Marraskuu. osa 2 - 2006 << Marraskuu 2006, osa 1 - Joulukuu 2006 >> 1000 käyntiä kuukaudessa, eikä kukaan edes viitsinyt ilmoittaa mulle, että komeasti tossa luki LOKAKUU koko marraskuun ajan. Te ootte sitte kivoja ;) ______________________________ tää o mua..

Uusin merkintä >> Uusin merkintä avautuu tuosta kuvasta, joka on uusin Simocamkuva

Simo Pahulan nettipäiväkirja 09.05.2002 alkaen http://simopahula.fi Tämä yli 1200 A4-sivun kokoinen nettipäiväkirja on vain yksi suurien kotisivujeni osiosta. Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus, arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto. Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä Kirjoitan, siis olen. Tutustu tekstiarkistoonikin. Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus, arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto. Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

Marraskuu 2006 - yhä lisääntyvissä mittasuhteissa pohdintaa mitä nyt kun täytän 30 vuotta..
Sivu on kuvattu myöhemmin, siis lisätty kuvat.

..tässä vaiheessa kirjaa aloin venyttämään kuvien mittasuhteita tavoitellen siten taiteellista vaikutelmaa

16.11.2006
uuden merkintäsivun alussa.

Taas uusi merkintäsivu kirjaani, muutamat linkitykset vaihdettu. Olisi pitänyt kai mennä maate jo, mutta kuitenkin tämä sivu oli tehtävä joskus. Tässä olen saanut aika yllättäviä tietoja, joita en paljasta.

Minulla itselläni menee tässä marraskuun tunnelmissa, ehkä ensi kuussa on jo valoisampaa. Täytän siis sen kolmenkymmentä, ja olen pähkäillyt itseäni, yrittänyt oppia enemmän tästä tyypistä joka loi nää sivut sekä on kirjoittanut helvetisti nettipäiväkirjaansa. Mitä Simole kuuluu? Kiitos, pohjimmiltaan hyvää. Mä olen oppinut, että olen vahva ihminen. sosiaallinen, positiivinen ja elämänhalua riittää.

Vaikeuksista ponkaistaan ylös. Asioilla on tapana järjestyä. On hyvä pelata sitä "Entä, jos"- peliä ennen nukahtamistaan, vaikka siinä voi käydä siten että nukahtaa itkien. Se valmistaa sua siihen, kun se kysymyksesi "entä, jos.." muuttuu muotoon "mitä nyt, kun.."

Itse en taida pelata tänään kohta sitä peliä, otan kaapista jonkun vanhan Aku Ankan taskukirjan ja luen sitä.

"Jos elämä on rankkaa, niin lue Aku Ankkaa." Hyvää yötä maailma.

17.11.2006
AAmullA

On aamu sekä pimeätä, mutta silti toiminta on päällä. Autot liikkuvat kaukaisissa kaupungessa liikennevalojen antamalla rytmillä. Sairaaloissa pelastetaan ihmishenkiä tai sitten ei. Tuskaa ja kipua, kyyneleitä. Onnettomuuksia ja vahinkoja, tulipaloja ja peltikolareita. Eläimen pelastamisia.

Ja kaikki kotimaassamme, internet syöttää tietoa pelastustehtävistä. ( http://www.kumiankka.net/halytys.php )
Entäpä järveen kiinni jäätyneet joutsenet tai muut sen kokoluokan linnut? Surullista, tosi tunteisiin vetoava juttu. Joten jos lehden lööpissä olisi sellainen, niin se menisi paremmin kaupaksi. Raha pyörittää tätä planeetta.

Pari riviä ja aihetta, koukkuja itselleni jotta alkaisi tulemaan tekstiä jonka luokitus olisi hienoa ajatusvirtaa. Mutta nyt ei käynnistynyt kone.

Ei siis seuraa kuvausta, siis kuinka tämä meidän hyppyyminen ja hoppaaminen tuolta avaruudesta. Eikä myöskään siitä, että kuinka jännäksi joku kaupunkinäkymä menisi, jos viikon ajalta otettaisiin yksi kuva per tunti ja sitten viikon kuluttua ne kuvat esitettäisiin nopeasti, jolloin näkyisin kuinka kerrostalojen ikkunat alkaisivat tuikkimaan ja parkkipaikalla olevat autot vaihtaisivat sijaintiaan.

Nopeutettua elämää olisi mielenkiintoista seurata vaikka sellainen kymmenen vuotta. Siitä saisi aikaan vartin leffan.

Mutta nyt voisin kyllä tehdä vähän teknistä työtä tämän nettipäiväkirjani kanssa. Linkityksiä puuttuu, poimintoja voisi suorittaa. Ehkä jotain sensuroinkin, jos näen aihetta.

Screendisplay Jämsä - Uusittu kuvablogi, nyt myös toimivampi aihehaku sekä layot. Tutustu.

17.11.2006i
Per jantai

Ostin sen viimein. Kadotin tämän kerran IJKK:n toimitiloihin, se jäi jonnekin. Nyt huomasin sen tuolla Suomen toistaiseksi suurimmassa S-marketissa, levyhyllyssä. Kilpi: Sähkönsinistä sinfoniaa.

Se, että se CD katosi on potuttanut tässä aina silloin tällöin, jo kaksi vuotta. Kadottaminen tapahtui kait joskus loppusyksystä 2004. Tuossa on se S-market. Siis mä olen viimein alkanut jälleen tekemään pikkukuvia osaksi tätä kirjaa?
Se oli tyylini vuosi sitten ja sitä aikaisemmin..

Talviomena.

Kyseessä ei tällä kertaa taida olla jonkun itsepäisen omenapuun tuotos, vaan teemamaku Golden Cap- siidereissä. Ostin sellaisen tuolta. Samalla nappasin erään naisen nenän edestä yhden banaanijogurttitölkin. Kun olin tehnyt ostokseni, joista se tölkki oli viimeinen - niin lähdin kassoille. Yksi jono näytti lyhyemmältä kun muut, joten kiihdytin sinne. Tosin sieltä paljastui pikkumummeli täyden ostosvaununsa kanssa. Joten siirryin toiselle kassalle.

Sähkönsinistä Sinfoniaa.

Olin jo katsonut päivemmällä tämän levyn. En ollut tuolloin vielä ostanut tätä, mutta alustava harkintapäätös ostospäätökselle oli tehty.

Viimeksi kuulin näitä kappaleita vuonna 2004. Tuovatko ne muistoja? Ainakin toi kuva muistuttaa mieleeni erään todella hienon auringonlaskun viime keväältä. Se pallo oli tosi suuri tuolloin. Mutta tää musa, tuoko se muistoja?

Saattavathan ne jotain palauttaa mieleen. Ainakin hemmetin hyvää musaa tää on edelleenkin. Ja samalla on kyseessä toinen toiseen kertaa ostamani CD. Tämä ja yksi Mamban levy, joka tuhottiin erään ihmissuhdekriisin yhteydessä palasiksi. Ok.. mä tunnustan, koska mä muistin asioiden oikean tolan.

Saaton ostaa sen kolme kertaa.

Ensimmäinen levy oli lahja hänelle, ostin sen toisen levyn myöhemmin itselleni rakkauden huumassa. Rikoin sen toisen ostamani levyn, jälleen rakkauden huumassa. Ja vielä taisin ostaa sen levyn itselleni takaisin, mutta siitä en ole varma.

Joo.. en ostanut sitä kolme, vaan kaksi kertaa. Asioita palautuu tippoina mieleeni. Tänään kävin myös Apteekissa ostamassa itselääkitsemistarvikkeita, eli buranaa kun se oli lopussa.

Mitä tänään vuosia sitten? ELi katson tästä kirjasta taas hukattuja päiviä, marraskuun seitsemännestoistia päiviä.
(jälleen uusi taivutusmuoto Suomen kieleen..)

Lauseita ja muistoja vuosien takaa. ja tässä vain siksi, ettei niitä kai muutoin kukaan lukisi. Hei, ihmiset. Tässä kirjassa on luettavaa neljän riisin verran. Paloja tuosta paperimäärästä:

mutta hieno löytö tää Kilpi-yhtyeen levy. Internet: http://www.kilpi.com/

Tänään aamulla tuli televisiosta sitä Perhe on Pahin, sarjaa. Siis "All in the family" Bunkerit. Teki hyvää nauraa pitkästä aikaa niin, että vedet tuli silmistä. Tässä kun ei ole ollut naurunaihetta.. Kiitokset neloselle.

