Simo Pahulan Nettipäiväkirja

Simo Pahulan nettipäiväkirja
syksy 2016

<< kesä 2016 - talvi 2016 >>

. . . .

Tätä nettipäiväkirjaa ylläpidetty
09.05.2002 alkaen

Tää on osa
suurempaa kokonaisuutta:
Kotisivuni

Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä

Kirjoitan, siis olen.
Tutustu tekstiarkistoonikin.
Myös kuvablogini on
tutustumisen arvoinen paikka

Tämän sivun merkinnät

16.09.2016 - Pakkorttämistä
21.09.2016 - 21092016
04.10.2016 - Irtiottoja, hampaan irtiottoja
13.10.2016 - Taivuttaisiko klemmarin?
17.10.2016 - Vaaratilanne ohitse Pusadjärvellä
29.10.2016 - Ennen kesäajan teurastuskomppanijaa.
30.10.2016 - tekstures un monenjo

Poiminnat / muistot

>> kotisivuilla vähemmän
>> Hammasvaivoja
>> maailman tilannekatsauksen tynkä
>> niin sanottua huippuviihdettä ja illanviettoa.

Pakkorttämistä.. Hieno sana, pakkoyrittämistä mutta myös siitä voi lukea sanan hirttämistä. Sama se..

Oli tehtävä kotisivuille jotain. Pitkään oli toi linkki-osio ollut remonttia vailla. Hoidin sen helpommin pois päiväjärjestyksestä.. Poistin koko osion, eihän siellä ollut kun vanhentuneita linkkejä ja jos huomaa että siellä oli joku linkki, jota itse kaipaan - niin on siitä osiosta varmuuskopioita vaikka kuinka. Pitänyt tehdä sille linkki-osiolle jo jotain 8 vuotta. jäänyt vain tekemättä.

Ja nyt alotin uuden nettipäiväkirjani merkintäsivun. Syksy 2016. 16.09 oli päivämäärä, jolloin joku vuosi taaksepäin suomessa siirryttiin televisiossa kuvakokoon 16:9

Ei mulla sen suurempia ajatuksia tähän ole heittää. Uusin teksti edistyy pikkuhiljaa. Mutta tästä päivämäärästä voisi tehdä muistelutaulukon. Voisin samalla koota päivämäärämerkinnät, jotka on luotu 11.9 Suoralinkit tällä kertaa.

Noita kun hain, niin taas kyllä kohtasi sen faktan, että elämällä on tapana muuttua. Luin pitkästä aikaa tätä kirjaani, elämää Järvenpäässä. Kertomuksia junamatkoista ja sitten vain muutos kun muutin omilleni Jämsään. työrintamaa yms. Nettipäiväkirjan kehittämistä ajatuksien jakokanavaksi - tai jotain.

Jotenkin tuntuu, että pitäisi kai kirjoittaa. Onko tämä masennusta vai ei - mutta olisikohan asia jo niin, että tulee kysymys mieleen.. Voikohan masennukseenkin turtua? Tai onko tämä epämääräinen olo sitten vain ikäkriisiä.

Surullisin fakta tähän mennessä, mitä olen kirjoittanut. Tästä keskiviikosta on tasan 80 päivää seuraaviin syntymäpäiviini, jolloin täytän 40v

Jos henkilö syntyy vuonna 1976, niin kuinka vanha hän on vuonna 2016? Olisi kaiketi joku ihmeen sanallinen matematiikan tehtävä jossain oppikirjassa. Tai mitä ihmeen hologrammitekniikka ne nykyään käyttääkään kouluissa..

Elämään pettymistä, tulevan odottamista. Kuten jossain ihmeen pyörässä, nyt kohoan jälleen ylöspäin - jos ylin kohta siinä renkaassa on se päivä - jolloin saa rahaa. Asia, jonka painolla rengas taas pyörähtää sen kuukauden pituisen kierroksen. Tuttua varmaan monille, ei siitä siis sen enempää.

Mitä sitten kun syntymäpäivä koittaa? Päivä tulee olemaan lauantai. On minulla suunnitelmia, mutten niitä tänne vielä kirjoita. Kirjoltan ne vasta sitten kun päivä on mennyt.

Mihinkä ajatuksiin sitten palaisin? Taas linkkejä menneeseen, mutta mitä sanoin 21.12.2011 - oliko tänään maanantai vai tiistai merkinnässä, pitää aika paljon vielä paikkaansa. Tämä nettipäiväkirjani on jo vanha. Kun mä aloin odottamaan sitä, kun täytin 30 vuotta.. Se oli kirjan jotain kulta-aikaa. Ja samoin taisi olla myös elämässä. Se oli kymmenen vuotta sitten. Kulta-ajan jälkeen tuli ruostetta, joka alkaa syödä jo laivan pohjaa puhki.

