käytän R-junia. Se oli jälleen se lyhyt kello 15:22 taajamajuna Tampereelta Järvenpäähän. Miksi kulkea intercitylla, joka tulee Oulusta ja päätyy Helsinkiin. Se juna on yleensä aika täynnä. Ja tänään se olisi ollut täydempi. Ja sitä paitsi - miksi vaihtaa junaa Riihimäellä, jos pääsee suoraan Tampereeltakin Järvenpäähän jonka asemalla oli vielä ulkotelineessa viime perjantaisia uutislehti satasia. Se siis on aika ihme, jolla voin huomenna saada jutulleni eilisesta junamatkasta enemmän särmää. Oliko niitä satasia viikonlopun jäljiltä jäljellä? Nythän kaikki on sekaisin! Kukaan ei ole viikonlopun aikana vaikka polttanut tai vienyt niitä lehtiä.
Kerron jo Riihimäestä. Sitä kutsutaan Riksuksi, koska se on varmaan helpommin puhekieleen sopiva.
Otin siitä siis kuvan. Siinä on
mahdollisuus säälittävään sanaleikkiin.. Otin kuvan junassa
junasta. Riihimäeltä vai oliko se Hämeenlinnasta - junaan tuli
nainen joka sitten nukahti mun viereen. Meillä ei ollut muuta
yhteistä kuin se penkki. mutta tuon kuvan koko on 1.2 kt
Mä tein eilen matkamusa CD:n uudella tekniikalla ja se onnistui. Siis käyttämäni ohjelma oli Nero, mutta se miten valitsin ne raidat - se oli uutta. Siis mä koekuuntelin WinAmpilla mitkä KORNin kappaleet toimisivat hyvin junassa. Ja sitten vain lisäsin niitä, kun sattui hyvä biisi. Ja kun WinAmp soitti kaikki KORNin kappaleet satunnaisessa järjestyksessä ja niin disabloitiin mahdollisuus että levylle tulisi 2 kertaa sama raita. Kun soittolistaa toistetaan satunnaisesti, niin se ei soita samaa kappaletta kahdesti ellei käyttäjä niin välttämättä tahdo. Nyt se WinAmp 2.78 soittaa Eminemia.
Olin siis tänään junan
viimeisessä vaunussa. Siinä Turun pikajunassa, joka pysähtyi 5
minuuttia myöhässä Jämsässä, ja tuossa taajamajunassa -
olin viimeisessä vaunussa. Eli tämän vuoden puolella olen
ollut junissa aina viimeisessä vaunussa kun olen mennyt Jämsään.
Ja se tekee 2 kertaa. Tuossa on kuva siitä junasta, jolla
lähdin sille hiihtolomalle. Miksikö tänne kirjaani on alkanut
tulemaan värivalokuvia?
Mä huomasin Abode Photoshopissa sen nettintallennusmahdollisuuden. Tosin olin siitä jo ennenkin tietoinen, mutta kun se ohjelma latautuu hitaasti, eikä se pidä mun mustavalkoisesta windowsin tyylistä. Eli siinä ei näe tiettyjä tekstejä koska ne ovat oletuksena mustalla värillä. Ja kun windowsin pääväri on mustahko - niin mustaa tekstiä ei nää lukea mustalta taustalta.
Selostan siis outoja työskentelytapojani.. Mutta XP:ssä se teema, windowsin värimalli, on tiedosto. Ja se mahdollistaisi muuten niiden jakamisen tekstipohjaisena. Ehkäpä mä joskus laitan ne siinä muodossa nettiin. Käyttäjänhän ei tartte muuta tehdä kun kopioida sen tekstin notepadiin ja tallentaa theme-tiedostoksi.
Tänään mä luin junassa jälleen sen teksini "kylmästi".
Junan lähtiessä Jämsästä, tuli kuulutus. "kokeilu, kokeilu"
Olisin antanut sen ihmisen istua ikkunapaikassa, jos hän olisi ollut nainen. Raadollista toimintaa, sukupuolisyrjintää.
Ostin tänään Tampereelta salmijakkia.
Mutta mitä oli vuosi sitten? Eli kun en keksi enää mitään kirjoittettavaa, niin kaivan sitä menneisyydestä ja toivon että sitä 'jotain' voisi kommentoida..