18.11.2006 Yöllistä, taas Tässä pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa nyt yöllä kun ajatus kait virtaa ja sitä rataa. Tekstitulvaani siis tiedossa, mutta siitähän ilmeisesti ihmiset tykkäävät. Tässä en ole muistanut katsoa tuon Freebok-vieraskirjani yksityisviestejä aikoihin, nyt katsoin ja niitä siellä oli. Yksityisiä viestejä, joihin voisin tässä vastata ylimalkaan. Tampere, kiitos viestistä. Tavallinen ADLS Soneraltahan tää yhteyteni on, nopeus vähän alle 1 kbps. Nyt en muista tarkempia teknisiä tietoja, mutta videot näkyy ja lataukset tulee nopeesti. 100 kt/s vauhdilla. Välillä päälle tuon ja välillä alle, riippuen kuormituksesta ja samanaikaisesta käytöstä. Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen. Ja sitten oli se yksi viesti Jyväskylästä. Pidin viestistäsi ja lainauksesi oli hieno. Niin se on. En ole täällä pitkään aikaan miettinyt näitä. Mutta nyt kait olisi aika alkaa rypemään elämäänsä läpi. Nuorisopsykiatrinen tuli siis nuorempana käytyä avo-osastolla läpi, mutta kyllä sekin jätti tietyt "jäljet" Haukkala , "Töissä" , Jyväskylä , Musavideo ja Musaryhmä Ovat tekstejä täällä kotisivuillani, vanhoja mutta silti tekstejä joissa käsittelen asiaa. Olisi siis aika varmaan miettiä tilannetta nyt. Mulla on tässä vaikka koko tää yö aikaa tehdä tätä selväksi itselleni. Luulen, että jos mä vain kirjoittelen kokemuksistani niin se saattaa auttaa jotain muuta. Siksihän mä olen täällä avoin tietyistä asioista. Kaikille se ei ole helppoa, eikä se ollut minullekaan. Kolme vuotta mä pidin kaikkea sisälläni ja sitten avauduin. Se helpotti oloa paljon, mutta vasta kun aloin kirjoittamaan synkkiä tekstejä, tarinoita joissa purin sitä tunnelmaa, mikä miulla oli - niin sitten vasta pikkuhiljaa tilanne tasaantui sisälläni. Samalla opin kirjoittamaan. Tässä osana sivujen remonttia, poistin ne vanhat tekstit - mutta ne ovat kyllä tallella. En itse ole niitä pahemmin tutkinut, mikä johtuu puhtaasti siitä seikasta että minua alkaisi harmittamaan niiden hemmetin huono kieliasu. Jos sulla on tilanne, että sulla on helvetisti tavaraa päässäsi, niin en mä tässä neuvo sua heti menemään ja kertomaan jollekin kaikkea. Sen pitää tulla sitten kun sen aika on. Mulla se aika oli sen kolme vuotta. Olisin mä kai aikaisemminkin jutellut asiat ulos, jos olisi ollut tilaisuutta. Vuonna 1999 mä siis avauduin ja vasta vuonna 2003 aloin voimaan hyvin. Nyt? No mä en pahemmin edes mieti koko asiaa, siitä on jäljellä vain se, ettei sinne sairaala-alueelle miellellään menisi. Mulla oli vaikea nuoruus, jos siitä valittasin. Oli oppimisvaikeuksia, koulukiusaamista jonka vuoksi mä aloin viettämään aikaa television parissa kun se kiusaaminen jatkui koulun ulkopuolella. Mutta niistä muistoista en ole varma, on tapahtunut niin paljon niiden jälkeen. Mutta masennusta mulla oli, ja se mikä mulla aivoissani oli - joku lukko tietyissä tilanteissa - niin se lisäsi pahaa oloa. Kyllä mä nuoruuden aikana ajattelin usein itsemurhaa. Muistan eräänkin tapauksen. Mä taisin olla jotain 10 vanha ja perheneuvolassa istumassa jonkun tädin kanssa. Kerroin hänelle tuolloin - 10 vanhana - haluavani pois. Muistan tuon tapauksen selkeästi, joten se masennus taisi alkaa heti kun mä aloin tajuamaan asioita. Normaalit teini-ikään liittyvät muutokset lisäsivät sitä hämmennystä. Asiat ovat noista ajoista kyllä selkeytyneet paljon. Tein opinnäytetyöni - kun valmistuin merkonomiksi vuosi sitten - aiheesta Dysfasia ja aikuisopiskelu. Käsittelen siinä työssä sitä, mikä minulle diaknosoitiin. MBD, lievä aivotoimminan häiriö. Vanha termihän se on, nykyään siitä tiedetään paljon enemmän. Siinä on monta osa-aluetta. Sille ei ole yleistaudinkuva, eikä se sairaus ole - vaan toimintahäiriö. Itselläni se on mennyt suurimmaksi osaksi pois. Elämäntilanne auttaa ja se, että tietää nykyään todella paljon enemmän kaikesta, noistakin asioista mitä mulla oli silloin. Elämä jatkuu eteenpäin. Sitä vain on löytänyt itsestään aika rutosti voimaa jatkaa. Se on sitä, että mä olen ihminen joka ei anna periksi. Elämä on opettanut. Nyt olen täyttämässä 30 vuotta ja se tarkoittaa parempaa elämää. Minulle sanottiin joskus, etten mä voisi muodostaa hyvin tekstiä. No.. väärässä olitte. Tässä taas oli yksi todiste siitä asiasta. Mutta kiitos sinulle, joka otit nää puheeks. Näistä on hyvä aina välillä kirjoittaa. tästä jatkoin seuraavassa postituksessa >>

19.11.2006
N6ghtt50e

Ei, kyseessä ei ollut salakirjoitettu viesti, vaan yksinkertainen sormen eksyminen kannetavan näppäimistöllä joka johtu numlockin päälle menoon. Numeronäppäimistö siis kirjoitusnäppäimistön sisällä. Sitä on oppinut kyllä käyttämään.

Skype, lataa se www.skype.com ja juttele kavereiden kanssa. Niin mä tein ja tunti siinä meni. Livekuvaa webcamista, hauskaa läppää. digikuvien siirtoa ja tavallisten. Tavalliset menivät webcamkuvana. Windows live messanger. ja se skype.

eka tollainen sessio takana. Aluksi tietty tuntuu tyhmältä höpistä yksinään, vaikka mikki on päällä ja samoin puhelinyhteys, ilmainen sellainen - sori Sonera. Kyllä siihen sitten jotenkin luotui. Uutta ja ihmeellistä. Tässä on kyllä käyttänyt tätä konetta tavoilla ,joita en olisi uskonut kun tän sain. Tämän näyttö alkoi kyllä käymään ahtaaksi tossa kun piti pitää paljon ikkunoita auki.

Eli tietokoiden käytöstä tehdään sellaista, että sitä työskentelyalaa - eli näytön koko - alkaa käymään ahtaaksi ja sitten myydään laajakuvakannettavia. DVD-ominaisuuksin. Kyseessä joku salaliitto ohjelmistovalmistajien ja laitevalmistajien välillä?

Sama se.. Sittempähän saadaan hienonpia laitteita.

Ulkolämpötila on nyt +5 astetta celsiusta ja se tarkoittanee, että bye bye talvi.

Jatkaisisinko sitten eilistä aihetta, eli elämääni. katsoin tänään vanhoja kuvia, 15 vuotta sitten otettuja. Mulla oli vaalea tukka, eikä partaa lainkaan. Tää punaparta sitten kasvoi aikanaan, tunnusmerkkini jota en aja pois. Eli miten siitä pojasta kasvoi karvainen mies? Tuolloin taisin olla jotain 160 senttiä pitkä, nyt 184. Eli tuohon aikaan kuului hitonmoiset kasvukivut.

Siis fyysistä kipua, oikea käsi yhteen aikaan ei mennyt koukkuun, vaan oli suorana. Sitten se kaikki, mitä kuuluu jokaisen miehen kasvuun. Kaikki muutokset omassa ruumiissa, lapsuuden lopetus. Koska olen kuopus, niin sitä lapsuutta saattoi jatkaa. Olin kait lapsellinen vähän liian kauan. Se varmaan johtui siitä MBD:stä mikä mulla tuolloin oli vahvana. Leikit lopetti nuorisopsykiartinen hoitolaitos.