Miksiköhän mä .. oon huomannut itsekin, että nykysissä merkinnössä vain jakelen linkkejä menneeseen? Onkohan se sitä, että nykyisin netti on vain kaikkialla ja se mitä sinne kirjoitat voi kääntyä sua itseäsi vastaan? Toisaalta se sotii aika lailla juuri sitä vastaan - minkä vuoksi alunperin aattelin perustaa kotisivut ja aloittaa tämän nettipäiväkirjan. Antaisiko sitten vain palaa vai sitten ei.. Maailmankaan tila tällä hetkellä ei kiinnosta.

Vissiin pariin kuukauteen ei oikein mitään kiinnosta,
sitä vaan odottaa sitä päivämäärää:

10.12.2016
ja mitähän hittoo siihenkin sitten aiheeksi, dodiksi sitten kirjoittasi tuona päivänä. Ikäkriisiä vaimennetussa umpikujassa?

Äh. olkoon. Jos tätä oloa saisi kanavoitua vaikka tekstiin, jota ei tätä kirjoitattaessa ei ollut vielä syntynytkään.

Viime torstaina käydessäni Jämsänkosken ärrällä kahvilla ja pullalla, niin siitä käyntikerrasta tulikin vaivaa. Hammas kipeytyi purressani sitä pullaa, olihan se jo aikakin käydä hammaslääkärissä - ollut mielessä, mutta vasta kipu aiheuttaa toiminpiteitä. Viikonloppu meni muutoin kuin suunniteltu. Kyllähän sitä rahaa paloikin, tämän päivän reseptilääkkeet mukaan lukien - ihan 40e ja kaikki Jämsän apteekkiin. Buranaa viikonloppuna kahdellakympillä ja nyt sitten kolmiokuuri ja vahvempaa buranaa.

Onneksi kipu laantui sunnuntaina pieneksi hallittavaksi jomotukseksi ja pystyi olemaankin vailla koko aikaista kivun kanssa kärsimistä. Tiedä sitten, mitä tästä tänään on.. Vielä puudutusaineet suussa. Ei mitään havaintoa vielä kielellä siitä - mikä on hammasrivin muuttunut topografia.

Särkylääkettä vaan ja helppoa syömistä. Viikonloppu taas menee muutoin kuin suunniteltu. Olisin mennyt mökille, mutta parempi pysyä kaupungissa lähempänä sairaalaa - jos joku komplikaatio tulee.

Mitä sitten ajattelin kävellessäni tuolla joen rannassa, jonne menin odottamaan sen puolituntia - ajan, jonka piti purra sitä sideharsoa. Ei siis voinut puhua. Mietin että ainakin mun hammastiedot ovat sitten aika hyvä tunnistemenetelmä, jos käy nii että joskus vanhempana maastoon jää. Ei sillä, että olisi ajankohtaista kadota.

Toiseen aiheeseen, sivuotsikoksi vaikka tämä: Vaihdoin eilen imuriin pölypussin. No nyt se asia on kirjattu jonnekin, josta sen voin joskus tarkistaa - että kuinka kauan menee pussin täyttymiseen. Sai senkin asian sitten pois järjestelmästään.

Jatketaan sitten tämän päivän kerrontaa. Jälleen sai nauttia siitä faktasta, että Jämsä on jokikaupunki. Avoin vesi on hyvä elementti rauhoittua ja tässä tänäällisessä tapauksessa kuten tappaa aikaa. Tuuli pohjoisesta.

Vesistöstä näkee hyvin tuulensuunnan laineiden liikkeestä. Mitä mä aloin veden ominaisuuksista kirjoittelemaan.. Taitaa lääkitys alkaa vaikuttaa aivoissa.

Apteekissa sattui jännä asia kun hain sitä e-reseptilääkkeitä. He eivät tarkistaneet henkilöllisyyttäni millään tavalla.

Vai olenko mä muka vieläkin tämän kaupungin ns. "julkkis" - vaikka olenkin vähentänyt julkisuudessa oloani.

Huomasimpa just että on hyvin suomi hallussa jollakin.. Tuossa vahvemmassa buranapakkauksessa lukee " kaksi tabletti päivässä tarvitaessa. Kipulääke "

Hammaslääkäri oli Virosta, mutta täytyy sanoa, että tämä hoitokerta oli hyvä. Tietenkin siinä jännitti ja pulssi nousi liikaa, mutta hän osasi rauhoittaa mut.