..ja sieltä vuoden takaa löytyi jotain mieltä lämmittävää:
"..Siis olin tulossa S-marketista kun näin jotain sellaista mikä oikein lämmitti. Pyörätuolilla kulkeva oli jäänyt kiinni lumeen keskelle tienjakajaa, jonka läpi menee suojatie. Yksi auto joka odotti että se tuolilla oleva pääsisi tien yli, niin sen kuski tuli ulos ja auttoi tätä pyörätuolilla liikkunutta. He eivät näyttäneen tuntevan toisiaan. Siis pysäytti autonsa keskelle Helsingintietä. Empä olisi uskonut että täällä etelässäkin joskus toisinaan näkee jotain noin hienoa."
Se oli kyllä kaunista. Kun tuon tapauksen satuin näkemään. Ja kaksi vuotta sitten orava hyppeli pääradan kiskoilla. Muistan sen vieläkin. Se oli nimittäin aika kivan näköinen ollessaan siinä kiskon päällä. Hyvä, ettei junia sattunut tulemaan silloin.
Huomenna on maanantai. Huomenna opinnäytetyön pitää olla valmis. Siis voipi mennä myöhään elämä tänä yönä.
28.02.2005
Yksi yksinkertainen
päivä vuonna kaksituhattaviisi
Tästä päivästä ei ole kuvia, mutta tänään kyllä paistoi aurinko.
Siis yksi yksinkertainen päivä jonka aamulla tulin tietoiseksi siitä, että ikkunalauta sisäpuolella lasia ei toimi aamuisin jääkaappina vaan aurinkolämmitteisenä uunina. En voinut mitään muuta kuin kiinnittää kaksinkerroin taitetun pienen mustan jätesäkin ikkunaan kiinni estämään aurinkoa pilaamasta mitään ruokaani. Ne ovat luvanneet aika kylmää täksi viikoksi. -18 astetta Järvenpään korkeudelle tuulen kera.
Heräsin siis auringonvaloon. Maapallo on siis kääntynyt jälleen suotuisaan asentoon, jotta auringonvalo pääsee herättämään minut aamulla puolen yhdeksän aikaan. Se on huono asia viikonloppuisin. mutta toivon pilvistä säätä. Heräsin siis puoli yhdeksältä. Kiitos sen opinnäytetyön kanssa viettämäni ajan viime yöstä.
Menin siis nopealla aikataululla koululle. Pää piti pestä. Aamulla ei ollut kuin kymmenen astetta pakkasta. ja tuuli.. Samapa tuo. Menin ja tulostin ne 30 sivua opinnäytetyötäni ja ne päätyivät sen tunnin lopuksi M Alle. Olin aamulla väsynyt enkä siis tilanteen tasalla. Pääsin mukaan siihen, mitä muut tekivät vasta vähän ajan kuluttua. Se oli sitä kyselylomaketta oppilaitokseemme tulijoille. Mutta jostain syystä mä koen nyt huonoa omaatuntoa siitä, että se opinnäytetyöni tulosteet lipesivät maikalle. Varmaan hänellä olisi muutakin työtä kun tarkistaa niistä 30 sivusta kirjoitusvirheet. Olisin itsekin voinut tehdä sen. Surullistahan tässä on se, etten olisi kuitenkaan kaikkia niistä huomannut. Sitä vain on sokea omille virheilleen.
Mutta se tunti siis päättyi siihen ja meidän
piti vaihtaa luokkaa. Seuraavalla tunnilla käsittelimme
tekstitiedoston käyttämistä apuna XP:n asennuksessa. Kaikki
komennot vain siihen tiedostoon ja antaa koneen tehdä asennukset
ihan itse. Mielenkiintoistahan se on. Se asentaminen.
Tietotekniikka on mielenkiintoista. kun siitä ymmärtää jotain.
Mutta tänään en ollut saanut sähköpostia. Siis mitään
tärkeätä.
Ruokana oli jotain kalaa. En tähän hätään muista sen ruokalajin nimeä, muttei sillä ole mitään väliä. Ruokalista päivittyi aamupäivästä koulun intranettiin. En tainnut käydä aamukahvilla. Se Maarit ei antanut mun lähteä kahville. mitä oli aivan oikein. Mitäs tulin myöhässä. Mutta viimein on siis ilta kun ei tarvitse tehdä opinnäytetyötä.