Koska sana "masennus" astui kuvaan? Mä varmaan kuulin sen ekaa kertaa siellä 16 vuotiaana. Mulla oli sitä ennen paha olla. Enkä mä varmaan siihen sen parempaa nimeä kehittänyt. Muistot tuolta ajalta ovat hatarat, mä varmaan vain pyrin selviytymään tavallani. Tuolloin mä en ollut mikään kovin vahva, mut mursi helposti.

Aikuistuminen? No se tapahtui siellä laitoksessa ja niinä vuosina sen jälkeen. Oikeastaan katson tämän nykyisen elämäni alkaneen vuonna 1999, koska silloin avauduin niitä asioista muille ja aloin voimaan paremmin. Olen muuttunut tuosta, jalostunut tälläiseksi ihmiseksi jona tykkään olla.

Ja noina viitenätoista vuotena olen nähnyt paljon. Matkustellut, asunut isoissa kaupungeissa, tavannut ihmisiä ja ennenkaikkea - saanut paljon muistoja.

Elämä kuljettaa, pysyn mukana.

19.11.2006i
Tekstiä päivämäärän alla II

Teeni on kohta juotavissa, automaattinen virrankatkaisu katkaisi virran juuri. Eli vedenkeittimeni toimii. Varaan sen sekoittamistarkoituksiin muovilusikan. Tiedän, että se sulaa sinne.

Miksi muovilusikan sulaminen on muista ihmisistä jotenkin huono asia?

Ainakin sellaista olen vaistonnut. Ehkäpä se on merkki siitä, että he rakastavat jostain syystä alitajuisesti muovilusikoita. Ja hetken mielijohteesta otin webcam-kuvan tuosta teestäni. Otinhan minä kuvan maksalaatikosta ja laitoin sen interenettiin. http://zimophotos.livejournal.com/20462.html Varsin mielenkiintoisen taiteellista.

Mitä mä tänään olen muuta tehnyt, kuin ottanut kuvia elintarvikkeista ja laitellut niitä nettiin? No, ainakin ulkona tuli käytyä. Nukuin pitkään, heräsin tossa kello 12:56. Jostain syystä tuo kännykän näytöllä ollut näytönsäästäjän digiaika painui mieleeni. Huomasin ulkoa, että lumi on mennyttä. Mikä on oikeastaan vain kiva asia, sillä kuka hitto tosiaan sitä talvea tahtoisi riesaksi vasta lokakuun viimeisenä päivänä. Ja sääennuste lupaa loppujenkin lumien häviävän. Lämpöasteita ja vesisateita.

No, ei ainakaan jäädy se mitä sulaa. Eli ulkona on mukavampaa kävellä. Eli ei kaadu. Muistan erään kerran, jolloin menin keppien kanssa junalla sinne Järvenpäähän sen tähystysleikkauksen jälkeen. No, mä viisaana siitä, ettei mun kunnolla nouse portaita, niin varasin paikan Pendolinosta, sillä senhän pitäisi olla liikuntavaikeuksista kärsiville hyvä. Olisi pitänyt valita IC2-juna, kaksikerrosvaunu. Sillä pendolinossahan vasta niitä portaita onkin.

Ajoin sillä Pasilaan ja menin lähijunalla siitä Järvenpäähän. Olikohan mulla silloin matkatavaraa mukanani, sillä tuolloin tarvitsin kahta keppiä. No.. tämä nettipäiväkirjani sen tietää.

- - - - - -

Joo.. mä tutkin juuri tätä, löytämättä sitä tietoa. On sumea käsitys, että kirjoitin jotian siitä matkasta, mutta enpä löytänyt. Joskus 3 vuotta sitten se kyllä tapahtui. Syyslomalla. Jälleen esimerkki siitä, että kuinka mäkin voin hukata jotain kotisivuilleni. Eli täällä on paljon luettavaa.

Kuinka hienosti sitten se on järjestetty aiheiden mukaan? No tämä kuluva vuosi on melko hyvin tallessa sen puolesta. Pitäisi joskus luoda tähän se poimintasysteemi. Ja kun se olisi luotu, niin voisi järjestää ne poiminnat aiheiden mukaan. Palasia.. on kanssa tutustumisen arvoinen sivu. Siis siihen koostin kaikki parhaat täältä.

Huomenna on maanantai. Pitkästä aikaa se tarkoittaa minulle jotain.

Se on työvoimakoulutusta, joka parantaa mahdollisuuksiani työllistyä. Pätkätöihin, mutta kuitenkin jotain. Se on tätä päivää, ihmisile ei anneta mielenrauhaa - aina pitää tehdä tulevaisuuttaan, töissä ollessaan pitää hakea uutta työtä. Työtä ja alanvaihtoa. Se kerta taisi jäädä ainoaksi täydelliseksi mielenrauhaksi, se lapsuutemme. Ei tarvinnut muistaa mitään, ei olla huolissaan asioista. No, on tässä aikuisenakin olossa mukavia puolia. Joita vain aikuiset ymmärtävät.

Elämä jatkuu ja kaikesta voi selvitä.

20.11.2006
Maanantaitoa

Marraskuun maanantai-aamu. Ulkolämpötila +4 c, kylmintä ollut viime yön aikana huimat +2c astetta. Ei pakkasta koko viikkoon, ei kuuraa eikä lisää lunta. Lasten lumihevoset sulavat tummaan vihreyteen kiinni. Jotain on siis vielä muistuttamassa viime kesästä, vihreä maa joka paljastuu lumen alta. Se koetaan huonoksi asiaksi, että kesästä muistutetaan.

Tapahtuu jossain muualla, ei meidän maassamme. Lumiaurat auraavat teitä paljaiksi, lunta tulee lisää aina vaan. Alijäähtynyttä vesisadetta. Toisaalla taas kärsitään kuumuudesta ja kuivuudesta, toisaalla taas uutisoidaan siitä, ettei ole uutisoitavaa.

http://www.onlinenewspapers.com/ kertoo maailman asioista, hitosti sanomalehtiä verkossa. Kaikki nykyään tapahtuu verkossa.

Mene internettiin, ole osa toimivaa systeemiä. Systeemiä, joka toimii täydellisesti vasta sitten, kun he jotka eivät osaa käyttää tietokonetta - eivätkä taatusti tahdo oppiakaan - kuolevat pois. Julmaa, mutta totta. Siitähän koituu säästöjä, kun ei tartte palkata asiakaspalvelioita.

Sadan vuoden päästä maailma on täysin erilainen paikka. Tutut, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, kyllä saattavat olla paikoillaan. Mutta elämä on muuttunut.

Kaikki ehtii muuttumaan tehokkaammaksi lyhyessä ajassa. Tämä kone taas avasi salaa pikaviestipalvelun sekä päivitti virustutkansa, jotta minuun voisi olla yhteydessä ja kone olisi suojattuna. Kohta Microsoftin automaattiset päivityksetkin alkaavat rullata. Automaattinen = sun ei tartte tehä mitää ite, kaikki tapahtuu tahdostasi riippumatta.

Pikaviestipalvelu suljettiin, virustutka tietty saa jatkaa. Skype? Ei taida toimia siten, että mut saisi sillä kiinni. Avaan vain, jos itse haluun soittaa jonnekin.

tietokone kun ei ole yhtä joutilas laite, kun ennen oli lankapuhelin joka vain odotti puheluita eikä sillä muuta oikein voinut tehdä. Kuuntelen aika paljon musaa koneelta, ja saapuva puhelu katkaisee musiikit. Siksi Skype on mulla auki vain silloin, kun itse soitan jonnekin.

21.11.2006
Tiistai, numero 2009

2009 päivää näitä kotisivujani. Se tarkoittaa ehkä jotain neljää eri tyyliä. Ne ensimmäiset viritelmät.. hitto hävettää kun niitä muistelee. Ei mitään tyyliä, koodeilla kikkailuja. Onneksi sitä tyyliä ei löydy enää edes http://www.archive.org - palvelustakaan, josta voi tutkia miltä internet näytti silloin kun olimme nuorempia kuin tänään.

Tekstiarkiston ympärille nämä kotisivuni muodostuivat, juuri tekstejen julkaiseminen ajoi tähän kotisivbusinekseen, html - koodejen tuntemiseen.