Että sellaista. Lepoa siis pari päivää. Tuleehan Yle Areena syynättyä läpi telkassa.

Eli ei tätä tarvinnut itselleni takoa rautalangasta, vielä on jotain perus html-kielen osaamista aivoissa. Tässä pitkä urakka tätä nettipäiväkirjaa tukevien sivujen parissa on viimein valmis - ainakin tältä erää. Siis tämän kirjan poiminnat ja arkisto. Viimein

kattavat koko kirjan, ulkonäkö on yhdistetty ja koska en jaksanut enää käydä sen kymmenen sivun koodia läpi muistiossa uudelleen, liitin suoralinkit nettipäiväkirjan ylipalkkiin noihin molempiin.

Pitkästä aikaa siis olen jotain tehnyt kotisivujen eteen. Tätä kun on kirjoittanut jo vuodesta 2002 - niin joku järjestyssysteemi on tarpeen ja nyt se viimein alkaa olemaan

Pakkohan tuota oli testata, pientä viilausta vailla vielä - mutta hitsi mikä päivämäärä tänään! Tässä olisi hymiö, jos ne kuuluisivat tämän nettipäiväkirjan tyyliin.

No toi näihin aikoihin 2002 - oli se Myyrmannin pommi-isku ja siitä oli Suomi järkyttynyt tuolloin. Tuolloin asuin Järvenpäässä, kohtuullisen lähellä siis tapahtumapaikkaa - jotta joku silloinen tuttuni olisi voinut olla kauppakeskuksessa kun räjähti. Opiskeluaikoja siis. Sitten muistin tämän kirjani avulla - että olen jostain ihmeen syystä piirtänyt merkonomiopintojen yhteydessä kuvan huorasta ja saanut siitä kiitosta.

Ja jostain syystä tasan vuoden väliajoin, oon jauhanut jostain kärpäsestä. Sitten muutin omilleni, ja ihmettelin, kuka jätti mulle googleen vihjeitä - asia josta mä en muista yhtään mitään enää.

Ja sitten tässä nettipäiväkirjassa luki, vuonna 2007 kirjoitetussa merkinnässä kehuja suutelutaidoistani. Jääköön osaksi kirjaa. Se oli silloista elettyä elämää, eli kuuluu asiaan. Mutta jännä löytö vaan. Sitä kirjoittaa ja kirjoittaa - niin ei siinä kaikkea voi muistaa, mitä on kirjoittanut.

Vuoden 2011 merkintä on hyvää peilausta tähän elämään. Tuolloin se myynnin ammattitutkinto oli saavutettu ja Jämsän ässällä olin viimein edennyt pullohuoneesta kassalle kassaksi. Kassataidot opittuna. Kyllä tässä varmaan tulee joskus taas kirjoitettua taas tuollainen niin sanottu "peilaus".

Vuonna 2012 sitten oli se Meidän Perhe - lehden juttu minusta. Peilausta tosiaan.. Opiskeluaikojen elämästä vaikeisiin kysymyksiin ja heränneisiin tunteisiin siitä, kun tahtois jo olla vanhempi - muttei ole.

Paikkakunnan nimi yllä kirjoitettu väärin tarkoituksella - tulevia googlehakuja ajatellen. Tilannekatsaus maailmaan.

Karhu, siis tässä tarkoitan eläintä - en olutpakkauksia - oli aamupäivällä jäänyt auton alle ja paennut luokkaantuneena metsään. Tuosta johtui vaaratilanne sinne Putasjärvelle.

Uusimman uutisen mukaan se eläin on saatu kiinni ja lopetettu. Päästetty siis kärsimyksistään ja jossain päin syödään Karhun lihaa. Tosin se ei niin mene, Suomessa taisi käydä niin - että liikenteessä kuolleet eläimet toimitetaan.. olikohan se Evira se laitos? Olkoon, ei tarvetta nettihaulle - mutta karhunlihakeittoa ei siis nautita.

Suomen kieli.. Siis tuossa luin otsikon "Vanha uskomus osottautui oikeaksi: Hirvi voi syödä myös kuusta" Ja sen tajusin, että eläimen eines toimitettaisiin kuusta. Siis maan kiertolaiselta, mutta kyseessä siis on puu. Ei kuu, vaan puu.

Sinänsä katkennut aasinsilta siihen asiaan, että nyt olisi oikea aika ripustaa linnunpönttö. Mutta ei mielellään kuuseen, vaan sileärunkoiseen puuhun.