Dysfasia. Ok, mä tiedän siitä aika paljon. Opinnäytetyöni aihehan on dysfasia ja aikuisopiskelu.
Nyt on helmikuun viimeinen päivä.
Tänään Järvenpää oli siis kaunis kaupunki auringonpaisteessa. Jonkun naisen mielestä sää oli hirveän kaunis.
Metallica - the call of ktulu.mp3
Tänään etsin tuloksetta sitä päivämäärään tästä kirjastani, koska KH pudotti sen pullansa. Googlekaan ei osannut auttaa. Oli vain niin tylsää. Ja väsyttävää. Siis mua väsytti päivällä, mutta nyt ei niin pahasti. Jänis on mennyt tuosta tämän talon ohitse viime yönä. Lumessa on todisteet siitä. - - : - - : jne. Minne se eläin on siitä sitten mennyt? Ehkäpä se loikki mannilantien ylitse, jatkoi pääradalle ja meni sen ylitse. Toivottavasti se ei jäänyt yötavarajunan alle. joskus kun olen junissa mennyt viimeisessä vaunussa, siinä missä näkee raiteet kun ne tulevat esiin junan alta. Siinähän voi nähdä vaikka punaista tai mitä vaan. siis aika yllätyksellinen näkymä.
Jotenkin minulla on sellainen olotila, että pitäisi päästä kirjoittamaan taas pitkästä aikaa jotain. Siis on sellainen tunne. Olen lukenut omia tekstejäni, muttei niistä saa sitä hyvää fiilistä kun kirjoittaessa. Siis se lukeminen on passiivisempaa kun kirjoittaminen. Tekstiarkisto ja se Motzilla..
ok.. mä sain motzillan avaamaan sen tekstiarkistoni. Siinä oli sellainen moka että viivan \ pitäisi olla / jotta se linkki toimisi. se muutos olisi kyllä ollut mukava tehdä myös itse tekstiarkiston valikon koodiin. No, pääseehän ainakin motzillan käyttäjät kiinni on tuotantoon. Mä olen kehittynyt kirjailijana. Kyllä sen huomaa kun lukee vanhempia tekstejä ja vertaa niitä uudempiin.
Se 'liikananen rakkaus'.. Se kaipaisi muokkausta, mutta siinä on vain sellainen juttu, että mä kun kirjoitin sen niin mä käsittelin sitä sekavaa ihmissuhdedraamaa joka helpotti vasta kun poltin sen kuvan koulun tupakointipaikalla ja vaihdoin puhelinnumeroa. Ehkäpä mä kyllä muokkaan sitä.
Aika sekavaa itsepohdintaa.. Mutta ainakin tietokone valitsi hyvää musiikkia. Metallican orionin. Musiikki tulee jostain pimeästä. Mihin mä valoa tarvitsen? Ääni kuuluu ilman valoakin ja sormet tietävät kirjainten paikat näppäimistöllä. Eli huone on pimeä. Ainoa valo tulee näytöstä. Koska silloin on hyvä fiilis kirjoittaa. Pimeydessä. Ja kone tietty vihjaa jotain biisivalinnallaan: Welcome home, saniterium.
Saniterium = hoitolaitos, parantola, hullujenhuone. tervetuloa kotiin hullujenhuoneelta. Kiitos, mutten minä mennyt kotiin silloin sieltä "hullujenhuoneelta", vaan tulin tähän kaupunkiin - Järvenpäähän. Ja siitä on 10 vuotta aikaa. Tietty muistoja alkoi tulemaan mieleen siitä ajasta elämääni. Ja pieni pala nousi kurkkuun, mutta putosi pois. Survaisin yhtä muistoa jota en ollu muistanut koska olin halunnut tukahduttaa sen.
No tänäänhän oli se yksinkertainen maanantai vuonna 2005. Aika kulkee eteenpäin. Ja mä tajusin, siis olen tullut vielä tietoisemmaksi siitä seikasta, että täytän ensi vuonna 30 vuotta.
muttei se mitään.. Mähän olen vasta alkanut elämään.
Ja huomenna mun pitää ajaa metsä pois, joka kasvaa ulos mun naamasta.
Simo Pahulan Nettipäiväkirjaa
luettu 14:45 2.10.2017 lähtien
kertaa