<h1><bold><blink><font color="FF0000">tuntemiseen</font></bold></hi></blink>

..ja se muodostaisi isolla fonttikoolla olevan vilkkuvan sanan "tuntemiseen" ja sitten koodit kiinni. Parametrejä. Paljon jossain hauskoissa mielentiloissa piiloitettuja viesteja sivujen lähdekoodiin. Simo Pahulan kotisivut, entinen melankolia76. Eli tekstiarkisto on se vanhin osa näitä.

JA tänään se tekstiarkisto sai viimein jotain uutta! Pari uutta tekstinpätkää ja sitten se jatkokertomus, jonka jatko-osia ei ole kirjoitettu. Eli jotain porkkanaa mulle. Kas, toi kirjoittaminen on jäänyt vain tähän hemmetin nettipäiväkirjaan. Eikä se ole kivaa kirjoittamista, siis tässä voi vain olla todellisuuden asettamissa rajoissa luova.

Eli jos vielä vaikeammin sen voisin sanoa, niin tää on vain mun elämästä. Tylsästä elämästä..

Kävin tänään hammaslääkärissä paikkaamassa hampaaseen syntynyttä koloa. Hoitotoimenpide sujui kivasti, toinen niistä naisista ei pidä maksalaatikosta, sitä kun olisi heillä siellä huomenna. Koska hammaslääkärissä toimenpiteiden aikana ei oikein voi potilaan kanssa keskustella, niin olen huomannut että siellä kyllä jutellaan asioista.

Hammaslääkärissä ollessamme me saatamme saada tietoomme jotain erittäin henkilökohtaista lääkäristämme.

Kerran kuulin, että silloisellä hammaslääkärilläni oli kova nälkä. Maha murisi ja se oli painettuna korvaani vasten. Todella henkilökohtaisia ääniä.

Toimenpide sattui niin perkeleesti, että taju meinas mennä. heh, vitsi vitsi. Ei sattunut yhtään. Hyvät puudutusaineet, jotka taisivat mennä päähäni. Tai jotain häiriöitä huomasin tänään aivotoiminnassani, ehkä se oli niistä aineista. Tavallisesti aivoni toimivat kyllä hyvin.

Tänään ei tapahtunut mitään merkittävää, siis sen arvoista että siitä pitäisi kirjoittaa.

Loin tänään kuvan:

Mielikuvitukseni tuote.

(haettu tänne zimophotosista )

22.11.2006
keskiviik (ko)

On tullut jälleen se aika, kun meitä ammutaan joululla. Jo nyt pitäisi olla pakkoiloinen. Tosin joulusta taisi tulla joillekin ihmisille kaksi vuotta sitten surullinen aika. Aasian tsunami, ainakin 40 000 kuoli. Tosin toi luku on varmaan liian pieni, vaikka se onkin melkein kaksi kertaa Jämsän kokoisen kaupungin väkiluku.

On keskiviikkoaamu, en ole saanut vielä kahvia. Antakaa meille meidän jokapäivänen kahvimme, ja antakaamme anteeksi heille - jotka kahvin hintaa nostavat. Ei se ole heidän vikansa, minkäs huonolle kahvisadolle voi. Osa, varmaan viime vuoden kahvisadosta on valmiina juomana kahvinkeittimessäni. Jännä juttu, kuinka se vain vaikuttaa piristävästi. Haen nyt tuota ainetta.

Jos ihmiseltä riistää hänen aamukahvinsa, se suuttuu. Ostakaa siis tänään keskiviikkona kahvia, jotta torstai olisi toivoa aamukahvin saannista täynnä. Juhla-mokkaa haavoihinne, joita tarjoaa keskiviikko - tällä kertaa. Kaksi päivää viime viikonloppuun ja kaksi päivää jäljellä seuraavaan. Keskiviikkojen ilmeentymisrytmi on muuten yllättävän nopea, kuten viime keväänä pohdin monessa aamukahvihumalassa ennen ""duuniin"" lähtöä. Joo.. palataan tuohon aamukahvikänniin, nimittäin kahvilla on samahko piristävä vaikutus - kun on pikkuryypyllä.

keskiviikkoisin, palasia tästä kirjasta:

22.02.2006 - Keskiviikkostalgia - 12.04.2006 - Bittivirtaa, keskiviikon alkuun - 03.05.2006 - Pilvinen keskiviikko

Keskiviikko - päivä josta minulla ei ole muistoja. On vain iso kasa muistoja, mutta niissä ei ole aikaleimaa. Maanantait sekä Perjantait kyllä muistaa, ehkä vähän tiistaipäivistä tai torstaista sekä hieman lauantoista ja sunnuntoista, mutta keskiviikko. Ei muistoja, ei edes viimekeskiviikosta. Muistaisin kaiken vasta, kun lukisin sen päivän tapahtumat netistä. Ei se taida olla edes surullistakaan. Ulkolämpötila tänä keskiviikkoaamuna on +3.5 c astetta, kylmintä viime yönä ollut +2.5 c ja korkeimmillaan viime päivän aikana +9.7 c. Eli aurinko taisi siis paistaa jossain välissä. Ajattele positiivisesti, positiivinen ajattelu on tarttunut lämpömittareihin. Eikös se ole mukavaa? Positiivinen ajattelu jyrää.

Kotisivuni ovat tänään 2010 päivää vanhat, 10 päivää sitten luku oli 2000. Se meni huomaamatta ohitse. En viitsi laskea päiviä 30. vuotis syntymäpäivääni, mutta niiden päivien lukumäärä on valitettavasti alle kolmenkymmenen. Kuuntelen aamuisin, kun tätä nettipäiväkirjaani kirjoitan, Ismo Alanko Säätiötä ja albumia Sisäinen solarium. Koska se toimii aamumusiikkina. Ja nyt soivan kappaleen nimi sopii hyvin nyt: "Ehkäpä elämä on vain siltä miltä tuntuu"

Kauniisti tuhlattua suomea, hienoja kappaleita. Ostakaa albumi netistä, www.netanttila.com .

nyt oli marraskuun 2006 toisiksi viimeinen keskiviikkoaamu.

22.11.2006i
Uutta kirjassani.

(merkintä saattaa sisältää jotain Tapiomies-blogista kopioitua, jonka tämän sivuston ylläpito kirjoitti sinne. Kovin ja hyvin hauskaa, josta voi tulkita Simon kyllästymisen koko asiaan..)

Viimein mä sain aikaan tehdä niitä poimintoja, siis napata tästä tekstitulvasta mielenkiintoisimmat tapaukset, muistamisen arvoiset hetket, junamatkakuvaukset, aamulla kirjoitetut ajatusvirtani, mielipiteitäni yms. yms.

Vuodet 2005 ja 2006 ovat valmit. Katso Poiminnat >>

Sivu 2006: on uudessa, helpommassa kuosissa. Tämä nettipäiväkirjani on viisivuotias ja neljä vuotta vielä jäljellä selata taaksepäin. Teen sitä innolla, sillä nyt pääsin niihin opiskeluaikoihin. En mä millään voi muistaa kaikkea, mitä tänne kirjoitan - joten uutta minulle itsellenikin. On tästä muukin hyöty - nimittäin jotkut kirjoitusvirheet tulevat korjatuksi.

Olen siis ehtinyt tehdä niitä poimintoja Tammikuuhun 2005 asti. Aika käsittää siis puoli vuotta opiskeluajoistani sekä parhaat kuukaudet elämästäni, eli Huhtikuun ja Toukokuun 2005.

Vielä, ennenkun kerron tästä päivästäni, niin mainitsen että kannattaa myös tutustua Palasia.. - osaan kirjaani. Parhaat lauseet sekä tapahtumat. Tuo osa näyttää kaiken listassa. Mutta tämä uusi juttu mitä mä teen, niin kai helpottaa asioiden löytämistä tästä kirjasta. Ainakin ne junamatkakuvaukset saa nivottua näin yhteen.

Mitä muuta tänään? Paikallislehden päätoimittaja ei ollut paikalla, joten soitan / kouluttaja soittaa hänelle huomenna. Kyseessä tutustumiskäynnin järjestely. Siis siitä koulutuksesta käydään työpaikkavierailuilla ja siten saa "jalan oven väliin" noihin firmoihin. Ja ehkä sitten jopa löytyy pätkä pätkätyötäkin.

Tapasin hammaslääkärin vastaanoton ovella yhden tutun, joka myöhemmin tuli vastaan uudelleen - koska hänelle oli jääneet ne siniset sukansuojat jalkaan tai jotain. Asiani sinne oli viedä se asiakastutkimus, jonka eilen sain.