Hanko, ilma +7c Tie kuiva. Uimila, ilman lämpötila sielläkin +3c Tie kuiva. Siis toi paikkakunta on Lahden ja Heinolan välissä, varmaan kaunis paikka - ainakin kesäisin. Hankasalmi, +3c Tie kuiva ja paljon hämärempää, mitä oli Hangossa. Ja lämpötilaluku on ilman lämpötila, tulevissakin poiminnoissa.

Mennään kohden Pohjanmaata ja siitä kiivetään pikkuhiljaa ylemmäs. Tietokoneeni näyttö osaa näyttää värejä, mutta epäilen - että jos lapista alan katsomaan tuoreita kelikamerakuvia - eipä siitä näytön ominaisuudesta paljon iloa ole. Valkoinen ei ole mikään väri.

Pudasjärvi, ilma +4c ja tiepinta on märkä. Jossain päin sitä paikkakuntaa siis jollain osalla tienpintaa - oli siis tänään karhun verta. Hyvä, että se vaarallinen karhu saatiin kiinni.

Sodankylä, Porttipahta.. -2c Tiepinta mahdollisesti kostea ja suolainen. Kamerakuvassa näkyy sade. Valkoinen sade.

Talvi on siis purrut Suomineidon lihaan kiinni jälleen. Enontekiö, Lappajärvi. Ilma -7c, tie kuiva - maasto luminen. Päätetään kotimaanmatkailu tältä erää Kilpisjärvelle, ilma -8c, maisema sumuinen ja luminen. Saanatunturi näyttää komealta.

Talvi on siis saapumassa, olisi vain leuto. Itsehän sain viimeisistä paukkupakkasta ne astmaoireet ja tiedon sairaalan tietokantaan, että voin hoitajilta hakea astmapiipun ja lääkkeet - jos se taas uusiutuu. JA tulee uusiutumaan jos mittari alkaa näyttämään alle -15c lukuja.

Tiedossa siis ei mitä sitten jos pakkaset menevät siihen -30c asteeseen vaikka viikoksi. Selviytymistaisteluksi muuttuvia kauppareissuja tiedossa.

Aika loppu, kesäaika. Eilen elimistöilemme myrkyllinen elohopea nousi monissa mittareissa jopa +8c lukemiin. Hineoa, paitsi että tuuli ja olin väsynyt ns. töistä. Yhdeksän euron huorana siis vieläkin olen tuolla rappeuttavassa työtoiminnassa. Mutta se on surullinen asia, josta nyt en viitsi sen enempää kertoa, kirjoittaa tai aiheuttaa näppäimistössä tietojenkäsittelytoimenpiteitä.

Pitäisikö keittää kahvia nyt? Kello on kuusitoista kaksoispiste viisikymmentäneljä, päivä lauantaina ja päivämäärä kaksikymmentäyhdeksän piste, kymmenen, piste kakstuhattakuusitoista. Viikon päästä siis on halloween ja se tänä vuonna sattuu vuosilukuun, jonka viimeinen numero on kuusi. Helvetti tulee päälle? Ainakin ilmatieteellinen helvetti, ennusteiden mukaan, joka ovat vain tomusokeria mariaanejen haudassa.

Ja mikä helvetin aivotoiminnan häiriö edellinen lause oli? Se on tätä kun kirjoittaa suoraan ajatuksen. Ajatus, joka on kuten pikajuna välillä Riihimäki - Lahti. Mitä tänään sitten odotettavissa?

En aio lähteä anniskeluravintolaan. Aion lähteä kaveribileisiin. En aio lähteä jatkoille. Antaa tilanteen mennä eteenpäin ja pitää oma pää.

Mutta kääntäisikö kellonsa talviaikaan jo nyt, että sekoilisi sitten ajan kanssa tänään? miksi sitä olisi pakko aika seurata aikaansa. Taidan siirtää seinäkelloni menneisyyteen. Eli mä aikoisin siis lopettaa kesäajan? Eli siirtyisin jo talviaikaan, vaikka tuon siirron voisi tehdä vasta huomenna. Ainakin vanha digiboksi vaihtaa itse ajan, se onkin sitten viimeinen mitä toi kaapeli-tv tuo. Siis televisioni olen siirtänyt nettiin. Sieltä mä katson pääasiassa ohjelmat.

Yle areena, Youtube, Sonera viihde. Ja ensi viikkoon asti kaapeli-tv. Muuttuu antennitaloudeksi tämä kämppä. Eikä vanha digiboksi enää toimi, en kuitenkaan hylkää sitä - on sielä aika paljon dokumentteja ja ohjelmia kerääntynyt ajan saatossa.