Vaihdoin myös pankkiautomaattia, koska siinä viivytellyt pariskunta - juuri kun näytti, että olivat hoitaneet asiansa - niin se akk.. siis nainen työnsi vielä sirukortin sinne sisään. No, kadun toisella puolella on pankkiautomaatti, jonka kuva muuten on Svreendisplay Jämsässä. Kuvablogissani täältä.

Windows internet explorerista, eli IE seiskasta..

Internet Explorer 7 - hiton huono ulkoasu. Eli ilmeisesti hyvä tuote on PILATTU ulkoasulla, joka on täysin perseestä. Ja joitain elementtejä, kuten valikkoriviä ei ole näkyvissä - ellei sitä osaa ottaa itse näkyviin, eikä sitä silloinkaan saa normaaliin kohtaan, vaan ikkunan yläpalkissa on kiinni osoiterivi, joka ei saa minnekään. Samoin on uuden ja "edistyllisen" välilehti/ työkalupalkin kanssa. Ei liiku minnekkään eikä voi edes piilottaa. Eli koko homma vie näytöltä paljon tilaa - niinkun se oletus XP-tyylin käyttmäminen ei jo veisi tarpeeksi tilaa näytöltä.

Ja sitten www-sivujen luku. No siinä on sellainen Cleartype joka saa kaiken näkymään suttuiselta ja Microsoftin mukaan se on vain hyvä asia.

Eli mä palasin takaisin tähän entiseen, järkevään versioon IE;tä. Käyttäisin Motzillaa - jos siinä saisi sivun lähdekoodin suoraan muokkaukseen vaikka muistioon. Tuossa juuri kiroillen hylkäämässäni Internet Explorer 7 - selaimessa sentään oli yksi hyvä juttu ja se oli juuri se, että sivun lähdekoodin voi muokata suoraan muistiossa.

Sääli. Varmaan monia hienoa toimintoja täynnä oleva selain - ja minä ja varmaan miljoona muuta hylkää sen vain ulkoasun vuoksi. Ja mitä surullisinta on se, että Windowsissa on toiminto. Automaattiset päivityksen - eli huomenna saan vastata kieltävästi kysymykseen

Asennetaanko internet Explorer 7?

Vastaus on EI! mutta vastarinta on turhaa..

Jos joku tietää jonkun laajennuksen firefoksiin, joka mahdollistaa suoran lähdekoodin muokkauksen web-sivulta - niin laittakaa tietoa. Kun kotisivua muokkaa - niin juuri toi toiminto on se paras.

Mutta tuli se sitten asennettua, koska se oli pakko. Se tuli jo koneelleni ja tahtoi asentua.

vastarinta on turhaa! Asenna se omaksi parhaaksesi välittämättä siitä suuresta visuaallisesta raiskauksesta, jota eräs nimeltämainitsematon ohjelmistojätti pakottaa käyttämään.

Pakollinen muutos, sillä se olisi kyllä tullut aikanaan. Tai ainakin alkanut kummittelemaan uusissa päivityksissä. Kyse siitä stnn Internet Explorer seiskasta. Jos tosiaan sais tähän firefoxiin sen laajennuksen, että sivun lähdekoodin saisi muokkaukseen suoraan selaimesta notepadissa tai vastaavassa editorissa, joka käyttäisi juuri sitä tiedostoa minkä lähdekoodi on kyseessä.

Hyvä vaan, että toi 7 antaa mahdollisuuden vielä tehdä sitä. Muuten mun kotisivut olis kyllä lakannut päivittymästä paremmiksi. Tässä kun saan tehtyä sen kohta kuusi vuotta vanhan nettipäiväkirjani poiminnat valmiiksi, niin käsillä on tosi mielenkiintoinen ja simppeli juttu. Nimittäin siellä on matkakertomuksia, ajatuksiani sekä päivien kuvausta helpommin saatavilla..

Miks sitten se lähdekoodiin pääsy on tärkeää? Kas, kun avaa tiedoston ja lyö enter - askelpalautin yhdistelmän, niin se tiedosto on "muuttunut" joten notepad kysyy tallennusta. Ja kun tallentaa, niin se löytyy helposti kansiosta joka on päivämäärän mukaan järjestetty. Nopeuttava systeemi.

Tämän merkinnän kuvien huvittavia mittasuhteita on naurettavasti vääristetty.

23.11.2006
maitraip torstai, maitraip.

Jos olet ajatellut muuttua lohikäärmeeksi nimeltä PUH ensi yönä ja sinulla on flussa eli aivastuttaa, niin tarkista kotisi palovakuutukset.

Tuo kyseinen lause ei kuulunut päivääni, johon kuului aika paljon seikkoja sekä asioita, joista en kerro. miksi kertoa siitä, että ostin K-supermarketista maksalaatikkoa sekä maitoa? En kerro myöskään siitä, että sain tänään uusia tulevaisuudennäkymiä.

Jätän kertomatta myös sen, että mitä se punatakkinen nainen teki tänään Jämsän keskustassa, poliisilaitoksen välittömässä tuntumassa.

Sen sijaan, kerron käynnistäni S-markettiin, jonka yhteydessä on myös Alko sekä Elosen kahvila.

Miksen käy siellä päivittäin? koska se K-supermarket on mielyttävämpi ostospaikka ja sitä paitsi tätä nykyä kun mulla on kantamista mukanani, niin K-marketin tavarasäilytyspantti on edullisempi. S-marketissa se on 0.50 €, tuolla toisaalla vain 0.20 €. Mutta tänään minä en käyttänyt pantteja, enkä olisi asioinut S-marketissa - ellei siinä ulkopuolella olisi ollut hylättyjä ostosvaunuja - irrallaan muista.

Otin ne käyttööni, ja laitoin reppuni niihin. Olin ajatellut ostaa viimein suolaa. Ja sitä vartenhan tarvitaan ostoskärryjä ~ eli viralliselta nimeltään ostosvaunuja. Tosin koska se oli ns. pantiton kärry ja mä tarvitsin paikan repulleni. Se kun on se vanha reppu, jonka bongasin Kaipolasta vintiltä silloin kun 4 vuotta..

(hitto, onko siitä on niin kauan.. Ajan katujyrän alle jääminen joskus litistää.)

..sitten aloitin ne merkonomioppinnot kaukaisessa Järvenpäässä. Siis eteläsuomessa, jonne minulla on palava ikävä ja hirveä kaipuu. No jokatapauksessa, se reppu hajos siten, että sen mahdollisuudet olla toimiva selkäreppu - lakkasivat toisen hihnan katketessa painovoiman sekä liian suuren kuorman yhteisvaikutuksesta. Tuolloin sillä tuotiin osa muuttolastia kun koulu loppui ja musta tuli merkonomi.

Okei.. Jatketaan juttua. Siis mulla oli ne kärryt ja se reppu niissä suunnistaessani käytävälle 13, josta tuli muutama artikkeli mukaan. Sitten hain sen suolan ja lähdin kassoille - joille pääsinkin nopeasti kun KIIHDYTIN ostosvaunun VAUHTIA ohitse sen vanhan naishenkilön ja näin mitä OHITIN hänet ja pääsin kassalle ekaksi. En näyttänyt hänelle keskisormea, eikä hänkään tainnut sitä minulle näyttää. Tosin en katsonut.

Joku paprika tuotti jotain ongelmia edelliselle asiakkaalle ja hän lähti viemään sitä takaisin. Viivästys kassajonoon ja se vanha, juuri ohitettu naishenkilö - siirtyi liikkuvampaan jonoon. No se vihannesepisodi päättyi aikanaan ja mä pääsin näyttämään S-etukorttiani. Tuon jälkeen keräsin ostokseni kärryihin ja lähdin kassojen luolta toiselle seinustalle paketoimaan ostokseni muovikassiin.

Hylkäsin ostosvaunut julmasti vesisateeseen, suojan alle.

Tänään siis satoi vettä, muttei se haitannut minua. En käyttänyt sateenvarjoa kuin sen verran aikaa, että se ehti tuntumaan itsestäni typerältä.

Sateenvarjo - laite jolla ihmiset estävät kastumisensa, vaikka pitävät suihkusta.

24.11.2006
mitä tähän kirjoittaa..

Tällä kertaa en jäänyt siihen, että mitä kirjoittaa dodiksi, lauseeksi päivämäärän alle, josta tulevaisuudessa on tämän nettipäiväkirjan arkistolle hyötyä. Ja jos satun kirjoittamaan jotain ylevää, niin se lause käy sitten muistikeinona - jolla tämä merkintä palauttettaisiin mieleen.

Tekstitulva siis jatkukoon. Sokeri, palasokeri säilyy lähes rajattomasti. Niin luki paketissa. Erästä tunnettua televisio-ohjelmaa lainaten: Uskommeko tämän? Miksemme uskoisi, sillä sokeri tosiaankin säilyy, jos ei kastu. Tosin ne palasokerinpalaset kyllä kastuvat, muovilusikan sulattavassa vedessä.

Siis tee-hetki on taas tiedossa. CMX soi hiljaa ja kauniisti. Kappale on Pelasta Maailma. Voisin alkaa siis parantamaan maailmaa tämän viikon aikana sattuneilla asioilla ja tapahtumilla, heti sen jälkeen kun haen sen teeni tuolta. Vedenkeitin sai tehtävän juuri valmiiksi.

Olkaa hyvät: matka voi alkaa:

Maanantai, tämän kuluneen viikon aloittanut arkipäivä. En muistaisi siitä tällä hetkellä mitään, ilman sitä - että satuin kirjoittamaan siitä nettiin, blogiini http://tapiomies.livejournal.com/

Siellä on toisinaan tekstiä, jota ei ole täällä alkuperäisessä nettipäiväkirjassani. Se kertoo laiskuudesta. Tämä kotisivuilla oleva tuotos vaatii teknisesti enemmän klikkailuja hiirellä, kuin se nettiblogi. Oikeastaan melko pelottavaa, että sitä tulkitsee yhdenkin ylimääräisen klikkauksen haitaksi jonka tahtoisi poistaa elämästään.

Maanantai.

Silloin siellä työvoimakoulutuksessa tuli puheeksi oppimistyylit. Koska niitä käsittelin pari vuotta sitten kun loin opinnäytetyötäni, joka ehkä lähitulevaisuudessa on - kai - imuroitavissa netistä pdf-tiedostona, niin käsittelin juuri oppimistyylejä sekä oppimisvaikeuksia aikuisopiskelijoilla. Joten en voinut olla avaamatta suutani ja kertoa asiasta. Kouluttaja kiinnostui ja pyysi kopiota sähköpostitse tuosta työstä.

Lähetin sen hänelle ja luin sen itsekin pitkästä aikaa. Mitä muuta sinä maanantaina sattui? Ei mitään merkittävää.

Tiistai.

Hammaslääkärissä käynti. Ei mitään kipuja, mitä nyt vain leuoissa ja kielessä. Siitäkin tuli kirjoitettua sinne http://tapiomies.livejournal.com/ - blogiin.

Keskiviikko.

Maksoin sen hammaslääkärin laskun. Kai tuolloin muutakin tapahtui, mutta koska se joku tuli jo silloin kirjoitettua niin antaa nyt olla.

Tuolloin oli oikeastaan aika kiva päivä. Jos ei oteta ATK-asioita huomioon.. Automaattisissa päivityksissä windowsiin tuli sitten se IE 7..

Torstai.

Oli eilen. Tuolloin juttelin tulevaisuudesta, joka näyttää aika mielenkiintoiselta. Varsinkin, jos se yksi asia onnistuu - muttei siitä sen enempää. Sanon vain, että kyllä aika yllättävä idea.

Perjantai.

On tänään. Satoi vettä, kävin S-marketissa palautuspullo/tölkkikuorman takia. Siellä on parempi laite niiden tölkkijen palauttamiseksi. Parannusehdotus K-supermarketille. Asiakkaat saattavat päättää asiointikauppansa sen mukaan, että kuinka helppo pullonpalautushärveli kyseisessä elintarvikeliikkeessä on, mihin aikovat tulla.

Vesisadekaan ei haitannut. Siitä lisää.. no, missäs muualla kun http://tapiomies.livejournal.com/

Murrosvaiheessa. Siis tämä minun nettipäiväkirjani on jäänne ajalta, jolloin blogit eivät olleet yhtä suosittuja kun tänään. Oikeastaan ei tainnut olla sanaakaan blogi vielä tuolloin. 2002 - 2006 on ajanjakso, johon kuuluu paljon teknistä kehitystä. Avasin sen http://tapiomies.livejournal.com/ - blogin sen vuoksi, jotta voisin jakaa tätä nettipäiväkirjaani sitäkin kautta. Se on helppoa, livejournal-palvelussa on sellaiset kun kaveri-sivut, joiden kautta voi tutkia ystävikseen ottamiensa ihmisten blogeja, niiden uusimpaa merkintää.

Ja nyt mä olen alkanut kirjoittaa sinne myös siten, etten liitä sinne tätä kirjaani - vaan kirjoitan sinne omaa juttua. Omakohtaisesti surullista, sillä siten mä menetän asioita tästä kirjastani.

Kun puhun "kirjasta", tarkoitan tätä nettipäiväkirjaa, jota nyt luet. Ja pian tämä saa uuden ulottuvuuden, kun muistoista ja poiminnan kohteista valmistuu oma arkistonsa. Tuo arkisto on aika hyvä nyt jo, mutta se pitää sisällään vain pelkät päivämäärät sekä otsikot.

Tekstiarkistooni tuli muutama uusi teksti. Kokeilen siellä jatkokertomusta, joka päivittyy silloin tällöin. tutustua saa.

Tekstiarkisto olikin jo saanut olla rauhassa päivityksiltä vähän liian kauan aikaa.

Olen nettikirjailija, joka ei kirjoita. Mutta tulossa on tekstejä. Ja muutama julkaistiin tällä viikolla.

25.11.2006
sumuinen ja kovin kaunis lauantai.

En ole käynyt ulkonakaan vielä, mutta kohtapuoliin lähden. Viime yönä tuli valvottua aika pitkään kun kirjoittelin niitä tekstejäni eteenpäin. Se yksi, se on hyvä. Voin käyttää vanhaa mallia ja jotain uutta. Realistista kerrontaa, eli asiat voisivat käydä näin.

Yöllä rapusta kuului kova sälähdys, tilannetta seuranneista muista äänistä päätellen - tapahtuma oli horjahdus illanvieton jälkeen. ikkuna tais mennä. Tilanteeseen ei kuulunut kovaäänistä kiroilua tai portaissa juoksua. Kyllä noita sälähdyksiä on kuullut joka talossa ,jossa olen asunut. Nyt kun olisi se poimintajuttu jo tehty - niin olisi helppo jäljittää nettipäiväkirjassani se kerta - kun IJKK;n asuntolassa hajosi eräs lasinen asia.

Tuota internet explorer 7 - selainta on tässä oppinut käyttämään. Monta hyvää juttua on poistettu käyttömukavuuden nimissä. Kuten kuvien nopea tallentaminen, mukautuva ja siten nopea suosikkivalikko - eikä tulostusnäkymässä ääkköset toimi, siis näyttöfontit ja sanat, kuten "näytä kaikki"

Siinä on paljon hyvää, mutta myös paljon enemmän huonoakin - lähinnä visuaalliset seikat ovat perseestä. Välilehtiselausta en tule kyllä koskaan oppimaan, mä olen tottunut sulkemaan avoinen sivun ikkunan sulje-painikkeesta, enkä välilehden ruksista. 11 vuotta olen käyttänyt internetiä, joskus harvemmin ja joskus useammin.

Ja aina web-sivu on suljettu ikkunan oikeasta ylänurkasta.

No, jotain kivaakin - sentään. Tein suomenkieliseen wikipediaan sen hakujutun, joka on osoiterivin oikealla puolella. Wikipediahakuja siis voi tehdä nyt, avaamatta muuta kuin selain.

Surullisen valitettavaahan tässä se on, että ton motzilla firefoxin käyttö on jäänyt vähemmälle. Tää IE7 ~ Windows internet explorer - on turvallisempi tai yhtä turvallinen kun firefox. Mutta Firefox on siitä ainakin hyvä, että nappulat ovat oikeissa paikoissa. Jos siinä tosiaan olisi vain se suora lähdekoodin muokkaus - niin ottaisin käyttööni.

Näyttökuva siitä IE seiskasta:

Suurenna kuva klikkaamalla sitä. -> avautuu uuteen ikkunaan (tai välilehteen)

26.11.2006
Sunnuntai, nro 2014

Kotisivuni ovat tänään 2014 päivää vanhat.