Aika muuttuu. Tulevaisuus täällä. huomasin tuossa, että jos avaan kännykässä google-sovelluksen ja sanon "ok google, perse" niin puhelin vastaa "tässä joitakin kyselyäsi vastaavia kuvia"

Talviaikaa eletään, viime yö oli siis taas sellainen - jolloin ajan kanssa leikitään.

No menin sitten pippaloihin, oli kivaa aikaa. Kaverin naisella on kaksi koiraa ja niiden kanssa siinä leikittiin ja katsottiin televisiota. Niin sanottua viihdettä.

Koko suomi katsoo kun meet puolialasti kierimään mämmiin ja päällesi kaadetaan sokeria ja kermaa. Ja se on viihdettä 2010 luvun Suomessa.. Järki on kadonnut ja tuon ohjelman nähtyäni olen vielä enemmän sen kannalla, että se noin 20e kuussa televisiopalveluun - niin se raha ei mene hukkaan. Ja televisiota voi myös pitää kiinni, vaikka voisin katsoa sen kautta livelähetystä avaruudesta, kiertoradalta via youtube.

Yöllä sitten menin ottoautomaatille, automaatin näytössä oli koiran kuva. Siis se lahjoituskamppania, otto+lahjoitus. No minä tahdoin kyllä nostaa käteistä, sillä ..

Valitsin otto 20e ja lahjoitus 5e - automaatti hylkäsi tapahtuman ja sanoi toimintahäiriötä. Ensimmäinen kerta minulle, kun Otto automaatti tekee kohdallani noin. Sitten nostin tavallisesti rahaa ja kone toimi. Taskusta löytynyt kuitti sanoi kyllä sitten, että myöhemmin tai aikaisemmin tuosta hetkestä - lahjoitustapahtuma onnistui.

Koska yö oli se kellonjen kääntöaikaa, niin pankkiautomaatin kuittiin tulostunut kellonaika saattoi valehdella. Tai olla oikeassa. Menin paikalliseen, siis Olohuoneeseen saamaan jotain lonkerojuomaa. Ei siis orginaalia, vaan jotain kaupan litkua.

Ravintolassa ei ollut tuttuja, joten etsiydyin vapaalle istuimelle, join juomani ja lähdin. Ei ollut enää edes livemusaakaan tarjolla. Kellojen kääntöyönä olimme unohtaneet kääntää kelloja. Tai jotain.. Kuitenkin pippalot vähän venähtivät ja siten loppuillan ohjelmakin meni myöhään.

Televisiosta sattui tulemaan joku Indiana Jones - elokuva. Ihan jees, mutta kun päähenkilöt ovat juuri kuten uineet vaatteet päällä - niin heti seuraavassa kohtauksessa ne vaatteet ovat kuivat. Tuossa leffassa niiden piti mennä vesiputouksen läpi etsimään jotain, ja putouksen takana oltiin kuivissa vaatteissa. Naurettiin sitä. Todellakin hienoa kerrontaa.

Mitäs muuta sitten? Eipä muuta, mutta - oikeasti.. Jos tv-viihteen taso on kirjaimellisesti puolialastomissa, mämmissä kylpevissä äijissä - niin voisi vähän jo katsastaa tätä ihmiskuntaa uusiksi.

Muualla maailmassa. Italiaa koetteli kova maanjäristys, jossa tuhoituivat monet satoja vuosia vanhat rakennukset. Italia on alkanut tärisemään enemmän nykyään.

Siirroslinjat liikkeessä. Kunhan eivät laukaise euroopassa niitä vanhoja siirroslinjoja tärisemään. Siinä menisivät Pariisi, Brysseli, Lontoo ja moni muu kaupunki raunioiksi. Muinaisessa ajassa kun Eurooppa meinasi katketa linjalla, joka kulkee aika lailla Ranskan itäraja pitkin.

Eipä tässä sitten muuta. Pitänee se talvi 16/17 merkintäsivu aloittaa. Surullinen fakta on se, että tänä vuonna talvi siis on liian aikainen.

Niin ja vielä.. Se bilejuttu googlella ei ollut niinkään hauska. En tee sitä uusiksi. eikä kukaan edes voittanut lotossa. Mutta ensi tiistai ei ole ns. "työpäivä" Menen tuolle kaverille muuttoavuksi, muuttaa pois Jämsästä vähäks aikaa. Mielummin mä sen mööpeleitä kannan kun tuolla sitä (erikoismerkkejä)