Niin lukee siinä laskurissa ympäri kotisivujani. Mitä mä tänne kirjoitan silloin, kun se näyttää lukua 2314?

Antaa tulevaisuuden kertoa sen. Mitä tuolloin teen ja mitä ihmettä olen ehtinyt siihen mennessä tänne kirjoittamaan. Se on noin vuoden päästä. 1 vuosi on 365 päivää.

On sunnuntai-aamu ja kello on puolta yhtätoista. Heräsin siihen, että selkä oli kipeytynyt yön ainaka. Tämä oli jo se toinen kerta pitkään aikaan - kun se tapahtuu. Silmäni on alkanut taas karsastamaan. Se ei nyt ole pahana, mutta illalla se on. Aivot varmaan väsyvät korjaamaan tilannetta. Värinäkökin on toisessa silmässä hivenen toinen, mitä on toisessa. Karsastava silmä näkee värit hivenen kirkkaammin, kun toinen silmä. Kuinkahan paljon aivoni ovat ottaneet kapasiteettia lisää ajan kuluessa korjatakseen näitä ristiriitaisia singaaleja silmistä?

Ja onkohan sillä yhteyttä siihen asiaan, että kun sulken silmäni, niin alan ajattelemaan nopeammin. Se on hyvä taito, kun tekstejään kirjoittelee. Ja kymmensormijärjestelmän nyt osaa vaikka silmät kiinni. Joten onkohan tämä karsastus ajan kanssa vain parantanut aivojani ja siten antanut enemmän henkisiä voimavaroja käyttööni? Aivovoimaa siis. ok.. ehkä asia on niin,
ainakin joskus musta tuntuu siltä.

Ulkona tuulee ja on sumuista. Oikeata syksysäätä, mielestäni. Se pikapyrähdys talveen oli kamala ja hyvä vain että ne lumet sekä jäät sulivat pois. Vielähän maa on vihreä, vaikka puissa ei lehtiä enää ole. Syksyisin pitää ollakin huonoa ja kehnoa säätä - eihän muuten ihmisillä olisi puheenaiheita. -

Ja syysmasennushan on kansallisurheilumme.

Voi voi, kun sataa. No, jos ei sataisi, niin mikään ei kasvaisi ja jos mikään ei kasvaisi, niin ei tulisi ruokaa ja ilman ruokaa kuolisit nälkään. Itse voisin alkaa valittamaan säästä, jos tulisi rankasti vettä ja tuuli heittelisi taloista kattoja pois. Tosin sekin ilma on vasta tulossa - kiitos ilmastomuutoksen, jolle ei voi enää mitään tehdä. Tai voitaisiin, mutta sekun maksais rahaa ja työpaikkoja - joten kiitos ei maapallon säilyttämiselle elämälle suotuisena paikkana.

Mutta samalla kun maailmanloppu pikkuhiljaa kasvaa, ihmisen toiminnan ruokkiessa sitä - niin luodaan katsaus maailman tilaan. Juice Leskinen kuoli toissapäivänä, hyvä musiikintekiä meni. Niitä on nykyään kovin harvassa. Suomen ylitti sade-alueita tuolloin. Mutta entä nyt, tällä hetkellä. En ole katsonut uutisia, mutta voisin sen tehdä nyt. Sähköä ainakin vielä tulee, joten sähköntuotantolaitoksiin ei ole yön aikana isketty.

Lintuinfuessa voi saapua suomeen ensi keväänä, ihmisiä on tapettu ympäri maailmaa ja koska meidät on jo lapsista saakka turrutettu medialle, niin se ei taida olla meistä enää edes surullistakaan.

27.11.2006
Maanantai alkoi hyvin.

Mikä voisi aloittaa viikon vielä paremmin, kuin kunnon Jimi Hendrix soolo kappaleessa Along the wachtower? Se tuli radiosta. Oikeastaan aika hyvä asia, että olin onnistunut valitessani stereoissani herätysohjelmalähdettä CD:stä radiolle, niin samalla oli vaihtunut herätysaikakin 5:25 stä 4:25 :deksi. Ai hitto, kun hieno herätys.

Taidan päättää tämän nyt: Samoin kun joskus ennen kävi yhtyeen CMX kanssa, niin mun pitää saada enemmän Hendrixin levyjä. Netistä onneksi voi kuunella hyviä soundeja:

http://www.shoutcast.com/waradio.phtml ja hakukenttään "jimi"

Musikaallista piristettä aamuun, jonka majesteettinen tarkoitus on olla maanantai. Hei, tää maanantai ei oo paha. Ja nyt sattui löytymään netistä se Led Zeppelinin "Stairway to heaven"

Kemiallista piristettä aamuun.. Kahvia, josta tuli aika vahvaa. Tämä on vaihtohetken kahvitusta. Eli vaihdoin pussia, pakkausta. Juhla Mokka kahvi onkin Costa Ricaa halvempaa tuossa lähikaupassa.

Tämä päivä tästä eteenpäin? Jatkuuko hyvissä merkeissä? Uskon niin. Asiat ovat innostavia tänään. ..Ja hyvä musa auttaa aina. Minut herättänyt kappale, niin sen löysin juuri soimaan jostain nettiradiosta.

Synnyinköhän väärään aikaan? Jos olisi ollut 1960- 1970 lukujen nuori.. Silloin niinä vuosina ainakin musiikki oli hyvää, eikä tämän päivän joviaalipaskaa europoppia, joissa ei tarvita kuin kahta sanaa. Tietenkin nykyäänkin on niitä hyviä yhtyeitä, jotka tosin aloittivat 1980-luvulla.

Sama se.. musiikkimakuja on monia. Mutta - pitkästä aikaa hieno herätys. Kiitos Radio Suomi ja stereoiden pikku ohjelmointivirhe. Pitänee se tunti muuttaa tuntia myöhäisemmäksi. Mitäs muuta maailmassa on tänään tapahtunut? Katsotaan uutisotsikot..

Puita kaatunut Suomessa pohjanmaalla, Pylkönmäellä oma koira oli purrut poikaa ja Virossa vierailee yhdysvaltain pressa.

Ne myrskytuhot pystyi eilen päättelemään siitä hälytyskartasta:
http://www.kumiankka.net/halytysmap.php

Jännä asia, sitä voi kääntää nykyään viihteeksi jopa kotimaassa tapahtuvat onnettomuudet ja vaaratilanteet. Sairas maailma tämä on..

No, maanantai voidaan kuitenkin aloittaa. Tuon vahvan kahvin ansiosta, olen herännyt aika hienosti.

Tässä olen tehnyt parannuksia nettipäiväkirjaani. Arkistot ja muistot / poiminnat. Kiidän siinä muistojen keruussa jo tuolla elokuussa 2004. Kivaa aikaa, monta jo unohtunutta hauskaa asiaa on tullut silmieni eteen. En mä voi millään muistaa, mitä tässä lukee. ok.. sensurointejakin tapahtuu aina silloin tällöin - varsinkin noista vanhoista asioista.

Ja sitten säätiedoistus alkavalle viikolle:

Ei ainakaan palele, ellei lapissa asu. Vettä saattaa sataa, mutta kyllä se viileä pakkasilma on tulossa, ainakin yrittää kovasti. Kyllä se talvi tulee niine -28 celsiusaseteen halloineen vielä, ei huolta.

Elämä on elettäväksi annettu, eikä vesisade saa sammuttaa ilomme liekkiä. Eletään nyt tämän talven yli, samoin kuten aina ennenkin. Valittaen, kunnes kesä koittaa hyttysineen ja helteineen.

Maanantain jälkeen on vain 3 päivää ja viikko on paremmassa vaiheessa - ainakin radiotoimittajien mielestä. Torstai on aina toivoa täynnä. No, kyllä sitä voi olla maanataikin.

28.11.2006
Tiistaiaamuna

Oloni on nyt aika rauhallinen, kahvi on valmista ja nettiradiosta tulee David Bowien Life on Mars.

Jatkuukohan tämä hyvä tunne minussa avattuani MTV3:n uutissivun? Ranskankielisen mainoskatkon jälkeen ainakin soi THE HOUSE OF RISING SUN. (there is a house..)

Millaiseksi oloni muuttuu nyt käytyäni http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/ - sivulla, jossa on uusimmat uutisotsikot? Tänään en ole tutustunut uutisiin, jotka kertovan meille maailman tilasta. Uutisilla tyydytetään ihmisten tiedonjanoa, eli uutiset ovat tietynolon viihdettä. Sosiaalipornoa parhaimillaan. No, mitä ne ovat tänään?

Katsoin ja luin otsikot. Yksi uutinen oli tosi jymyjuttu! Leuto sää sulatti lumet. Waude, hyvä että luin uutiset - siksikö sitten tuolla ulkona ei ole valkoista? Olenkin jo ihmetellyt.. Itsestäänselvyyksistä saa hyviä otsikoita täyttämään muutoin tylsää uutispäivää. No, ok.. olihan taas kuollut jossain perinteisessä paikassa ihmisiä, mutta se ei vaikuta tässä maailmassa jossa media turruttaa. Jos tarvitaan oikein murheellinen juttu, niin siinä käytetään hyväksi meidän luontaista halua suojella lapsia. Eli jos jostain rauniokasasta löytyy leluja, joiden omistajat ovat kuolleet - niin piru kun se kolahtaa ihmisiin ja uutisarvo nousee pilviin.

Meitä käytetään hyväksi ja me sallimme sen.

Tiistai.. Heräsin puoli kuusi. Jälleen oli jännä herätys -
Sillä herätessäni kaikki osaalueet aivoissani eivät havahtuneet
yhtä aikaa todellisuuteen. Olin unessani pidellyt jotain, jonka tunsin edelleen olevan käsissäni. Sen tunsi, vaikka tiesi että ne aistihavainnot käsistä ovat unta. Seuraavaksi palautin perustiedot. Viikonpäivä, päivän tapahtumat, kellonajan..

Jännä esimerkki itselle aivotoiminnasta.. No, kaikille tuollaiset herätykset ovat tuttuja

Kyllä, Jimi hendrix soitti hienosti. Tuolla http://www.shoutcast.com/waradio.phtml - sivulta olen jälleen kerännyt aika monta hyvää nettiradiokanavaa, jotka soittavat hyvää musaa. Jos soittolistaan kuuluu Jimiä, niin se asema soittaa melko hyvää musaa.

Tulipa tässä muisto mieleen, että ostinkohan mä jostain joskus jonkun Hendrix- levyn? Olen arvostanut hänen musiikkiaan kauan, joten se voi olla mahdollista. Deep purplen levy mulla onkin. Ainahan tuota CD-arkistoaan voisi kasvattaa.

Joulukuu alkaa kohta. Sehän tarkoittaa, että kuulette jossain välissä Whamin Last Chistmashin.

lääs krismas ai keiv juu mai haar, put veri neks tay juu kave it avay..

Mutta nyt kohta.. Tiistai voidaan aloittaa. Sään puolesta se on pilvinen, mutta pilvet ovat vain vesihyöryä, joiden takana paistaa aurinko.

28.11.2006i
bittivirtaa .. Hylätyt talot, autiot rauniot

Oletteko koskaan miettineet, sitä, että mitä tästä meidän maailmastamme jää sen jälkeen kun olemme poissa? Siis mitä tapahtuu kun kotitalonne joutuu ajan hampaisiin ja se hylätään huonokuntoisuutensa vuoksi eikä ole tuolloin varaa purkaakaan sitä. Tulevaisuudessakin supistetaan rahasta.

Löysin netistä kiinnostavan sivun hylätyistä rakennuksista ja rakennustyömaista. http://www.abandoned.ru/ Ja kyllä - sivu on venäläisellä palvelimella, mutta silti se on englanniksi ja toimii hyvin.

Eikä ne hylätyt rakennukset ole mitään pikkutorppia, vaan kokonaisia keskeneräisiä sairaalakomplekseja, pilvenpiirtäjän raatoja sekä tehtaita jotka ovat yhä lisääntyvän kasvillisuuden vankeja. Uskon, että näitä kohteita on siellä Venäjällä aika monta. On niitä kyllä täällä Suomessakin sekä muissa maissa.

Kuvat hylätyistä modermeista kohteista ovat jollain tavalla mielenkiintoisia. Sivulla on myös paljon linkkejä muihin, samaa aihetta käsitteleviin sivustoihin.

Tämä nykyaikamme jättää nopeassa tahdissa tavaraa ruostumaan ja lahoamaan paikoilleen. Kun tehdas lakkaa olemasta, niin kuka sitä enää ottaa käyttöön kun ei ole rahaa. Kohteita jää ruostumaan paikoilleen ja ajan kanssa ne muuttuvat vaarallisiksi.

Lisää kuvia näistä "kohteista" löytyy seuraavalta sivulta: http://www.lost-least.it/

Sivu on osaksi englantia ja osaksi italiaa, mutta kuvat ovat ymmärrettävällä kielellä.

Lisää hylättyjä ja unohdettuja paikkoja, kuvia niistä, löytyy osoitteesta http://www.forgotten-places.com/

http://www.abandoned-places.com/ tarjoaa samaa tavaraa, kuten nimestä näkyy. Sivu on rakennettu jännästi. linkit ovat piiloitettu kuvaan, joka tulee näytölle. Tiettyjä alueita kuvassa kohdistamalla pääsee sisään katsomaan aika hienoja kuvia.

Noita kuvia katsoessa tulee vain mieleen, että miksi ne hylättiin? Olosuhteiden pakosta, varmaankin.

Jossain noissa edellämainituissa sivustoissa näkyi kuvia hylätyistä rautateista. Mutta myös kuvat toimivista rautateista kuuluvat suosikkeihini. Yksi hyvä ja suomalainen sivusto http://vaunut.org on suositeltava tutustumiskohde. Se päivittyy koko ajan uusilla ja uusilla kuvilla Suomen rautateistä, sekä junista.

http://www.railwaystation.com/index.html on taas yksi ulkomaalainen sivusto, jolla voi katsoa kuvia Yhdysvaltojen rautateista. Hienoja junia, komeita maisemia.

29.11.2006
Keskiviikkoaamu

väsyttää, olo kuin nkkuisin. Silmät ovt kiiinni. Taitaa olla joku keskiviikko taas. Kohta pääsen käyntiin. Kahvi on kohta juotavissa.

Ja aamukahvin, vahvan sellaisen, jälkeen olen herännyt. Äsken tosiaan oli aivotoimintakin hitaampaa. Kuinka tämä vireystason nousun voisi tieteellisesti selittää? Kofeiini ei kai ole ehtinyt vielä edes imeytyä verenkiertoon vaikuttamaan asioihin. Nappaakohan kieli jotain kahvista ja vie ne heti aivoihin? Kyllä tämän vireystason taustalla on varmaan jotain tuollasta. Kofeiini stimuloi jotain tiettyjä aluita kielessä, mitkä lähettävät aivoihin tiedot siitä, että on aika herätä.

Jännä aine toi kahvi. Ajatus ei kulkenut yhtään, ihme että muistin kuinka laitteet toimivat pari minuuttia sitten ja nyt ajatukset - no eivät ole täysin kirkkaa vielä - mutta jännä muutos asiassa. Kohvi tekee ruumiissani muutoksia, joiden ansiosta on kohta täysin hereillä..

Se fysiikasta. Hienoa musaa: stairway to heaven - Led Zeppelin. Kun olen hakenut niitä Hendrixiä soittavia nettiradioita - niin olen saanut muutamia hyvää musiikkia soittavia radioita pikavalintaan

Eli tallentanut niitä soittolistoiksi - jotka puolestaan avautuvat tehtäväpalkista valikkona josta puolestaan ne toimivat pikavalintoina. Jos se nyt tuli tarpeeksi vaikeasti selitettynä.

Tässä vaiheessa aamua - mä poistin kotisivuiltani sen nimipäiväjutun, koska se teki sellaista että laittoi koko etusivun pimeeksi, jos se nimipäiväkoodi saanut tietoja nettikeskukselta. Eikä se käy laatuun.

Kyllä. Hän on nyt herännyt, kerta puuttuu nyt jo sivujensa lähdekoodiin.

Eilen loin musiikkia Audacityllä. Lopputulos on rauhoittavan kuuloista. Laitan sen tänään vielä nettiinkin.

30.11.2006
Marraskuun viimeinen

Marraskuu päättyy tänään. Vuoden päästä taas.

On marraskuu ja voimme jälleen valittaa siitä, että on niin synkän hämärää.

Kesällä valitamme valoisuudesta, talvella pimeydestä.